"Sylihoito" on lapsen pahoinpitelyä luvan kanssa

Jos ette hyväksy kiinnipitämistä, niin mitä tekisitte itse tilanteessa,jossa 5-vuotias autistinen lapsi ei kaupassa ollessaan äitinsä kanssa mieluisaa karkkia ja heittäytyy kaupan lattialle, alkaa huutaa suoraa huutoa,potkii ympäriinsä ja hakkaa päätään täydellä voimalla lattiaan? Enkö ota syliotteeseen vaan annan hakata päätään? Miten on??

Mikä on mennyt lapsen  kasvatuksessa pieleen kun 3- vuotias on väkivaltainen ei minulla ole ikinä ollut 7 lasta on tullut tehtyä 

Entä jos lapsi on 11 vuotta? Sylihoito voi kestää 15 min? Eikä tilannetta käydä mitenkään läpi? Voiko tuo aiheuttaa vihaa ja katkeruutta?

Up

Vanha kunnon selkäsauna takaisin niin loppuu perseilyt. 

Ja tämän lässytyksen ja pehmoilun takia meillä on uusia sukupolvia jotka tap pavat ikätovereitaan huvikseen..

Vaka- ope täällä hei. Nyt on pahasti kyllä puurot ja vellit useammalla sekaisin. Olen käyttänyt ns. holding otetta ja lapsiin- ja aion todellakin käyttää vastakin jos tarve tulee. Mutta tehdääs nyt ero siihen mitä se on ja mitä se ei ole. Se on aivan viimeinen keino silloin, kun lapsi ei kykene hillitsemään ja itseään ja vahingoittaa joko itseään tai muita. Olen todistanut päiväkodissa tilanteita, joissa lapsi on esim. Heittänyt kukkaruukulla muita lapsia, murtanut aikuisen nenän ym, hakannut omaa päätään betoniin.  Ja kyllä, tällaisia lapsia on. Silloin on turvattava yleinen turvallisuus ja pidettävä vaikka väkisin kiinni, kunnes lapsi rajoittuu siinä määrin, että on turvallista irrottaa. Se ei todellakaan ole mikään rangaistus siitä että lapsi ei syö aamupuuroa tai pue villasukkia.Näihin tilanteisiin tarvitaan aina useampi aikuinen paikalle, ei koskaan olla tuossa tilanteessa yksin ellei ole aivan pakko.

Jos lapsi ymmärtää puhetta, olen aina sanoittanut ennen kiinnipitoa, mitä aion tehdä ja miksi. Olen myös antanut varoituksen ennen kun edes kosken lapseen: jos et lopeta, joudun pitämään susta kiinni, ettet satuta ketään. Myös kiinnipitäessä olen monesti sanonut lapselle, että päästän heti irti, kun lupaat ettet satuta ketään. Usko tai älä, useimmat lapset eivät halua että päästän heistä irti. He eivät kykene hillitsemään itseään ja toivovat että joku asettaa heille rajan. He istuvat sylissä ja saattavat huutaa jopa tunnin kaikkea kamalaa mitä sylki suuhun tuo. Mun tehtävä on silloin pysyä rauhallisena,ja puhua lempeällä, rauhallisella äänellä, jos jotain puhun. Ennen pitkään lapsi on aina rentoutunut syliin, sillon kysyn saanko silittää ja selitän tilanteen. On myös tärkeää, että lapsi kuulee tuolloin aikuiselta sen, että tunteet on sallittuja, hän on edelleen ihana ja hänestä pidetään, mutta käytöksellä  ei kukaan saa satuttaa itseä tai toisia. Lapselle tehdään selväksi se, että on aikuisen tehtävä suojella kaikkia lapsia, ja  vain siksi hänestä pidettiin kiinni. Huolimatta tästä, hän on edelleen ihana ja tärkeä.  Ja myös puhutaan läpi, mitä lapsi haluaa että teen seuraavalla kerralla jos näin käy. Suurin osa sanoo silloin itsekin, että pidä musta kiinni ja puhu taas nätisti. Kerron myös lapselle että puhun tästä vanhemmille. Toki, joskus esim. Autistisen lapsen kanssa ei voi keskustella näin, mutta esikoulu ikäisen kanssa saatetaan viettää hyvinkin pitkä keskustelu. Meillä ainakin tilanteesta pitää aina myös kirjoittaa raportti, sillä kyseessä on vaaratilanne. 

On sinun tehtäväsi kertoa oman lapsesi luonteesta ja mitä olette kotona tehneet ja todennet hyväksi. Tämän jälkeen älä odota kenenkään kysyvän vaan kerro heti niin ei tule yllätyksiä. Siellä on käytetty heidän hyväksi arvioimaa keinoa turvalliseen rauhoittamiseen. Ei he ole ajatusten lukijoita.