Koiranomistajat. Mitä teette kun vieraat lapset tunkee koiranne lähelle ilman lupaa?

Tavallaan ymmärrän sellaisia vanhempia, joilla on monta pientä adhd-lasta, jotka ei yhtään usko kun sanoo ei vaan testailee vanhempaansa juoksemalla juuri kun kielletään sinne minne kielletään. Ja kun juokset yhtä lasta kiinni niin toinen riiviö sinkoaa selkäsi takana toiseen suuntaan.. Mutta voi oikeasti sattua pahasti, jos sinkoaa kohti koiraa.

Vierailija kirjoitti:

Jos teillä on noin hermoheikot koirat ettei niitä uskalla päästää lasten lähelle, olisiko aika viedä se piikille?

Jos sinulla on käytöstapoja osaamaton kakara niin olisiko aika viedä se piikille? Tai kenties sen kakaran vanhempi, joka ei osaa niitä käytöstapoja opettaa? Vai olisiko sittenkin aika opettaa ne käytöstavat? Miten on?

Koirani on 9-vuotias hyvin rauhallinen keskikokoinen narttukoira, joka suhtautuu ihmisiin hyvin ystävällisesti ja rauhallisesti.

Kertaakaan ei ole käynyt niin että lapsi yllättäen tulisi jostain silittämään tai vetämään hännästä.

Yleensä lenkillä ollessamme joskus hyvin harvoin tulee lapsi ujostellen kysymään saanko silittää. Ja sitten hän silittää ja mitään ongelmaa ei koskaan ole ollut.

9 vuoden aikana koira ei ole purrut koskaan eikä näykkinyt ketään paitsi pentuna saattoi purra kevyesti käsiä mikä on ihan normaalia pentuiässä.

Vierailija kirjoitti:

Väiti kirjoitti:

Mä oon kasvattanut koiran niin, että mun ei tarvi miettiä pureeko se jotakuta tai pelkääkö tai onko raivohullu..

Miksi vitussa te otatte koiria kun saatte tehtyä niistä noin vauhkoja? Meillä paimenkoira tollottaa mua silmiin jos käsken niin ja tulee paikalle sitten kissa, koira, lapsi tai lehmä niin ei se saa raivareita eikä tosiaan purisi ketään.

Vittu jos teidän koirat PELKÄÄ ihmisiä niin jotain on mennyt aika helvetisti pieleen!!!

Ei kyse ole välttämättä siitä että koira purisi. Vaan koira voi olla lihaksikas 50-kiloinen, joka on niin innossaan että se alkaa riehumaan ja lapsi jää siinä armotta jalkoihin ja kaatuu ja sitten sattuu. 

Tai voi olla että hyvinkasvatettu koira on joskus joutunut vaikka ajattelemattoman lapsen lyömäksi ja alkanut sen seurauksena pelkäämään lapsia ja olemaan vihainen jos lapsi hyökkää.

Tämä!

Olen kasvattanut kaksi koiraa , emän ja pojan. Molemmat samalla tavalla. Eo pelkäsi lapsia kuollakseen, piiloutui aina pöydän alle kun huoneeseen saapui näitä alle metrin mittaisia. Poika ei pelännyt ketään. Ainoa ero oli, että kerran sain enoni kiinni taluttamass pientä lastaan pakenevan pienen pennun perässä ja se lapsi nauraen potki sitä aina tilaisuuden kanssa, äitini katsoessaan vaivaantuneena vierestä. Ei auttanut vaikka välittömästi pelastin pennun tilanteesta, eikä vaikka kuinka pyrin järjestämään positiivisia tilanteita lasten kanssa myöhemmin. Ei kun ei. Pakko oli lopettaa kun stressasi itsensä hilseelle asti aina ja koiraa metsästettiin aina pöydän tai sohvan alta. Että kiitti vaan v*tusti eno.

Ja en vihaa lapsia, omiakin löytyy ja ovat niin rakkaita, mutta kyllä helkkarissa opetan ettei koiraa saa riepottaa, satuttaa eikä kohdella kuin elotonta esinettä, joka ei saa kipeää. Mikä helkkarin vaikeeta joidenkin on tuo ymmärtää? Jos lapsi ei osaa, aikuisen velvollisuus on valvoa ja opastaa!

No annan lasten silittää, koirani on kiltti ja onnellinen kun saa huomiota. Tosin sanon lapsille, että kaikki koirat eivät välttämättä ole kilttejä, ja kannattaa aina kysyä lupa saako silittää.

Miksi ihmeessä koira pitäisi lopettaa sen vuoksi, että se pelkää lapsia? Jos mä hankin koiran, en mä hanki sitä sen takia että kaikki maailman kakarat vois tulla paijailemaan sitä miten huvittaa.

Mun koira on arka, pelkää etenkin lapsia paljon ja myös ihan aikuisia, vieraita ihmisiä. Haukkuu, eikä anna koskea. Kun tottuu ajan kanssa, siitä saa kyllä tosi ystävän.

Jos mun koiraa joku lapsi säntää silittämään kielloista huolimatta ja koira näykkäsee, niin se ei ole mielestäni lainkaan koiran vika. Koira pelkää, sillä voi esim. olla huonoja kokemuksia lapsista tai olla hermoheikko rakenteeltaan tai jotain muuta.

Omaa koiraani ei olla tarpeeksi sosiaalistettu ihmisiin, joten se voi olla syy. Vika on minun, ei koiran. Koiraa on turha rangaista siitä että se pelkää.

Rakastan koiria ja olen ehdottomasti koiraihminen, mutta olen sitä mieltä, että koira tulee aina ihmisten /lasten jälkeen. Aina. Eläin ei ole ihmistä ylempi.

Meidän koiramme ei koskaan erityisesti välittänyt lapsista, mutta pakotin ja totutin sen siihen. Lapset saavat silittää koiria. Jos oma koirani purisi lasta tai edes näykkäisi, se olisi kuula kalloon koiralle saman tien.

Vierailija kirjoitti:

Siis onko nää koiran kimppuun hyökkivät lapset joku urbaani legenda, vai voitteko sanoo paikkakunnan, jossa niitä on ihan ongelmaksi asti?

Mä olen koirineni asunut useammallakin paikkakunnalla, ja vaikka koirani ovat (olleet) pieniä ja söpöjä, en muista yhtäkään tilannetta jossa tuntematon lapsi olisi puskista tullut halaileen. Aina on nätisti kysytty että saako silittää, ja en ole antanut lupaa, niin uskottu.

Tätä minäkin ihmettelen. Itselle ei ole koskaan tullut mitään "hyökkääviä" lapsia vastaan. Aina on kysytty nätisti, saako silittää. Jopa lasten vanhemmat ovat lähestyneet, ja kysyneet, saako silittää, koska haluavat totuttaa lapsensa koiriin. Erittäin fiksua.

Ei ole koskaan kukaan lapsi "hyökännyt", vaan aina on kysytty.

Mun veli pienenä näki koiranomistajan koiransa kanssa ja meni jutulle. Koiranomistaja pudisteli päätään hymyillen - mun veli oli kysynyt voiko sen mäyräkoiran yli hypätä :-) <3