Annatko lapsesi tollottaa vieraita aikuisia?
Annatko lapsesi tuijottaa vieraita ihmisiä pitkään, suu auki ja silmät selällään?
Kommentit (29)
Katsotaanko sinua useinkin noin? Oletko jotenkin oudon ja/tai erikoisen näköinen. Silloin minäkin saatan katsoa.
En tosiaankaan anna ja sanon kyllä suoraan myös niille vanhemmille, jotka eivät herranterttuaan ojenna ja niille aikuisille, joille kukaan ei ole koskaan opettanut, että se ei ole mukavaa lainkaan! Pikkusiskollani on synnynnäinen epämuodostuma ja voitte arvata, minkälaisen toljotuskavalkadin hän on elämänsä aikana joutunut kohtaamaan. Sen seuraaminen vierestä on kyllä saanut kielenkantani auki monta kertaa, myös tilanteissa, joissa ei siskoni ole ollut osallisena mitenkään. Se on vaan niin käsittämättömän epäkohteliasta, olkoonkin vaan kuinka nuoresta lapsesta kyse.
Vierailija kirjoitti:
En tosiaankaan anna ja sanon kyllä suoraan myös niille vanhemmille, jotka eivät herranterttuaan ojenna ja niille aikuisille, joille kukaan ei ole koskaan opettanut, että se ei ole mukavaa lainkaan! Pikkusiskollani on synnynnäinen epämuodostuma ja voitte arvata, minkälaisen toljotuskavalkadin hän on elämänsä aikana joutunut kohtaamaan. Sen seuraaminen vierestä on kyllä saanut kielenkantani auki monta kertaa, myös tilanteissa, joissa ei siskoni ole ollut osallisena mitenkään. Se on vaan niin käsittämättömän epäkohteliasta, olkoonkin vaan kuinka nuoresta lapsesta kyse.
Oletko kysynyt siskostasi mitä mieltä hän on siitä että puutut asiaan joka ei sinulle kuulu?
Sillä tavalla meillä Pohjois-Karjalassa opetettaan kahtommaan.
Pienestä pittäi, että oot siekkii lähteny!
Voi hyvänen aika. Nyt jo loukkaannutaan siitä, jos pienenpieni katsoo! Sitä pientä pitää jatkuvasti kontrolloida, kasvatus ei riitä. Lapsihan ei ole erillinen ihminen, vaan vanhempien, eikun siis äidin, jatke. Eikö julkisessa tilassa puhumisen ja syömisen paheksunta enää riitä? Sitten kun ihminen on täyttänyt 18, ei häiritse enää yhtään huutaminen, kiroilu, haiseminen, housuun paskominen eikä sottaisesti syöminen väärissä paikoissa, ainakin, jos tätä palstaa katsoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tosiaankaan anna ja sanon kyllä suoraan myös niille vanhemmille, jotka eivät herranterttuaan ojenna ja niille aikuisille, joille kukaan ei ole koskaan opettanut, että se ei ole mukavaa lainkaan! Pikkusiskollani on synnynnäinen epämuodostuma ja voitte arvata, minkälaisen toljotuskavalkadin hän on elämänsä aikana joutunut kohtaamaan. Sen seuraaminen vierestä on kyllä saanut kielenkantani auki monta kertaa, myös tilanteissa, joissa ei siskoni ole ollut osallisena mitenkään. Se on vaan niin käsittämättömän epäkohteliasta, olkoonkin vaan kuinka nuoresta lapsesta kyse.
Oletko kysynyt siskostasi mitä mieltä hän on siitä että puutut asiaan joka ei sinulle kuulu?
No siskoni ei pysty itse ilmaisemaan, että häntä harmittaa toisten toljottamiset, joten ihan tyytyväinen hän on kun muut pitävät hänen puoliaan. Niin monet itkut on asiasta itketty, että jos yksikin oppii olemaan jatkossa ilmeilemästä ja toljottelemasta ja kikattelemasta kavereidensa kanssa, niin olen tyytyväinen siihen, etten jää häpeillen katselemaan lattiaa, vaan puutun tilanteeseen. Vaikka asiahan ei ilmeisesti minulle kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika. Nyt jo loukkaannutaan siitä, jos pienenpieni katsoo! Sitä pientä pitää jatkuvasti kontrolloida, kasvatus ei riitä. Lapsihan ei ole erillinen ihminen, vaan vanhempien, eikun siis äidin, jatke. Eikö julkisessa tilassa puhumisen ja syömisen paheksunta enää riitä? Sitten kun ihminen on täyttänyt 18, ei häiritse enää yhtään huutaminen, kiroilu, haiseminen, housuun paskominen eikä sottaisesti syöminen väärissä paikoissa, ainakin, jos tätä palstaa katsoo.
Katsominen onkin vähän eri asia kuin suu suurella töllöttäminen, räkätappi nenän alla hengityksen tahtiin heiluen.
Kieltämättä se ei aina ole kivaa. Varsinkin jossain lentokoneessa, jossa joku taapero toljottaa tai vilkuttelee viereisten penkkien matkustajille koko ajan ja on vanhemmista sitten niin hauskaa että....Itse sanoin lapselleni aina, että annapa ihmisten nyt tehdä omia juttujaan tms.....
Toljottaminen ja tuijottaminenhan ovat aikuistenkin suomalaisten yksi varsin mieleenpainuva tuntomerkki. Jos menet ulkomaille ja huomaat jonkun tuijottavan sinua suu auki, voit 95 % varmuudella sanoa toljottajalle: Hyvvee päevee!
Koska se on suomalainen.
On sitten perjantai ja aloitusten taso taas laskenut.
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä se ei aina ole kivaa. Varsinkin jossain lentokoneessa, jossa joku taapero toljottaa tai vilkuttelee viereisten penkkien matkustajille koko ajan ja on vanhemmista sitten niin hauskaa että....Itse sanoin lapselleni aina, että annapa ihmisten nyt tehdä omia juttujaan tms.....
Kun olin itse lapsi, minun edessäni lentokoneessa oli paljon nuorempi lapsi joka sen kymmenen tunnin aikana nousi monta kertaa penkillään seisomaan ja toljotti minua. Vanhemmat ei tietenkään sanoneet mitään.
Minulle kerran lapsi irvisteli viereisestä autosta kun satuttiin liikennevaloihin rinnakkain. Irvistelin takaisin, lapsen ilme oli ihan priceless sen jälkeen. Hämmentyi ihan selvästi. Juu. Tosi aikuista oli...
Sisko kerran kysyi Joensuulaiselta ex-poikaystävältään, että minkä takia täällä möllötetään vastaanatulijoita sellasen vakioajan. Tämä oli vastannu, että "pittäähän sitä kahtoo, että on kaikki hyvin".
Just. Ja sitten kyllä katsotaankin niin viimesen päälle. Vaikka pyörän selästä koko perheen voimalla - niin, että vesseleilläkin lähes niskat menevät sijoiltaan.
Vierailija kirjoitti:
Annan. Häiritseekö? Mistäpä sitä nyt ei aikuinen ihminen voisi mieltään pahoittaa...
Jos törmään lapsesi töllötykseen, annan kummallekin korvalliselle. Häiritseekö?
Lapset saavat katsoa ja kuuluukin olla kiinnostunut ympäröivästä maailmasta. Kohteliaana pidän kuitenkin vanhemmalta opettamista ettei saa tuijottaa.
Koitapa seuraavalla kerralla jäädä katsomaan sitä lasta silmiin. Mieti itse miksi et pysty katsomaan sitä silmiin.. Jos lapsi kääntää katseen ja lähtee pois, on sussa jotain vikana. (Päässä) Jos se lapsi sen sijaan hymyilee tai sanoo jotain, olet OK..
Kyse on silloin vamm... eiku erityislapsista tai muuten heikkolahjaisista mukuloista. Silloin pitää lapsen vanhempia katsoa säälivästi ja kysyä, että onko raskasta.
Annan. Häiritseekö? Mistäpä sitä nyt ei aikuinen ihminen voisi mieltään pahoittaa...