Lue keskustelun säännöt.
Menossa psykiatriselle osastolle - mitä on odotettavissa?
03.11.2016 |
Huomenna olisi lähtö psykiatriselle osastolle. Kyseessä on jokin akuutti vastaanotto-osasto. Vapaaehtoisesti menen.
Mitä on huomenna odotettavissa? Mitä kannattaa perus vaatteiden ja hygieniatarvikkeiden lisäksi pakata mukaan? Onko tuo vastaanotto-osasto vain joku väliaikainen paikka, vai mitä se tarkoittaa?
Kuulisin mielelläni kokemuksia psykiatrisista osastoista. Jännittää.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä asiassa on sama homma kun monessa muussa. se hyvä asia ei leviä vaan paha asia leviää...
Joten älä ajattele noita huonoja asioita. Ajattele kuinka moni on saanut avun.
Ehkä olet oikeassa. Ne omat pelot vain saa vahvistusta muiden kommenteista. Ei se auta kun vain mennä itse katsomaan tilanne omalle kohdalle.
Täytyy yrittää luottaa hoitohenkilökunnan arvioon tilanteestani. Ehkä osastosta olisi apua. Pakkohoidosta on puhuttu monet kerrat, mutta kriteerit ei täyty. Olen ihan skarppi vakavasta oireilusta huolimatta. Psykoottisuutta ei siis ole. Täytyy toivoa, että pääsen osastolta kotiin, jos koen sen pahentavan tilannettani. Pelkään heidän päättävän, että olenkin psykoottinen ja en voi halutessani keskeyttää hoitoa.
Ap
Minä olen eläkkeellä sairauteni ovat masennus ja pakko-oireinen häiriö. Sairaalassa olen ollut tutkimusjakson ja sitten hoitojakson yhteensä 13 viikkoa psykiatrisessa sairaalassa. Kyllä välistä ärsytti aivan stanasti ja pinna meinasi katketa. Mutta positiivinen mieli minulle on jäänyt pöpilästä ja omasta tahdosta olin siellä sain liikkua vapaasti. Pari kertaa evättiin ulosmeno minulta mutta sain sen seuraavana päivänä takaisin. Muistan vielä kun sanottiin, että en saa lähteä ulos päivällisen jälkeen. Minun hoitava psykiatri oli jo lähdössä kotiin kun menin kysymään asiasta? No juttelimme tunnin ajan ja hän kertoi miksi en saa mennä ulos. Kysyi myös minun mielipiteeni asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä mene. Itse jouduin pakkohoitoon 16-vuotiaana ja se oli helvettiä. Mitään omaa ei saanut olla, ovet lukossa. Kännykät takavarikossa, aataminaikainen tietokone jolla ei päässut nettiin. Peleinä joku miinaharava ja tetris. Pakkosyötettiin lihottavia lääkkeitä mistä seurasi jakuva näläntunne. Joka ruualla oli pakko syödä hevosen annos. Olin siellä 8 viikkoa, lihoin 14 kiloa ja sokeriarvot nousivat tappiin kun jälkiruokakin pakkosyötettiin. Piti esittää "paranevaa" vaikka minussa ei ollut mitään vialla. Perhetukikeskuksen mielivaltaisen päätöksen jälkeen jouduin sinne. Oli kuulemma "psykoosissa" kun en suostunut menemään suihkuun sillä sekunnilla kun ohjaaja käski. Kehitin strategian, että ensin sanoin että on vähän mieli maassa ja sitten terapian edetessä muka tuntui aina vaiheittain vähän paremmalta ja lopulta sain uskoteltua että keksitty "paranemisprosessi" oli lopussa ja olin "terve" Oli henkisesti ihan mielettömän raskasta pitää yllä tuota kulissia mutta ilman sitä olisin kitunut siellä varmaan kaksi vuotta. Hakemalla hakivat minusta "vikoja" ja jotain korjattavaa.
ÄLÄ MENE!
Kuinkakohan moni alapeukuttajista ja hoitoa kehuvista on itse kokenut osastohoidon todellisuuden saatika sitten lääkkeiden haittoja...
Mielestäni osastohoito oli paikoitellen julmaa ja alensi ihmisiä lapsen tasolle. Sain nähdä kun joitakin ihmisiä pakotettiin lääkkeisiin mitä he eivät halunneet. Teki oikeasti pahaa kun itsekin olin kokenut millaisia vaikutuksia niissä oli, kuten paha sisäinen levottomuus ja kyvyttömyys olla paikallaan, mitä olin yhdestä lääkkeestä kokenut. Meillä jokaisella on ainutkertainen elämä ja sen kulkuun kemiallisesti puuttuminen väkisin jonkun psykiatrin toimesta pitäisi olla suurempi eettinen kysymys mitä se nykyään on. Lääkkeissä on paljon haittoja. Varsinkin lääkkeiden pakotus jos ihminen ei ole vaaraksi kellekään. Jos pitää mennä sille tasolle että ihmistä väkivalloin lääkitään ja pakotetaan niin kyllä siinä mielestäni jotain hyvin eettisesti arveluttavaa on ja voi kysyä auttaako pakottaminen ketään vai tuottaako se vielä rikkinäisempiä ihmisiä, jotka ei luota enää auttajiinsa.
Mieti asia niinkuin se on, jokaisen tilanne on omanlaisensa ja kaikki saavat erilaisen hoidon ja kokemuksen. Jos koet, ettet tahdokaan jäädä osastolle, eikä sinua jostakin syystä päästettäisi pois (mitä epäilen nykypäivänä, sairaala saattaa pelätä oikeustaistelua yms.) sinulla on täysi oikeus vaatia sairaalan sosiaaliviranomaisia luoksesi keskustelemaan, joille voit kertoa tilanteesta.
Ei siellä voi ketään aikuista ihmistä väkisin pitää ilman näyttöä, että pakkohoito on tarpeellista ja eiköhän se aika hyvin pidä pystyä toteen näyttämään, ei riitä lääkärin sana.
Kannattaa silti olla joitakin päiviä, vaikka tuntuisi inhottavalta, se voi olla vain alkukankeutta ja helpottaa muutaman päivän päästä. Oma asenne vaikuttaa varmasti paljon =)
Usko nyt, ÄLÄ MENE. Ne mielellään ottavat ihmisiä jotka eivät voi puolustautua kunnolla. ÄLÄ ALLEKIRJOITA MITÄÄN1" Jos ehdit jo möhliä niin toivottavasti sinulla on läheisiä jotka auttavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jos koet, ettet tahdokaan jäädä osastolle, eikä sinua jostakin syystä päästettäisi pois (mitä epäilen nykypäivänä, sairaala saattaa pelätä oikeustaistelua yms.) sinulla on täysi oikeus vaatia sairaalan sosiaaliviranomaisia luoksesi keskustelemaan"
Ensinnäkin valitus hoidosta tehdään hallinto-oikeuteen mistä saa laput pakkohoitopäätöksessä, sosiaaliviranomaisista ei ole juurikaan apua.
Toisekseen valituksen käsittelyssä menee aikaa. Ihminen saattaa olla niin lääkkeistä lamattuna ettei valituksen kirjoittaminen tunnu kovin helpolta. Valitus tuskin menee läpi, koska lääkärin sanaa harvoin kyseenalaistetaan.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (valvoo ihmisoikeuksien toteutumista) oli joskus linjannut että Suomessa laki ei riittävästi tuo oikeusturvaa eikä suojaa mielivallalta pakkohoidossa. Suomen Korkein hallinto-oikeus oli eri mieltä kuin EIT.(mielenkiintoista)
Näin ainakin vuonna 2012.
http://yle.fi/uutiset/3-6292972
Onko vielä näin kamalaa osastolla kuin kommenteissa?
Haluaisin jonkun paikan, mihin voisi mennä lepäämään ja rytmi olisi säännöllinen, ja missä voisi kävellä metsässä. Ilman lääkkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasi moni haluais mukavan ilmaisen lepopaikan missä vois nukkua ja syödä valmista ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Varmasi moni haluais mukavan ilmaisen lepopaikan missä vois nukkua ja syödä valmista ruokaa.
Tuskin kuitenkaan haluaisit olla sairas kuten nämä palstalle kirjoittaneet. Ole kiitollinen kun olet terve.52
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmasi moni haluais mukavan ilmaisen lepopaikan missä vois nukkua ja syödä valmista ruokaa.
Olen siis masentunut kyllä ja kriisissä elämäntilanteen puolesta.
JOS olisi varaa, voisi toki mennä täysihoitoon hotelliin, mutta siinä olisi myös vähän yksin ongelmineen.
Osa hoitajista on vastavalmistuneita poikasia joilla ei ole mitään erityiskoulutusta psykiatriaan. En sano tätä ex-potilaana vaan hoitajana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko vielä näin kamalaa osastolla kuin kommenteissa?
Haluaisin jonkun paikan, mihin voisi mennä lepäämään ja rytmi olisi säännöllinen, ja missä voisi kävellä metsässä. Ilman lääkkeitä.
Lääkkeet ovat halpoja, niitä varmasti annetaan sairaalassa. Kuulostaa, että se, mitä etsit, on lomamatka, ei psykiatrinen hoito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko vielä näin kamalaa osastolla kuin kommenteissa?
Haluaisin jonkun paikan, mihin voisi mennä lepäämään ja rytmi olisi säännöllinen, ja missä voisi kävellä metsässä. Ilman lääkkeitä.
Lääkkeet ovat halpoja, niitä varmasti annetaan sairaalassa. Kuulostaa, että se, mitä etsit, on lomamatka, ei psykiatrinen hoito.
Mutta kuten totesin, lomamatkalla olisi aika yksin ongelmineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko vielä näin kamalaa osastolla kuin kommenteissa?
Haluaisin jonkun paikan, mihin voisi mennä lepäämään ja rytmi olisi säännöllinen, ja missä voisi kävellä metsässä. Ilman lääkkeitä.
Lääkkeet ovat halpoja, niitä varmasti annetaan sairaalassa. Kuulostaa, että se, mitä etsit, on lomamatka, ei psykiatrinen hoito.
Mutta kuten totesin, lomamatkalla olisi aika yksin ongelmineen.
Kun haluaisin lähinnä kuolla. Mutta lääkkeet eivät ole siihen ratkaisu.
Lepositeet ja kunnon lääkitys odottaa, muistisi poistuu 2 viikkoksi, ja mukana oleva omaisuutesi takavarikoidaan.
Joopa joo...
Kylläpä oli taas skeidaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko vielä näin kamalaa osastolla kuin kommenteissa?
Haluaisin jonkun paikan, mihin voisi mennä lepäämään ja rytmi olisi säännöllinen, ja missä voisi kävellä metsässä. Ilman lääkkeitä.
Lääkkeet ovat halpoja, niitä varmasti annetaan sairaalassa. Kuulostaa, että se, mitä etsit, on lomamatka, ei psykiatrinen hoito.
Mutta kuten totesin, lomamatkalla olisi aika yksin ongelmineen.
Aktiiviloma, harrastereissu tai retriitti? Et olisi yksin eikä tarvitsisi itse huolehtia arjen asioista.
En ole ollut osastohoidossa mutta trauman jälkeen olin itsetuhoinen ja varmaan jollain tasolla psykoottinenkin. Sain escitalopram-lääkkeen, joka pikkuhiljaa tehosi, hyvä niin. Traumani johtui tahallisesta hoitovirheestä erikoissairaanhoidossa, ja se avasi silmät hoitoalan kulttuuria kohtaan ja kohtasin sen järkytyksen, että Suomen terveydenhuollon valvonta on lähes olematonta, ja että hoitovirheitä ei tutkita kunnolla. Virheiden selvitys on hyvin korruptoitunutta, potilasta halventavaa ja kestää useita vuosia. Nyt on vielä tulossa laki, joka estää hoitajan syyttämisen vaikka virhe olisi tahallinen.
Siksi varoitan ystävällisesti ap:ta, että jos olet valmis eräänlaiseksi lääketieteen koe-eläimeksi, etkä välitä lopputuloksesta, niin mene vain hoitoon. Nämä muiden viestit kuitenkin kertovat todellisuudesta.
Suosittelen kokeilemaan mielialalääkitystä, jos et ole niin vielä tehnyt.
Pidä huoli oikeuksistasi ja vaadi saada faktat paperille.
On avun saaneita, mutta myös osasto"hoidosta" ja lääkesekamelskasta sekä kohtelusta ja pakottamisesta traumatisoituneita ja haittoja kokeneita ihmisiä. Huomattakoon molemmat näkökulmat, koska usein haittaa saaneet unohdetaan. Se jos saa huonon reaktion johonkin lääkkeeseen voi johtaa tilanteeseen, jossa lääkäri tunkee vaan lisää lääkettä toisen perään, jopa päällekäin ja olo voi olla entistä huonompi.
Huomattakoot myös psykiatrian oikeus pakottaa ihmisiä lääkehoitoon eli oikeus kieltäytyä hoidosta tai oikeus koskemattomuuteen ei päde psykiatrisella puolella jos joutuu tahdonvastaiseen hoitoon. Lääke voidaan injektoida vaikka väkisin jos potilas ei sitä ota. Koskee myös niitä ketkä vapaaehtoisesti hakeutuu osastolle, kenet lääkäri yhtäkkiä muuttaakin pakkohoidetuiksi. Ei tarvita kuin sana psykoottistasoinen ja epäily siitä niin se riittää. Osastolla ollaan niin kauan kuin psykiatri sanoo. Psykiatriassa on oikeus rajoittaa ihmisen ihmisoikeuksia 'hoidon' nimissä. Ja aina se hoito tai lääkkeet ei vie parempaan suuntaan ja voi aiheuttaa haittoja. Osastohoito on todella lääkekeskeistä. Ei ole todellakaan niin sanottua että osastolla voi yhtään paremmin. Oppii vaan lopussa valehtelemaan että voi hyvin että pääsee pois.
Mutta aloittajalle toivon hyvää kokemusta ja parempia vointeja! En halua pelotella. Voi olla että kohdallasi kokemus on hyvä.