Lue keskustelun säännöt.
"Sylihoito" on lapsen pahoinpitelyä luvan kanssa
Kylmä jätkä
02.11.2016 |
Sylihoidossa pahojaan tekevä tai raivoava pieni lapsi otetaan väkisin "syliin" ja pidetään sylissä väkisin kunnes hänen vastarintansa murtuu.
Lapsen pahoinpiteleminen on nykyään kielletty lailla.
Sylihoidossa nyrkin käyttäminen muutetaan painiksi. Se on lain kiertämistä asiantuntijan luvalla.
Jos minä käyn aikuisen kimppuun ja pakotan hänet painiotteella alistumaan se tulkitaan tietenkin pahoinpitelyksi. Tehdessäni saman lapselle se muuttuukin "hoidoksi". Samalla normaali hellyys muutetaan rangaistuskeinoksi, joka on suoraan sanoen kieroutunutta.
Minun lastani on nyt kerran sylihoidettu pakolla päiväkodissa. Hoitotädit ihmetteli minulle miksei lapsi sillä tavalla meinannut rauhoittua millään. Totesin tämän varmaan johtuvan siitä ettei lasta ole ikinä pahoinpidelty ja jos jatkossa tulee sellainen ongelma, että kokevat tämän välttämättömäksi soittavat minulle vaikka töihin. Tarkemmissa keskusteluissa minulle todettiin lapsen olevan todella kiltti ja tottelevainen, mutta nyt oli ollut poikkeuksellinen kiire. Luvattiin ettei sylihoitoa enää tule koska se ei auttanut. Kerroin sitten vielä mitkä asiat tämän pienen kanssa auttaa. Olisihan tätä voinut kysyä minulta jo ennen ongelmaa.
Toki olen minäkin tietenkin napannut parkkipaikalla juoksemaan innostuneen lapsen väkisin syliin ja kantanut turvallisemmille vesille, mutta sen jälkeen olen lopettanut voiman käytön ja selittänyt miksi näin tehtiin. Kyseessä on 3-vuotias lapsi, joka ymmärtää ihmeen paljon jos vaivautuu käyttämään edes sen 5 minuuttia ylimääräistä.
---
"Sylihoito ei auta, ellei se kestä vähintään kaksikymmentä minuuttia. Sylihoito voi kestää tunninkin(!!!!). Sylin tietää tehonneen, kun lapsi itkee surullisesti."
-Tee lapsen sylihoito oikein
EI V*TTU miten näen punaista kun vaan ajattelenkin tätä "hoitoa".
Kommentit (48)
tulepa ap rauhoittamaan joilain muulla keinolla 5v, joka kiihdyttää itsensä sellaiseen tilaan että varmaan kärsii itsekin ! paukuttaa ovia, huutaa kunnes ääni lähtee tai oksentaa, tulee nyrkit pystyssä päälle.. kohtauksen voi laukaista pikkuasiakin. ei tiedätä onko tämä vain voimakkaaseen tahtoon liittyvä juttu, vai onko taustalla esim. neurologista häikkää..
jokatapauksessa, ainut vaihoehto on ottaa syliin ja pitää tiukasti mutta satuttamatta kiinni, kunnes raivo lauhtuu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oma lapsi sai 2-5 vuotiaana sellaisia kohtauksia, että piti kantaa välillä parvekkeelle paukkupakkaseen että tokeni ! ja monet kerrat istuin lattialla, pitelin tiukasti sylissä ja keinutin...muu ei auttanut. kohtaus saattoi kestää jopa 2h ja sen aikana rikkoi tavaroita tai yritti satuttaa muita ja HUUSI, huusi kuin pirun riivaama . päiväkodissakin kohtauksia tuli joskus, ei kuitenkaan viikottain kuten kotona..
käytiin perheneuvolassakin, mitään diagnoosia tai selitystä emme saaneet ja eskarissa kohtaukset jäivät kokonaan pois!
Minun äitini käytti tuota minuun lapsena ja traumat jäi.
Se oli todella nöyryyttävää, turhauttavaa ja alistavaa.
Mitä jos sut otetaan syliin kysymättä lupaa ja pidetään väkisin kiinni?
Kylmä jätkä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiani ei ole koskaan sylihoidettu, mutta väkivaltaisen lapsen kohdalla se on ainoa vaihtoehto. Miten itse estäisit väkivaltaista lasta vahingoittamasta muita?
MIKSI 3-vuotias taapero on niin väkivaltainen, että vahingoittaa muita? En nyt puhu erityislapsista, joiden hoitaminen ja tarpeet ovat muutenkin eri asia.
Uhmaikäinen parivuotias on useinkin mielenkuohuissa joissa ainut tapansa on esim. heitellä tavaroita.
työskentelen päiväkodissa ja näen siellä hyvin paljon tätä ihan ei-erityislasten kohdalla. Heidän vanhemmiltaan toki kysytään mitä toivovat ja syli on se mitä toivotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole pahoinpitelyä, jos lapsi rauhoittuu syliin, niin se on hyvä ja toimiva tapa, osa lapsista rauhoittuu helpoiten yksin, "omassa tilassa", mikä taas ei sovi kaikille, sillä osasta lapsista tämä tuntuu hylkäämiseltä. Kokeilemalla löytää oikeat toimintatavat...
Vierailija kirjoitti:
oma lapsi sai 2-5 vuotiaana sellaisia kohtauksia, että piti kantaa välillä parvekkeelle paukkupakkaseen että tokeni ! ja monet kerrat istuin lattialla, pitelin tiukasti sylissä ja keinutin...muu ei auttanut. kohtaus saattoi kestää jopa 2h ja sen aikana rikkoi tavaroita tai yritti satuttaa muita ja HUUSI, huusi kuin pirun riivaama . päiväkodissakin kohtauksia tuli joskus, ei kuitenkaan viikottain kuten kotona..
käytiin perheneuvolassakin, mitään diagnoosia tai selitystä emme saaneet ja eskarissa kohtaukset jäivät kokonaan pois!
Lasta ei todellakaan kanneta parvekkeelle, saattaa tippua kaiteen yli!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsiani ei ole koskaan sylihoidettu, mutta väkivaltaisen lapsen kohdalla se on ainoa vaihtoehto. Miten itse estäisit väkivaltaista lasta vahingoittamasta muita?
Joo, estämiseen sitä voi kyllä käyttää. Mutta on väärin kutsua sitä hoidoksi.
En tiedä miten monella on kokemusta lapsesta, joka silmittömän raivon vallassa.
Kyllä, omaa lasta on pidetty kiinni aikoinaan päiväkodissa muutaman kerran, sekä myös kotona. Hyväksyn tämän täysin, koska lapsen oma, sekä muiden, turvallisuus on taattava.
Sittemmin keinot on meilläkin lieventyneet ja tietysti auttaa sekin, että lapsi kasvaa ja tunnesäätelytaidot kehittyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylmä jätkä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiani ei ole koskaan sylihoidettu, mutta väkivaltaisen lapsen kohdalla se on ainoa vaihtoehto. Miten itse estäisit väkivaltaista lasta vahingoittamasta muita?
MIKSI 3-vuotias taapero on niin väkivaltainen, että vahingoittaa muita? En nyt puhu erityislapsista, joiden hoitaminen ja tarpeet ovat muutenkin eri asia.
Jos kolmevuotias on selvästi väkivaltainen, kyseessä on takuulla erityislapsi tai ympäristönsä ”vammauttava” traumatisoitunut lapsi.
Kun otetaan lapselta tahto pois oppii hän alistumaan väkivallan tekijöille! Ei saa valita itse keneltä haluaa läheisyyttä. Erittäin tuhoisaa touhua tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylmä jätkä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiani ei ole koskaan sylihoidettu, mutta väkivaltaisen lapsen kohdalla se on ainoa vaihtoehto. Miten itse estäisit väkivaltaista lasta vahingoittamasta muita?
MIKSI 3-vuotias taapero on niin väkivaltainen, että vahingoittaa muita? En nyt puhu erityislapsista, joiden hoitaminen ja tarpeet ovat muutenkin eri asia.
Jos kolmevuotias on selvästi väkivaltainen, kyseessä on takuulla erityislapsi tai ympäristönsä ”vammauttava” traumatisoitunut lapsi.
Kyllä meidän hyvin tempperamenttinen 3v on uhmassaan väkivaltainen, lyö, potkii, heittelee tavaroita ja huutaa kuin riivattu. Ei uskoisi mitkä voimat niin pienellä on raivopäissään. Pieni asia voi laukaista ison raivon ihan yhtäkkiä. Isosisaruksellaan oli ihan sama, nyt kasvun myötä laantunut ja "normaali'. Tempperamenttinen hänkin. Enkä usko että ovat häiriintyneitä, traumatisoituneita taikka erityislapsia. Lapsia on paljon erilaisia, eri temperamenteilla ja eri luonteilla.
Jos aloituksen takana olisi ollut kylmän jätkän sijasta kylmä ämmä, niin eipä olisi noin paljon yläpeukutettu. Täällä av-mammat taas peukuttamassa miesten horinoita.
Miettikää nyt päiväkotia, jossa on kymmeniä lapsia, ja joku ap:n huonosti kasvatettu jonipetteri saa vuosisadan itkupotkuraivarin, niin häntäkö ei saa ammattilaiset ottaa syliin rauhoittumaan, ennen kuin riehumisellaan vahingoittaa itseään tai muiden ihmisten lapsia? Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön.
Päiväkodeissa ei todellakaan pahoinpidellä lapsia ja tuon on nimenomaan tarkoitus estää se, että riehuva lapsi vahingoittaa itseään, muita lapsia tai päiväkodin omaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylmä jätkä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiani ei ole koskaan sylihoidettu, mutta väkivaltaisen lapsen kohdalla se on ainoa vaihtoehto. Miten itse estäisit väkivaltaista lasta vahingoittamasta muita?
MIKSI 3-vuotias taapero on niin väkivaltainen, että vahingoittaa muita? En nyt puhu erityislapsista, joiden hoitaminen ja tarpeet ovat muutenkin eri asia.
Oletko koskaan tavannut ketää kolmevuotiasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylmä jätkä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiani ei ole koskaan sylihoidettu, mutta väkivaltaisen lapsen kohdalla se on ainoa vaihtoehto. Miten itse estäisit väkivaltaista lasta vahingoittamasta muita?
MIKSI 3-vuotias taapero on niin väkivaltainen, että vahingoittaa muita? En nyt puhu erityislapsista, joiden hoitaminen ja tarpeet ovat muutenkin eri asia.
Jos kolmevuotias on selvästi väkivaltainen, kyseessä on takuulla erityislapsi tai ympäristönsä ”vammauttava” traumatisoitunut lapsi.
Kyllä meidän hyvin tempperamenttinen 3v on uhmassaan väkivaltainen, lyö, potkii, heittelee tavaroita ja huutaa kuin riivattu. Ei uskoisi mitkä voimat niin pienellä on raivopäissään. Pieni asia voi laukaista ison raivon ihan yhtäkkiä. Isosisaruksellaan oli ihan sama, nyt kasvun myötä laantunut ja "normaali'. Tempperamenttinen hänkin. Enkä usko että ovat häiriintyneitä, traumatisoituneita taikka erityislapsia. Lapsia on paljon erilaisia, eri temperamenteilla ja eri luonteilla.
Eivät kaikki vanhemmat uskokaan. Tai sitten lapsellasi on joku diagnosoimaton, lievempi nepsyongelma. Tai jollain lailla paha olla.
Temperamenttinen ei tarkoita väkivaltaista.
”Normaali” 3v ei ole jatkuvasti väkivaltainen.
Itsellä kokemusta kahdesta tuonkuuloisesta lapsesta, jotka paljastuivat myöhemmin erityisiksi päiväkodin henkilökunnankaan sitä tajuamatta.
Meidän lapset raivostui vielä pahemmin kun tuota joskus uhmaiässä yritin. Kai siinä on joku - mielestäni omahyväinen - idea olevinaa että ”sinä et osaa rauhoittaa itseäsi niin äipylin pullantuoksuinen syli saa sinut unohtamaan kiukut”. Ei toiminut meillä. Tietysti lapsesta pidettiin kiinni jos löi, heitteli tavaroita tms., mutta paremmin meillä toimi kädestä kiinni ja tiukka kielto. Vaikka 50 kertaa, mutta ei mitään holdingia. Minustakin se on pahoinpitelyä. Yksi meidän lapsista ei pidä mistään halailusta ja haluaa rauhoittua yksinään. Toinen oli pienenä tosi uhmakas eikä olisi antanut periksi vaikka olisin pidellyt tunnin tai vaikka kaksi.
Älytöntä jyräämistä.
Kylmä jätkä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiani ei ole koskaan sylihoidettu, mutta väkivaltaisen lapsen kohdalla se on ainoa vaihtoehto. Miten itse estäisit väkivaltaista lasta vahingoittamasta muita?
MIKSI 3-vuotias taapero on niin väkivaltainen, että vahingoittaa muita? En nyt puhu erityislapsista, joiden hoitaminen ja tarpeet ovat muutenkin eri asia.
Sitä voi selvittää sitten kun se väkivaltakohtaus on ohi, ei sen aikana.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos sut otetaan syliin kysymättä lupaa ja pidetään väkisin kiinni?
No mitäpä luulet poliisisedän tekevän sinulle jos rupeat tuolla kylillä riehumaan? Sanoo soo soo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylmä jätkä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiani ei ole koskaan sylihoidettu, mutta väkivaltaisen lapsen kohdalla se on ainoa vaihtoehto. Miten itse estäisit väkivaltaista lasta vahingoittamasta muita?
MIKSI 3-vuotias taapero on niin väkivaltainen, että vahingoittaa muita? En nyt puhu erityislapsista, joiden hoitaminen ja tarpeet ovat muutenkin eri asia.
Jos kolmevuotias on selvästi väkivaltainen, kyseessä on takuulla erityislapsi tai ympäristönsä ”vammauttava” traumatisoitunut lapsi.
Kyllä meidän hyvin tempperamenttinen 3v on uhmassaan väkivaltainen, lyö, potkii, heittelee tavaroita ja huutaa kuin riivattu. Ei uskoisi mitkä voimat niin pienellä on raivopäissään. Pieni asia voi laukaista ison raivon ihan yhtäkkiä. Isosisaruksellaan oli ihan sama, nyt kasvun myötä laantunut ja "normaali'. Tempperamenttinen hänkin. Enkä usko että ovat häiriintyneitä, traumatisoituneita taikka erityislapsia. Lapsia on paljon erilaisia, eri temperamenteilla ja eri luonteilla.
Eivät kaikki vanhemmat uskokaan. Tai sitten lapsellasi on joku diagnosoimaton, lievempi nepsyongelma. Tai jollain lailla paha olla.
Temperamenttinen ei tarkoita väkivaltaista.
”Normaali” 3v ei ole jatkuvasti väkivaltainen.Itsellä kokemusta kahdesta tuonkuuloisesta lapsesta, jotka paljastuivat myöhemmin erityisiksi päiväkodin henkilökunnankaan sitä tajuamatta.
Enkä puhunut mistään jatkuvasti väkivaltaisesta lapsesta. Kerroin että lapseni ovat uhmassa väkivaltaisia, eli lapsilla tulee uhmakausia jolloin koetellaan rajoja. Niitä kai kutsutaan uhmaiäksi. Eivät he ole jatkuvasti sellaisia. Enkä todellakaan tarkoittanut tempperamenttisen tarkoittavan yhtäkuin väkivaltainen, vaan että heillä tunteet ryöpsähtävät nopeasti ja voimalla. Tunneskaala on iso ja näkyvä, myös hyvässä. Ehkä se sitten tarkoittaa nepsy tapausta.
Mun mielestä sylihoito ei ole pahoinpitelyä. Omaan lapseeni toteutin tuota silloin kun oli uhmaikäinen ja suuttuessaan alkoi paiskoa tavaroita. Otin tiukkaan halaavaan otteeseen syliin ja rauhallisella äänellä rauhoittelin lasta ja joskus saatoin samalla heijata itseäni. Ensinhän se lapsi huutaa ihan valtoimenaan, mutta lopulta rauhoittuu ja sitten kun on rauhoittunut, niin voi keskustella, miksi äiti otti sylihoitoon ja sitten sovitaan ja kerrotaan lapselle, että hänellä on oikeus näyttää tuntensa, mutta tavaroita ei saa paiskoa. Lopulta halitaan ja annetaan suukot. Neuvolassa kehuttiin tätä mun toimintatapaa, kun joskus tuli puheeksi.