Lue keskustelun säännöt.
Miten opo voi ohjata näin?
03.11.2016 |
Tyttäreni haluaa lukioon. Hän on ysillä ja keskiarvo on ysin pintaan.
Opon mielestä hänen pitäisi mennä ehdottomasti amikseen??
Onko opoilla nyt 'kaikki amikseen' -nostatus päällä vai miksi ihmeessä suositellaan amista 'selkeälle lukiotapaukselle'?
Tyttärelläni ei ole mitään tiettyä haaveammattiakaan miksi aikoo aikuisena.
Tyttö tietysti valitsee mielensä mukaan lukion, mutta outoa tällainen eikö?
Kommentit (61)
Itse kuvittelisin opon ehkä sanoneen, että kannattaa hakea lukioiden lisäksi myös jollekin amislinjalle ihan varmuuden vuoksi.
Eikä lukio vaadi amiksen verrattuna sen hurjempia lahjoja tai loputonta työskentelyä ja omistautumista 24/7. Sekä lukiosta että amiksesta pääsee läpi kohtuullisin arvosanoin hyvin vähäisellä työmäärällä, molemmissa tarvitsee menestyäkseen hyviä hoksottimia. Lukiossa pääsee ulkoluvulla pidemmälle, amiksessa joutuu myös soveltamaan tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ootko sinä nyt puhunut itse sen opon kanssa, vai luotatko tyttäresi kertomaan?
Tosiasia on, että nimenomaan ne lahjakkaimmat hyötyisivät amiksen käynnistä eniten. He nimittäin pääsevät hamuamalleen jatkoalalle joka tapauksessa, käyvät minkä koulun hyvänsä, ja silloin amis tarjoaa ammatin, jolla voi hankkia tuloja yliopistosta valmistumiseen asti, tai joustavuutta vaativina aikoina myöhemmin.
Keskinkertaiset sen sijaan tarvitsevat lukion päästäkseen korkeakouluun. Heikommat sit taas ei pärjää ainakaan tavallisessa lukiossa.
Tämä ei pidä paikkaansa. Lukiossa annetaan valmiuksia jatkaa opintoja korkeakoulussa/yliopistossa. Jos lahjakas tyyppi menee 3 v ajaksi amikseen olemaan joutilas, ei hän opi esseen kirjoittamista, kriittistä tiedonhankintaa, kieliä, matematiikkaa jne. Ammatin hän toki saa, vaikka kävisi amiksessa vain ruokatunnilla näyttäytymässä.
Meillä pojalla oli keskiarvo vähän yli 9 ja hän halusi naapurikaupunkiin ns. eliittilukioon. Suunnitelma oli selvillä yläkoulun alusta alkaen, mutta opo oli toista mieltä. Kyllä oman kaupungin tavallinen lukio on yhtä hyvä. Niinpä kun tuli se aika, jolloin eri kouluissa oli avoimien ovien päiviä, opo ilmoitti, että ainoa lukioon tutustuminen kouluaikana saa kohdistua paikalliseen lukioon. Muut käynnit tulkittaisiin luvattomiksi poissaoloiksi. Ja kun piti täyttää lukujärjestyslomakkeita jne. eli suunnitella lukio-opintoja, ei opo suostunut siihen, että poikani olisi käynyt läpi sen elittiilukion kurssitarjotinta, vaan hänen oli pakko katsoa, mitä lähilukio tarjosi. Yhteishakua netissä tehtäessä opo seisoi atk-luokassa poikani takana ja ilmoitti, että ei lähde siitä pois ennen kuin ykkösvaihtoehtona on lähilukio. Poika ilmoitti, että sitten seisot siinä loppuikäsi.
Tästä on nyt lähes 4 vuotta. Pojalla sai haluamansa opiskelupaikan yliopistossa ensiyrittämällä, oman paikkakunnan lukioon menneistä kavereistaan ei yksikään päässyt vielä opiskelemaan. Kertoo enemmän koulun tasosta ja vaatimuksista kuin pojastani.
Opot nyt ei aina osaa. Itse muistan, kun kerroin omalle opolleni tulevaisuuden haaveistani, niin hän kättelyssä sanoi, ettei ammatinvalintatesti antanut mulle tällaista vaihtoehtoa, eikä ollut kiinnostunut auttamaan minua selvittämään, miten voin päästä haluamalleni ammattiuralle. Muistaakseni ammarinvalintesti suositteli mulle seuraavia ammatteja: visualisti (???), näyttelijä, kirjailija. Opo suositteli mulle ilmaisutaidon lukiota. Itse tiesin jo 7. luokalla, että haluan valokuvaajaksi, en vain vielä yläasteella hahmottanut haluaisinko työskennellä liikkeessä, freelancerinä, muodin parissa vai esim. kuvajournalistina. Harkitsin tosissani tuota ilmaisutaidonlukiota, mutta lopulta päätinkin mennä ammattikouluun opiskelemaan valokuvauksen kuva-artesaaniksi, suoritin kaksoistutkinnon. Itse asiassa tämä oli oiva valinta! Sillä ammattikoulussa mun oma "kuvaajaidentiteetti" vahvistui ja mulle tuli se käsitys, minkälaista työtä haluan tulevaisuudessa tehdä. Valmistuttuani hain tampereen yliopistoon opiskelemaan kuvajournalismia ja pääsin sisään. Tämä oli mulle oikea polku.
Kommentti meni vähän sivupoluille, mutta halusin ilmaista oman kokemukseni siitä, ettei ammattikoulu välttämättä ole ollenkaan huono vaihtoehto, jos se antaa hyvän pohjan nuoren haluamalle suunnalle. Jos nuori taas ei vielä tiedä, mitä tulevaisuudeltaan haluaa, niin lukioon ehdottomasti! Jos nuori tietää, että haluaa kampaajaksi 100% varmuudella, niin ammattikouluun vain ja samalla voi suorittaa sen yo-tutkinnonkin.
Minunkin keskiarvoni oli siellä 9 hujakoissa ja silti valitsin ammattikoulun. Sukulaisille tämä tuntui olevan isokin ongelma, mutta pääsivät asiasta ylitse viimeistään siinä vaiheessa, kun aloitin yliopistossa opiskelun.
Yleensä se menee päin vastoin, eli vitosen matikalla ja kielillä painostetaan lukioon.
Selityksiä on kaksi. Tämä on provo, tai sitten sen paikkakunnan ammattikoulussa on kovasti puutetta oppilaista ja tälle opolle olisi tärkeää se, että hänen puolisonsa työpaikka ammattikoulussa säilyy.
Ammattilukio tai kaksoistutkinto olisi ehkä hyvä vaihtoehto. Ammattikouluissa voi yleisaineita opiskella usein lukiotasoisina, vaikka ei varsinainen ammattilukio oliskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opo on väärässä. Tunnen muutamankin opon. Eivät hekään aina kaikesta kaikkea tiedä.
Muistui mieleeni kun yksi heistä kovasti yritti houkuteli oppilaita allelle, joka oli jo selvästi Suomesta taantumassa ja alan koulutustakin oli alettu ajalaan alas. Opo jaksoi tuulettaa, että sinne alalle vaan, siellä on toitä.... : /
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko sinä nyt puhunut itse sen opon kanssa, vai luotatko tyttäresi kertomaan?
Tosiasia on, että nimenomaan ne lahjakkaimmat hyötyisivät amiksen käynnistä eniten. He nimittäin pääsevät hamuamalleen jatkoalalle joka tapauksessa, käyvät minkä koulun hyvänsä, ja silloin amis tarjoaa ammatin, jolla voi hankkia tuloja yliopistosta valmistumiseen asti, tai joustavuutta vaativina aikoina myöhemmin.
Keskinkertaiset sen sijaan tarvitsevat lukion päästäkseen korkeakouluun. Heikommat sit taas ei pärjää ainakaan tavallisessa lukiossa.
Tämä ei pidä paikkaansa. Lukiossa annetaan valmiuksia jatkaa opintoja korkeakoulussa/yliopistossa. Jos lahjakas tyyppi menee 3 v ajaksi amikseen olemaan joutilas, ei hän opi esseen kirjoittamista, kriittistä tiedonhankintaa, kieliä, matematiikkaa jne. Ammatin hän toki saa, vaikka kävisi amiksessa vain ruokatunnilla näyttäytymässä.
Lahjakas tyyppi oppii kyllä esseen kirjoittamista, kriittistä tiedonhankintaa ym. vaikka kiertokoulussa. Kuten minä, joka kirjoitin erinomaisia esseitä yliopistossa, vaikka en ole käynyt päivääkään lukioa, mutta en sentään kiertokouluakaan.
Kieliä, matikkaa ym. voi opiskella muuallakin kuin lukiossa, vaikkapa ammattikoulussa suorittamalla ne lukiotasoisina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko sinä nyt puhunut itse sen opon kanssa, vai luotatko tyttäresi kertomaan?
Tosiasia on, että nimenomaan ne lahjakkaimmat hyötyisivät amiksen käynnistä eniten. He nimittäin pääsevät hamuamalleen jatkoalalle joka tapauksessa, käyvät minkä koulun hyvänsä, ja silloin amis tarjoaa ammatin, jolla voi hankkia tuloja yliopistosta valmistumiseen asti, tai joustavuutta vaativina aikoina myöhemmin.
Keskinkertaiset sen sijaan tarvitsevat lukion päästäkseen korkeakouluun. Heikommat sit taas ei pärjää ainakaan tavallisessa lukiossa.
Tämä ei pidä paikkaansa. Lukiossa annetaan valmiuksia jatkaa opintoja korkeakoulussa/yliopistossa. Jos lahjakas tyyppi menee 3 v ajaksi amikseen olemaan joutilas, ei hän opi esseen kirjoittamista, kriittistä tiedonhankintaa, kieliä, matematiikkaa jne. Ammatin hän toki saa, vaikka kävisi amiksessa vain ruokatunnilla näyttäytymässä.
Lahjakas tyyppi oppii kyllä esseen kirjoittamista, kriittistä tiedonhankintaa ym. vaikka kiertokoulussa. Kuten minä, joka kirjoitin erinomaisia esseitä yliopistossa, vaikka en ole käynyt päivääkään lukioa, mutta en sentään kiertokouluakaan.
Kieliä, matikkaa ym. voi opiskella muuallakin kuin lukiossa, vaikkapa ammattikoulussa suorittamalla ne lukiotasoisina.
Ja missä ammattikoulussa voi suorittaa lukiotasoisen pitkän matematiikan kurssit? Tai miksi ihmeessä opetella esseenkirjoitus vasta yliopistossa, kun sen voi hioa huippuunsa jo lukiossa. Kiertokoulussa muuten ei ollut lainkaan kriittistä tiedonhankintaa!
Ammattikoulun käyminen tavoitteena yliopisto on aika outo valinta, ellei selkeästi tähtää suorittaviin tehtäviin tyyliin metsänhoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko sinä nyt puhunut itse sen opon kanssa, vai luotatko tyttäresi kertomaan?
Tosiasia on, että nimenomaan ne lahjakkaimmat hyötyisivät amiksen käynnistä eniten. He nimittäin pääsevät hamuamalleen jatkoalalle joka tapauksessa, käyvät minkä koulun hyvänsä, ja silloin amis tarjoaa ammatin, jolla voi hankkia tuloja yliopistosta valmistumiseen asti, tai joustavuutta vaativina aikoina myöhemmin.
Keskinkertaiset sen sijaan tarvitsevat lukion päästäkseen korkeakouluun. Heikommat sit taas ei pärjää ainakaan tavallisessa lukiossa.
Tämä ei pidä paikkaansa. Lukiossa annetaan valmiuksia jatkaa opintoja korkeakoulussa/yliopistossa. Jos lahjakas tyyppi menee 3 v ajaksi amikseen olemaan joutilas, ei hän opi esseen kirjoittamista, kriittistä tiedonhankintaa, kieliä, matematiikkaa jne. Ammatin hän toki saa, vaikka kävisi amiksessa vain ruokatunnilla näyttäytymässä.
Ainakin korkeakoulussa pärjää oikein hyvin, vaikka olisi käynyt vain ammattikoulun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko sinä nyt puhunut itse sen opon kanssa, vai luotatko tyttäresi kertomaan?
Tosiasia on, että nimenomaan ne lahjakkaimmat hyötyisivät amiksen käynnistä eniten. He nimittäin pääsevät hamuamalleen jatkoalalle joka tapauksessa, käyvät minkä koulun hyvänsä, ja silloin amis tarjoaa ammatin, jolla voi hankkia tuloja yliopistosta valmistumiseen asti, tai joustavuutta vaativina aikoina myöhemmin.
Keskinkertaiset sen sijaan tarvitsevat lukion päästäkseen korkeakouluun. Heikommat sit taas ei pärjää ainakaan tavallisessa lukiossa.
Tämä ei pidä paikkaansa. Lukiossa annetaan valmiuksia jatkaa opintoja korkeakoulussa/yliopistossa. Jos lahjakas tyyppi menee 3 v ajaksi amikseen olemaan joutilas, ei hän opi esseen kirjoittamista, kriittistä tiedonhankintaa, kieliä, matematiikkaa jne. Ammatin hän toki saa, vaikka kävisi amiksessa vain ruokatunnilla näyttäytymässä.
Lahjakas tyyppi oppii kyllä esseen kirjoittamista, kriittistä tiedonhankintaa ym. vaikka kiertokoulussa. Kuten minä, joka kirjoitin erinomaisia esseitä yliopistossa, vaikka en ole käynyt päivääkään lukioa, mutta en sentään kiertokouluakaan.
Kieliä, matikkaa ym. voi opiskella muuallakin kuin lukiossa, vaikkapa ammattikoulussa suorittamalla ne lukiotasoisina.
Ja missä ammattikoulussa voi suorittaa lukiotasoisen pitkän matematiikan kurssit? Tai miksi ihmeessä opetella esseenkirjoitus vasta yliopistossa, kun sen voi hioa huippuunsa jo lukiossa. Kiertokoulussa muuten ei ollut lainkaan kriittistä tiedonhankintaa!
Ammattikoulun käyminen tavoitteena yliopisto on aika outo valinta, ellei selkeästi tähtää suorittaviin tehtäviin tyyliin metsänhoitaja.
Olen käynyt kaksoistutknnon ja kyllä me saatiin valita opiskellaanko pitkä vai lyhyt matikka. Äikästä käytiin toki kaikki pakolliset lukiokurssit, syventävät ja soveltavat sai suorittaa, jos itse halusi. Kaikki ammattikoulut ei tarjoa kaksoistutkintovaihtoehtoa, MUTTA yleensä kaksoistutkinnn suorittaminen onnistuu silti yhteistyössä paikallisen aikuislukion kanssa.
Ei tiedä miksi haluaa isona? Opo haistaa sen että ei ole kunnianhimoa ja tavotteita, joten odotettavissa on että lukiomenestys ei olekkaan kovin hyvä sen jälkeen kun velvollisuuden tunnosta suorittaminen loppuu.
Jos opo ehdottaa ammattikoulua, niin kyllä siellä tulevaisuuden toiveissa on silloin vilahdellut jotain ihan muuta kuin yliopoistotutkinnon kautta hankittava työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai nyt jokainen vanhempi ennemmin haluaa lapsestaan lukiolaista ja ylioppilasta kuin amislaista.
No ei todellakaan. Meillä oli keskimäisen lapsen kohdalla ihan selvää että ei kannata mennä lukioon. Vaikka peruskoulun päättötoikkarissa oli pitkälle päälle kasin keskiarvo, niin lukeminen ei kiinnostannut ja lukioon ei kannata menne oleilemaan ja alisuorittamaan. Työttö meni ammattikouluun, motivoitui hienosti ja oli luokkansa priimus, loisti harjotteluissa ja sai ilta ja viikonlopputöitä jokaiseen harjoittelupaikkaan jo opiskeluaikana ja sai vakituisen työn heti valmistuttuaan. Nyt on alkanut miettimään jos hankkisi työn ohessa AMK tuktinnon alalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko sinä nyt puhunut itse sen opon kanssa, vai luotatko tyttäresi kertomaan?
Tosiasia on, että nimenomaan ne lahjakkaimmat hyötyisivät amiksen käynnistä eniten. He nimittäin pääsevät hamuamalleen jatkoalalle joka tapauksessa, käyvät minkä koulun hyvänsä, ja silloin amis tarjoaa ammatin, jolla voi hankkia tuloja yliopistosta valmistumiseen asti, tai joustavuutta vaativina aikoina myöhemmin.
Keskinkertaiset sen sijaan tarvitsevat lukion päästäkseen korkeakouluun. Heikommat sit taas ei pärjää ainakaan tavallisessa lukiossa.
Tämä ei pidä paikkaansa. Lukiossa annetaan valmiuksia jatkaa opintoja korkeakoulussa/yliopistossa. Jos lahjakas tyyppi menee 3 v ajaksi amikseen olemaan joutilas, ei hän opi esseen kirjoittamista, kriittistä tiedonhankintaa, kieliä, matematiikkaa jne. Ammatin hän toki saa, vaikka kävisi amiksessa vain ruokatunnilla näyttäytymässä.
Lahjakas tyyppi oppii kyllä esseen kirjoittamista, kriittistä tiedonhankintaa ym. vaikka kiertokoulussa. Kuten minä, joka kirjoitin erinomaisia esseitä yliopistossa, vaikka en ole käynyt päivääkään lukioa, mutta en sentään kiertokouluakaan.
Kieliä, matikkaa ym. voi opiskella muuallakin kuin lukiossa, vaikkapa ammattikoulussa suorittamalla ne lukiotasoisina.
Ja missä ammattikoulussa voi suorittaa lukiotasoisen pitkän matematiikan kurssit? Tai miksi ihmeessä opetella esseenkirjoitus vasta yliopistossa, kun sen voi hioa huippuunsa jo lukiossa. Kiertokoulussa muuten ei ollut lainkaan kriittistä tiedonhankintaa!
Ammattikoulun käyminen tavoitteena yliopisto on aika outo valinta, ellei selkeästi tähtää suorittaviin tehtäviin tyyliin metsänhoitaja.
Olen käynyt kaksoistutknnon ja kyllä me saatiin valita opiskellaanko pitkä vai lyhyt matikka. Äikästä käytiin toki kaikki pakolliset lukiokurssit, syventävät ja soveltavat sai suorittaa, jos itse halusi. Kaikki ammattikoulut ei tarjoa kaksoistutkintovaihtoehtoa, MUTTA yleensä kaksoistutkinnn suorittaminen onnistuu silti yhteistyössä paikallisen aikuislukion kanssa.
Tuttavaperheen lapsi piti suorittamaansa kaksoistutkintoa virheenä. En tiedä johtuiko hänen omista valinnoistaan, mutta yo-toikkari on kuulema sillä tavalla vajaa että sen kanssa aika turhaa (tai mahdotonta) hakea joihinkin yliopistokoulutuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko sinä nyt puhunut itse sen opon kanssa, vai luotatko tyttäresi kertomaan?
Tosiasia on, että nimenomaan ne lahjakkaimmat hyötyisivät amiksen käynnistä eniten. He nimittäin pääsevät hamuamalleen jatkoalalle joka tapauksessa, käyvät minkä koulun hyvänsä, ja silloin amis tarjoaa ammatin, jolla voi hankkia tuloja yliopistosta valmistumiseen asti, tai joustavuutta vaativina aikoina myöhemmin.
Keskinkertaiset sen sijaan tarvitsevat lukion päästäkseen korkeakouluun. Heikommat sit taas ei pärjää ainakaan tavallisessa lukiossa.
Tämä ei pidä paikkaansa. Lukiossa annetaan valmiuksia jatkaa opintoja korkeakoulussa/yliopistossa. Jos lahjakas tyyppi menee 3 v ajaksi amikseen olemaan joutilas, ei hän opi esseen kirjoittamista, kriittistä tiedonhankintaa, kieliä, matematiikkaa jne. Ammatin hän toki saa, vaikka kävisi amiksessa vain ruokatunnilla näyttäytymässä.
Lahjakas tyyppi oppii kyllä esseen kirjoittamista, kriittistä tiedonhankintaa ym. vaikka kiertokoulussa. Kuten minä, joka kirjoitin erinomaisia esseitä yliopistossa, vaikka en ole käynyt päivääkään lukioa, mutta en sentään kiertokouluakaan.
Kieliä, matikkaa ym. voi opiskella muuallakin kuin lukiossa, vaikkapa ammattikoulussa suorittamalla ne lukiotasoisina.
Ja missä ammattikoulussa voi suorittaa lukiotasoisen pitkän matematiikan kurssit? Tai miksi ihmeessä opetella esseenkirjoitus vasta yliopistossa, kun sen voi hioa huippuunsa jo lukiossa. Kiertokoulussa muuten ei ollut lainkaan kriittistä tiedonhankintaa!
Ammattikoulun käyminen tavoitteena yliopisto on aika outo valinta, ellei selkeästi tähtää suorittaviin tehtäviin tyyliin metsänhoitaja.
Metsänhoitaja on kyllä yliopistotutkinto, ovat maistereita maa- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko sinä nyt puhunut itse sen opon kanssa, vai luotatko tyttäresi kertomaan?
Tosiasia on, että nimenomaan ne lahjakkaimmat hyötyisivät amiksen käynnistä eniten. He nimittäin pääsevät hamuamalleen jatkoalalle joka tapauksessa, käyvät minkä koulun hyvänsä, ja silloin amis tarjoaa ammatin, jolla voi hankkia tuloja yliopistosta valmistumiseen asti, tai joustavuutta vaativina aikoina myöhemmin.
Keskinkertaiset sen sijaan tarvitsevat lukion päästäkseen korkeakouluun. Heikommat sit taas ei pärjää ainakaan tavallisessa lukiossa.
Tämä ei pidä paikkaansa. Lukiossa annetaan valmiuksia jatkaa opintoja korkeakoulussa/yliopistossa. Jos lahjakas tyyppi menee 3 v ajaksi amikseen olemaan joutilas, ei hän opi esseen kirjoittamista, kriittistä tiedonhankintaa, kieliä, matematiikkaa jne. Ammatin hän toki saa, vaikka kävisi amiksessa vain ruokatunnilla näyttäytymässä.
Lahjakas tyyppi oppii kyllä esseen kirjoittamista, kriittistä tiedonhankintaa ym. vaikka kiertokoulussa. Kuten minä, joka kirjoitin erinomaisia esseitä yliopistossa, vaikka en ole käynyt päivääkään lukioa, mutta en sentään kiertokouluakaan.
Kieliä, matikkaa ym. voi opiskella muuallakin kuin lukiossa, vaikkapa ammattikoulussa suorittamalla ne lukiotasoisina.
Ja missä ammattikoulussa voi suorittaa lukiotasoisen pitkän matematiikan kurssit? Tai miksi ihmeessä opetella esseenkirjoitus vasta yliopistossa, kun sen voi hioa huippuunsa jo lukiossa. Kiertokoulussa muuten ei ollut lainkaan kriittistä tiedonhankintaa!
Ammattikoulun käyminen tavoitteena yliopisto on aika outo valinta, ellei selkeästi tähtää suorittaviin tehtäviin tyyliin metsänhoitaja.
Olen käynyt kaksoistutknnon ja kyllä me saatiin valita opiskellaanko pitkä vai lyhyt matikka. Äikästä käytiin toki kaikki pakolliset lukiokurssit, syventävät ja soveltavat sai suorittaa, jos itse halusi. Kaikki ammattikoulut ei tarjoa kaksoistutkintovaihtoehtoa, MUTTA yleensä kaksoistutkinnn suorittaminen onnistuu silti yhteistyössä paikallisen aikuislukion kanssa.
Tuttavaperheen lapsi piti suorittamaansa kaksoistutkintoa virheenä. En tiedä johtuiko hänen omista valinnoistaan, mutta yo-toikkari on kuulema sillä tavalla vajaa että sen kanssa aika turhaa (tai mahdotonta) hakea joihinkin yliopistokoulutuksiin.
Ei saa lumikinosten päättötodistusta vaan ainoastaan ylioppilastodistuksen + useimmiten kirjoitetaan vain ne 4 pakollista ainetta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun monessa yliopistokoulutuksessa saa pisteitä kahdesta reaaliaineesta niin ainakin toisesta tulee 0p kun kanssakilvoittelijar voivat saada esim max 7p/reaali (molemmista 0p jos on kirjoittanut vain äikka-matikka-enkku-ruotsi) Ongelma siis poistuu kun täydentää yo-todistusta vapaaehtoisilla reaaleilla, mutta se todella vaatii kurssien suorittamista ja merkittävän lisätyön. Tai sitten pääsee yliopistoon siinä kiintiössä jossa yo-todistuksesta ei saa pisteitä.
Mutta jos tietää tavoittelevansa yliopistopaikkaa kannattaa jo kaksoistutkinnon aikana huomioida tuo ainevalinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko sinä nyt puhunut itse sen opon kanssa, vai luotatko tyttäresi kertomaan?
Tosiasia on, että nimenomaan ne lahjakkaimmat hyötyisivät amiksen käynnistä eniten. He nimittäin pääsevät hamuamalleen jatkoalalle joka tapauksessa, käyvät minkä koulun hyvänsä, ja silloin amis tarjoaa ammatin, jolla voi hankkia tuloja yliopistosta valmistumiseen asti, tai joustavuutta vaativina aikoina myöhemmin.
Keskinkertaiset sen sijaan tarvitsevat lukion päästäkseen korkeakouluun. Heikommat sit taas ei pärjää ainakaan tavallisessa lukiossa.
Tämä ei pidä paikkaansa. Lukiossa annetaan valmiuksia jatkaa opintoja korkeakoulussa/yliopistossa. Jos lahjakas tyyppi menee 3 v ajaksi amikseen olemaan joutilas, ei hän opi esseen kirjoittamista, kriittistä tiedonhankintaa, kieliä, matematiikkaa jne. Ammatin hän toki saa, vaikka kävisi amiksessa vain ruokatunnilla näyttäytymässä.
Lahjakas tyyppi oppii kyllä esseen kirjoittamista, kriittistä tiedonhankintaa ym. vaikka kiertokoulussa. Kuten minä, joka kirjoitin erinomaisia esseitä yliopistossa, vaikka en ole käynyt päivääkään lukioa, mutta en sentään kiertokouluakaan.
Kieliä, matikkaa ym. voi opiskella muuallakin kuin lukiossa, vaikkapa ammattikoulussa suorittamalla ne lukiotasoisina.
Ja missä ammattikoulussa voi suorittaa lukiotasoisen pitkän matematiikan kurssit? Tai miksi ihmeessä opetella esseenkirjoitus vasta yliopistossa, kun sen voi hioa huippuunsa jo lukiossa. Kiertokoulussa muuten ei ollut lainkaan kriittistä tiedonhankintaa!
Ammattikoulun käyminen tavoitteena yliopisto on aika outo valinta, ellei selkeästi tähtää suorittaviin tehtäviin tyyliin metsänhoitaja.
Olen käynyt kaksoistutknnon ja kyllä me saatiin valita opiskellaanko pitkä vai lyhyt matikka. Äikästä käytiin toki kaikki pakolliset lukiokurssit, syventävät ja soveltavat sai suorittaa, jos itse halusi. Kaikki ammattikoulut ei tarjoa kaksoistutkintovaihtoehtoa, MUTTA yleensä kaksoistutkinnn suorittaminen onnistuu silti yhteistyössä paikallisen aikuislukion kanssa.
Tuttavaperheen lapsi piti suorittamaansa kaksoistutkintoa virheenä. En tiedä johtuiko hänen omista valinnoistaan, mutta yo-toikkari on kuulema sillä tavalla vajaa että sen kanssa aika turhaa (tai mahdotonta) hakea joihinkin yliopistokoulutuksiin.
Ei saa lumikinosten päättötodistusta vaan ainoastaan ylioppilastodistuksen + useimmiten kirjoitetaan vain ne 4 pakollista ainetta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun monessa yliopistokoulutuksessa saa pisteitä kahdesta reaaliaineesta niin ainakin toisesta tulee 0p kun kanssakilvoittelijar voivat saada esim max 7p/reaali (molemmista 0p jos on kirjoittanut vain äikka-matikka-enkku-ruotsi) Ongelma siis poistuu kun täydentää yo-todistusta vapaaehtoisilla reaaleilla, mutta se todella vaatii kurssien suorittamista ja merkittävän lisätyön. Tai sitten pääsee yliopistoon siinä kiintiössä jossa yo-todistuksesta ei saa pisteitä.
Mutta jos tietää tavoittelevansa yliopistopaikkaa kannattaa jo kaksoistutkinnon aikana huomioida tuo ainevalinta.
Lumikinosten = lukion.
Toi on ihan oposta kiinni. Meilläkin 2000-luvun alussa katsottiin opotunneilla vaan eri amisten eaittelyvideoita. Lukiovaihtoehdoista opo kieltäytyi puhumasta mitään, vaikka yli 20 oppilasta luokaltani oli jatkamassa lukioon.
Olisi todella mielenkiintoista tietää, mitä siellä opon vastaanotolla on puhuttu. Tulee mieleen erilaisia vaihtoehtoja:
-millä ponnistuksilla tuo keskiarvo on saavutettu?
-millaiset opiskelu- ja työtavat nuorella on?
-osaako todella soveltaa oppimaansa vai opetteleeko vain ulkoa?
-monet tytöt ovat kiinnostuneita kampaamo- ja kauneusalasta, jonne vaaditaan hyvää todistusta
-ehdottiko opo pelkkää amista vai kaksoistutkintoa?
Kaksoistutkinnossahan hankitaan ammattitutkinto ja sen lisäksi yo-tutkinto, mutta ei lukion oppimäärää. Yo-kokeeseenhan saa osallistua, jos on suorittanut kolmivuotisen toisen asteen koulun, siis lukion tai amiksen. Suoraan amiksesta yo-kokeisiin meno on aikamoista hasardia ja tuottaa useimmiten komean i-rivin. Yleensä amislaiset osallistuvat lukio-opetukseen valitsemissaan kirjoitusaineissa (äidinkieli, ruotsi, englanti, matematiikka tai joku reaaliaine) joko omana ryhmänään tai yhdessä lukion oppilaiden kanssa. Monet ammattikoulut markkinoivat voimakkaasti kaksoistutkintoa. Valitettavan usein sen vaihtoehdon valitsevat sellaiset oppilaat, joille pelkän amiksenkin suorittaminen tuottaa hankaluuksia teoria-aineissa. Oman kokemukseni mukaan parhaiten ovat menestyneet kaksoistutkinnossa ensinnäkin ne, joilla on erinomainen todistus peruskoulusta ja hyvät opiskelutottumukset, ja toisaalta vähän aikuisempana opiskelemaan lähteneet.
Mun tyttöä koulukiusattiin, siitä syystä pääsi jopoluokalle ysillä. Nosti keskiarvoaan yli numerolla vuoden aikana kun kiusaaminen loppui ja uskaltautui osallistumaan. Tytär pyysi mut keskustelemaan opon kanssa koska opo alkoi maalailemaan hänelle uraa paikallisen amiksen konepuolelta. Tyttärellä ei ollut hajuakaan mikä hänestä tulisi isona mutta ei ainakaan mitään mielenkiintoa koneistukseen. No, kirjoittaa keväällä ylioppilaaksi näillä näkymin ihan hyvällä todistuksella, tosin ei huippuarvosanoin. Mutta on saanut kasvaa lisää nämä kolme vuotta.
Meillä oli ollut eka ohjauskeskustelu just toissa viikolla 9. luokkalaisen ja opon kanssa.
Aluksi oli käyty läpi se, onko tytöllä itsellään ajatuksia jatko-opinnoista ja kun tyttö sanoi, että ilman muuta lukioon menee, muttei vielä tiedä mihin lukioon, oli keskustelussa käyty läpi vain lukioita. Olivat käyneet läpi kaupungin lukiot, niiden tarjonnan (nuori on nyt urheiluluokalla, joten urheilulinja myös lukiossa kiinnostaa jonkin verran) jne. Oli kuulemma ollut hyvä keskustelu ja auttanut hahmottamaan eri lukioita.
Keskiarvo on nyt 9,4 ja sen pitäisi riittää kaikkiin kaupungin lukioihin.
Erikseen on nyt loppuvuodesta ja tammikuussa sekä vanhempainilta yhteishausta, että tutustumiskäynnit eri oppilaitoksiin, myös ammattikouluun.
Onkohan se opo nyt ihan noin "suositellut tytölle amista"? Ihan juuri henkilökohtaisesti hänelle parhaana vaihtoehtona. Jos tyttö on esim. keskustelun alussa ollut vähän jännittynyt ja sanonut jotenkin ettei ihan varmasti tiedä mitä jatko-opinnoilta haluaa, niin opo on sitten avannut niitä eri vaihtoehtoja. Outoa todella, jos on suoraan suositellut amista parhaana vaihtoehtona JOS tyttö on selkeästi ilmaissut olevansa ensisijaisesti menossa lukioon.