Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kysymys lasten huoltajuudesta ja lähivanhemman oikeudesta

Vierailija
03.11.2016 |

Erottiin pari vuotta sitten lähinnä siksi, että vaimolla oli/on suhde toisen miehen kanssa. Meillä on kaksi lasta 7 ja 9 v. Sovittiin silloin, että minulla on lapset kolme päivää viikossa ja exällä neljä. Olin silloin niin paskana, etten jaksanut ottaa oikein asioista selvää ja exä määrättiin lähivanhemmaksi. Nyt exä on kuitenkin muuttamassa lasten kanssa sen toisen miehen luo yli sadan kilometrin päähän. Vanhempi lapsista ei haluaisi muuttaa, mutta nuorempi haluaisi mutta äitinsä kanssa. Onko nyt sitten niin, etten voi tehdä asialle mitään, eli käytännössä minusta tulee lähinnä viikonloppuisä? Voiko/kannattaako yrittää viedä asia vielä käräjäoikeuteen? Jollain kokemuksia?

Kommentit (28)

Vierailija
21/28 |
03.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikenikäisiä lapsia KUULLAAN, mutta vasta 12-vuotias voi käytännössä äänestää jaloillaan eli hän voi jäädä ap:n luokse asumaan ja kieltäytyä lähtemästä äidin luo, jolloin kukaan viranomainen ei auta äitiä noutamaan lasta takaisin.

Vierailija
22/28 |
03.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos vastauksista. Täytyy miettiä, mitä tässä teen. Huonolta kaikki vaihtoehdot näyttävät. Ottaa kyllä niin päähän, että toinen voi soosata miten tahansa ja rikkoa perheen. Itse et voi kuitenkaan muuta kuin lähinnä ihmetellä sivusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/28 |
03.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Täytyy miettiä, mitä tässä teen. Huonolta kaikki vaihtoehdot näyttävät. Ottaa kyllä niin päähän, että toinen voi soosata miten tahansa ja rikkoa perheen. Itse et voi kuitenkaan muuta kuin lähinnä ihmetellä sivusta.

Sinullahan ei ole mitään tekemistä perheen rikkomisen kanssa. Sinullahan ei ole mitään vastuuta siitä, että oma pahaolosi meni lastesi edelle, etkä silloin taistellut heidän oikeuksista?

Nytkin heität hanskat tiskiin ja käännät selkäsi lapsellesi ja syytät yksin äitiä? Onhan tuo kaikki taistelua tuulimyllyjä vastaan, mutta eikö lapsesi ole sen arvoisia?

Joko esim otit yhteyttä viralliseen instanssiin eli lastevalvojaan vai teetko päätöksesi jonkun ajanvietteenä käytettävän keskustelupalstan perusteella ? 

Olisiko jo aika kasvaa aikuiseksi ja ottaa vähän sitä vastuuta?

Vierailija
24/28 |
03.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

9-vuotiasta voidaan kuulla, jos hänen katsotaan olevan riittävän kypsä (esim. koululääkärin lausunto).

Vierailija
25/28 |
03.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Täytyy miettiä, mitä tässä teen. Huonolta kaikki vaihtoehdot näyttävät. Ottaa kyllä niin päähän, että toinen voi soosata miten tahansa ja rikkoa perheen. Itse et voi kuitenkaan muuta kuin lähinnä ihmetellä sivusta.

Sinullahan ei ole mitään tekemistä perheen rikkomisen kanssa. Sinullahan ei ole mitään vastuuta siitä, että oma pahaolosi meni lastesi edelle, etkä silloin taistellut heidän oikeuksista?

Nytkin heität hanskat tiskiin ja käännät selkäsi lapsellesi ja syytät yksin äitiä? Onhan tuo kaikki taistelua tuulimyllyjä vastaan, mutta eikö lapsesi ole sen arvoisia?

Joko esim otit yhteyttä viralliseen instanssiin eli lastevalvojaan vai teetko päätöksesi jonkun ajanvietteenä käytettävän keskustelupalstan perusteella ? 

Olisiko jo aika kasvaa aikuiseksi ja ottaa vähän sitä vastuuta?

Jos ap olisi nainen, tätä tekstiä ei olisi tänne kirjoitettu

Vierailija
26/28 |
03.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä ei nyt tule mitenkään esille exän kanta vanhemman lapsen jäämisestä isälle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/28 |
03.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Täytyy miettiä, mitä tässä teen. Huonolta kaikki vaihtoehdot näyttävät. Ottaa kyllä niin päähän, että toinen voi soosata miten tahansa ja rikkoa perheen. Itse et voi kuitenkaan muuta kuin lähinnä ihmetellä sivusta.

Sinullahan ei ole mitään tekemistä perheen rikkomisen kanssa. Sinullahan ei ole mitään vastuuta siitä, että oma pahaolosi meni lastesi edelle, etkä silloin taistellut heidän oikeuksista?

Nytkin heität hanskat tiskiin ja käännät selkäsi lapsellesi ja syytät yksin äitiä? Onhan tuo kaikki taistelua tuulimyllyjä vastaan, mutta eikö lapsesi ole sen arvoisia?

Joko esim otit yhteyttä viralliseen instanssiin eli lastevalvojaan vai teetko päätöksesi jonkun ajanvietteenä käytettävän keskustelupalstan perusteella ? 

Olisiko jo aika kasvaa aikuiseksi ja ottaa vähän sitä vastuuta?

Jos ap olisi nainen, tätä tekstiä ei olisi tänne kirjoitettu

Tämä ei ole mitenkään sukupuolisidonnainen asia. Ketään ei voi yksin syyttää perheen rikkoutumisesta. Tuskin tässäkään tapauksessa on esim. petetty silkasta panamisen ilosta vaan se on ollut seuraus parisuhteen todellista ongelmista.

Minusta myös äiti on itsekäs muuttaessaan, mutta hän ei ole täällä puolustamassa heikkouksiaan.

Vierailija
28/28 |
03.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Täytyy miettiä, mitä tässä teen. Huonolta kaikki vaihtoehdot näyttävät. Ottaa kyllä niin päähän, että toinen voi soosata miten tahansa ja rikkoa perheen. Itse et voi kuitenkaan muuta kuin lähinnä ihmetellä sivusta.

Sinullahan ei ole mitään tekemistä perheen rikkomisen kanssa. Sinullahan ei ole mitään vastuuta siitä, että oma pahaolosi meni lastesi edelle, etkä silloin taistellut heidän oikeuksista?

Nytkin heität hanskat tiskiin ja käännät selkäsi lapsellesi ja syytät yksin äitiä? Onhan tuo kaikki taistelua tuulimyllyjä vastaan, mutta eikö lapsesi ole sen arvoisia?

Joko esim otit yhteyttä viralliseen instanssiin eli lastevalvojaan vai teetko päätöksesi jonkun ajanvietteenä käytettävän keskustelupalstan perusteella ? 

Olisiko jo aika kasvaa aikuiseksi ja ottaa vähän sitä vastuuta?

Parisuhteessa on aina kaksi osapuolta ja kyllä minullakin on siten osuutta eroon. Olisin kuitenkin ollut valmis vaikka mihin pariterapiaan tms, mutta en voi toisen puolesta päättää tämän tekemisistä enkä tätä pakottaa mihinkään. Tottakai minua ottaa nyt päähän, etten silloin jaksanut taistella tai ymmärtänyt ottaa asioista selvää. Olisiko sekään silloin auttanut, en tiedä? En siis kokonaan syytä yksin äitiä. Mutta tarkoittaako se, että molemmat osapuolet ovat aina yhtä "syyllisiä" eroon ja etten saisi tuntea surua ja vihaa tässä tilanteessa?

En ole lyömässä mitään hanskoja tiskiin. Tilanne on vasta alussa ja yritän ottaa asioista selvää, joten aloin etsimään tietoa netistä ja päädyin tälle palstalle. Otan huomenna yhteyttä lastenvalvojaan. Tämä on siis mielestäsi kuitenkin väärä marssijärjestys eikä täältä pitäisi ennen sitä kysyä neuvoa toisilta, jotka ovat olleet samassa tilanteessa?

Olen kyllä mielestäni aikuinen ja otan vastuuta, mutta samalla olen vain ihminen, joka valitettavasti tekee myös virheitä.