Liikuntaa harrastamattomat hoikat naiset: miten sen teette?

Olen 26-vuotias 175 cm pitkä nainen, painan noin 55-58 kg. Työmatkat kuljen autolla, toimistotyötä teen. Harrastan hikiliikuntaa korkeintaan kerran viikossa. Hyötyliikuntaa tulee lähinnä kun käyn kaupassa kävellen tai pyörällä, matkaa sinne on alle kilometri... Joskus käyn ulkoilemassa (rauhallista kävelyä) viikonloppuisin yhteensä parin tunnin verran. Tässä minun perus ruokiani:

Päivä 1:

- Aamupalaksi yksi banaani

- Lounaaksi iso annos perunoita, lihaa, kastiketta, vihersalaattia ja vaalea leipä voilla

- Välipalaksi 3 euron kanasalaatti kaupan salaattibuffetista

- Illalliseksi kanakastiketta, riisiä ja wok-vihanneksia 

Päivä 2:

- Aamupalaksi banaani ja Piltti-hedelmäsosepurkki

- Lounaaksi iso annos kanaa, riisiä, kastiketta, vihersalaattia ja vaalea leipä voilla

- Välipalaksi hedelmärahkaa ja vaalea leipä voilla

- Illalliseksi savulohta, perunoita ja kermaviilikastiketta

Päivä 3:

- Aamupalaksi ruisleipä margariinilla, kinkulla ja vihanneksilla

- Lounaaksi hernekeittoa, jälkiruuaksi lettuja hillolla ja kermavaahdolla

- Välipalaksi banaani ja irtokarkkia 50g

- Illalliseksi kana-fetasalaattia ja puolet maustevoipatongista

Päivä 4:

- Aamupalaksi banaani ja Piltti-hedelmäsosepurkki

- Lounaaksi savulohta, perunoita, kastiketta, vihersalaattia ja vaalea leipä voilla

- Välipalaksi marjakiisseliä

- Päivälliseksi lihapataa perunoilla

- Iltapalaksi kaksi karjalanpiirakkaa voilla ja juustolla

Päivä 5:

- Aamupalaksi banaani

- Lounaaksi wieninleike, perunoita, kastiketta, vihersalaattia ja vaalea leipä voilla

- Välipalaksi suklaapatukka

- Illalliseksi tortilloja kanalla ja lihalla, juustolla, kastikkeilla ja vihanneksilla

- Iltapalaksi/jälkkäriksi juustokakkua

Päivä 6:

- Aamupalaksi banaanipannari (banaani, kaksi munaa, desi kaurahiutaleita), mustikoita ja hedelmä-Piltti

- Lounaaksi eineslihakeitto

- Välipalaksi banaani

- Illalliseksi ravintola-annos, vaikka hampurilaisateria

Päivä 7:

- Aamupalaksi banaanipannari, mustikoita ja hedelmä-Piltti

- Välipalaksi suklaapatukka ja kaksi pientä lihapasteijaa

- Lounaaksi grillimakkara sinapilla 

- Välipalaksi banaani

- Illalliseksi rapeita kalapaloja, perunoita ja kermaviilikastike

Kun nyt tässä itse luen syömisiäni, niin vaikuttaisi siltä, että hyvät geenit pitävät linjoistani huolta. Syön kuitenkin aika paljon, en laske kaloreita, joskus syön ähkyyn asti, leipääkin kuluu, välillä karkkia ja suklaatakin... Kaipa tämä paino alkaa nousta tuossa kolmekymppisenä, jos samaa rataa jatkaa. 

Ihan vain loppuun tällainen pikku tietoisku, ihan vain kuriositeettina: käyn paskalla kolmesti päivässä. 

Mä nykyään harrastan liikuntaa. Mutta nuorena en harrastanut liikuntaa, sekä söin vähän mitä sattuu. Mutta söin kuitenkin aika kevyesti arkipäivänä. Sekä liikuntaa tuli ilman harrastamistakin, kun käveli 4 km yhteen suuntaan työmatkan päivittäin ja sitten vielä illalla neljänä iltana viikossa kouluun 1,5 km/suunta. Mulla on myös välillä ollut sellaisia töitä, missä saa päivän aikana liikkua paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Kysymys kohdistuu siis liikuntaa harrastamattomille, toimistotyötä tekeville tai kotona oleville hoikille naisille: miten pysytte hoikkina? Miten syötte, kuinka paljon? Lasketteko kaloreita? Kuinka paljon kaloreita arvioisitte syövänne päivässä? Paino ja pituus? Voisitteko kirjoittaa esimerkkejä päivän syömisistä?

Liikuntaa harrastamattomalla en siis tarkoita henkilöä, joka makaa sängyssä 24/7, vaan henkilöä, joka ei varsinaisesti harrasta liikuntaa eli käy salilla tai muussa liikuntaharrastuksessa tai pyöräile töihin useampaa kilometriä päivässä.

En laske kaloreita. Syön monipuolista kotiruokaa. Sen lisäksi syön joka päivä makeaa, esim. keksejä, muffinin, suklaapusuja. Geenit ratkaisevat.

Syön sekä kevyttä että raskasta ruokaa. Lounaalla aina iso lautasellinen perunoita, lihaa, kermakastiketta, leipää ja voita, lisukkeena sitten vähän salaattia kastikkeella. Muilla aterioilla syön kuitenki kevyesti esim. hedelmiä, kanasalaattia, kirkasliemisiä keittoja, marjoja jne. Saatan syödä myös päivän aikana vähän karkkia tai yhden leivonnaisen, jos niitä on jossain tarjolla. Mutta pääasiassa syön melko kevyttä ruokaa ja vain sen verran kuin tarvitsen, enkä vedä itseäni hirveään ähkyyn.

Syön ylipäätään vain sellaista ruokaa, mitä tekee mieli. Ja minun tekee yleensä nälkäisenä mieli terveellistä ja täyttävää ruokaa (esim. kanaa, riisiä ja salaattia), ei lähes koskaan mitään karkkia, hampurilaisia, sipsejä tms. Kuuntelen siis kroppaani, se kertoo aika hyvin mitä on vailla ja mitä ei. 

En osta mitään epäterveellisiä ruokia kotiin. Jos satunnainen herkkuhimo kotona iskeekin, joudun kävelemään tai pyöräilemään kauppaan ja takaisin herkkuja saadakseni. Joskus sitten kärvistelen himoni kanssa mutta en syö mitään ylimääräistä, joskus reippailen sinne kauppaan. Tuleepahan liikuntaa samalla kun hakee mässyä. :D

Alkoholia en käytä lainkaan, enkä juo mehuja tai limuja. Vettä juon pari litraa päivässä; joka aterialla ja niiden välissä. 

N24, BMI 19

Minä taas sanoisin, että hoikilla on vähäisempi näläntunne vai pitäisikö sanoa tehokkaampi kylläisyyden tunne? Tuntuu että monelle hoikalle syöminen aiheuttaa jopa huonon olon kun valittelevat syömisen hankaluutta. Kuinkahan monen hoikan ihmisen taustalta paljastuisi jokin ruoka-aineallergia tai ruoansulatusvaivoja jos oikein tarkkaan tutkittaisiin? Edellä mainitun vuoksi syövät sitten pienempiä annoksia ja vain silloin kun on ihan pakko.

Mitä ihmettelemistä tuossa nyt on? Ihminen pysyy hoikkana kun syö vähänlaisesti. Ei silloin tarvitse harrastaa liikuntaa, ja kaloreita on turha laskea jos ei ole taipumusta ahmia liikaa. Joillekin on työlästä pitää paino alhaisena, koska heidän tekee mieli syödä yli tarpeen. Toisille on vaikeaa hankkia lisää elopainoa, koska nälkä lähtee vähemmällä ruualla.

Olen hoikka, ja aina ollutkin. Kerran kommentoin täällä, että ateriat ravintoloissa on aina liian suuria, ja sain miljoona alapeukkua ja haukuttiin lapseksi. Kuitenkin, syön melkeinpä kaikkiin tuttaviinikin verrattuna erittäin vähän.

Syön ns lämpimän aterian kahdesti päivässä: puolilta päivin ja kuuden aikaan. Ateriani voi olla melkeinpä mitä vaan (yleensä ns perusruokia, myös eineksiä, mutta joskus siis vaikka pelkkiä hedelmiä, tai sipsejä tms), mutta määrä on aina sama: 2-4dl yhteensä koko ruokaa. En siis mittaa, enkä ole ikinä esim laskenut kaloreita. Silmämääräisesti arvioituna voisin sanoa, että kerralla syön max 4dl ruokaa.

Aamupalaa en syö, juon vain lasin mehua, smoothieta tms. Lasi tarkoittaa noin 3dl.

Välipalaksi otan yleensä joskus kahden kolmen aikaan jotain makeaa teen kanssa, esim kolme palaa suklaata tai leivoksen.

Iltapalaksi syön taas sen 2-4dl jotain, yleensä muroja, leipää, hedelmää tms.

Juon pitkin päivää paljon, pääasiassa vettä ja teetä.

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni on sellainen, ja hän syö aika terveellisesti ja kulutustaan vastaavasti.

Viikonloppuisin herkuttelee, mutta muuten tosi puhdasta ja terveellistä ruokaa (vihannespohjaisia wokkeja ja ruisleipää).

Lisäksi hän syö suht. harvoin, eli usein tyyliin kaksi kertaa päivässä.

Hän on noin 173cm/62kg ja matalat rasvat, eli ei ole nk. laihaläski, vaan esim. vatsa sellainen ohut ja timmi, ei löysää ja vyötärö kapea.

Kuulostaa melko samalta kuin minulla. 166/54, tosin täytettyäni joitain vuosia sitten 30 olen huomannut koostumuksessa löystymistä. Kohta pitää alkaa käymään salilla kai. :)

Toimistotyö. Älyllisesti ja luovasti haastava, mutta paljon paikallaanoloa. Seison yleensä puolet päivästä. Pyrin juomaan ainakin 2l vettä päivässä.

Herkuttelen viikoittain karkilla, mutta olen huomannut normaalin ruokavalioni olevan aika terveellinen moniin muihin verrattuna. Suosin kasvisruokaa ja puhtaita raaka-aineita. Syön harvoin leipää tai valmistuotteita. Arkisin syön yleensä 3 pientä ateriaa, joista isoin on mieluiten aamupala.

En harrasta liikuntaa. Pyrin kävelemään joka päivä 10000 askelta (puhelin mittaa) ja valitsen aina portaat hissin sijasta. Tanssin myös aina kun siihen on tilaisuus!

158cm ja n. 23 vuotiaaksi paino oli 47-49kg, en saanut painoa lisää vaikka olisin tehnyt mitä. Ikinä en ole harrastanut minkäänlaista liikuntaa, hyötyliikuntaa kyllä. Ikä teki kai tehtävänsä ja nyt yli kolmenkympin paino on vakiintunut 52 kiloon. Ja kaksi lasta toki tässä vaikuttaa varmaan..

Aamupalaa en syö, vain kahvin juon. Lounas voi olla mitä vaan, salaattia/eilisen jämiä. Lämmin normaali kotiruoka yleensä. Päivällinen samoin, tavallista kotiruokaa. Iltapalaksi leipää lisukkeilla. Eli syön kolme kertaa päivässä. Liika leivän syönti turvottaa, pyrin pitämään kahdessa viipaleessa (ja joka laatu menee). Kevyttuotteita ei osteta, ruokajuoma on rasvaton maito. Kerran viikossa noin suunnilleen herkuttelen, mutta en kieltäydy työpaikalla kahvipullasta. Vettä juon väh. 2l päivässä. Kasviksia pyrin syömään joka aterialla ja hedelmiä saatan napostella. Jos on kiirettä en aina muista syödä päivällä, kestän nälkää kyllä tosi hyvin.

Kaikki tuntemani hoikat yksinkertaisesti syövät vähän. Tai siis he syövät sen oikean määrän ja me "normaalit" syödään liikaa. Sen takia ihmiset aika usein lihovat läpi aikuiselämänsä, vaikka tekevätkin sen pikkuhiljaa. Aina välillä laihdutetaan se viis tai kymmenen kiloa pois ja sitten taas jatketaan lihomista vanhalla tyylillä. Itsekin syyllistyn juuri tähän. Ainut mitä aina ihmettelen on, syövätkö ne vähän syövät niin koska eivät oikeasti kaipaa sen enempää vai joutuvatko kamppailemaan itsehillintänsä kanssa. Niin tai näin, ihailen niitä kavereita jotka ottavat vain pienen satsin ruokaa, vaikka se olisi miten hyvää.

Itsellä luontainen paino on aika alhainen, siis se missä paino on kun ei näe vaivaa sen eteen eikä laske kaloreita, eikä liiku varta vasten (lähinnä pientä hyötyliikuntaa). Painoindeksi heiluu aina noin 19-20:ssä. Uskon, että osaksi johtuu joistain biologisista tekijöistä, ja osa on ehkä sellaista kehon viestien kuuntelua. Eli tykkään syödä sitä, mitä tekee mieli, mutta en koe mielihyvää ylensyönnistä. Syön kaikkea jos mieli tekee, siis ihan päivittäinkin tai viikottain muutamia kertoja, mutta uskon että osa salaisuutta onkin se ettei tietoisesti rajoita mitään itseltään pois. Olo on parempi, kun pitää mielessään vanhan viisauden kohtuus kaikessa. Toki mulla on päiviä jolloin tekee mieli kaikkea epäterveellistä ja silloin oikeasti syön mitä haluan vaikka jokaisella aterialla. En vain osaa pitää sitä edes hirmu epäterveellisenä, koska kyllähän joskus mielitekojen täyttäminenkin on osa sitä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun ei sitä kuitenkaan mässäile päivittäin eikä pysty vetämään oikeaa ähkyä, niin ei tarvitse syyllistyä syömisistään. En osaa antaa esimerkkiruokalistaa, kun syömiset vaihtelee niin paljon, mutta en ikinä ole nälässä enkä laske kaloreita tai ravintoarvoja. Keho kertoo mitä se tarvitsee päästäkseen tasapainoon. En tarvitse liikuntaa painon hallintaan, mutta muuhun hyvinvointiin kylläkin, ja sen vuoksi koitan liikkua jonkin verran esimerkiksi kävelemällä jonnekin mihin voisi mennä myös autolla.

Olin nelikymppiseksi timmi harrastamatta liikuntaa sen kummemmin. Tosin nuoruudessa urheilu ja joskus 35v sain inspiksen...

Geenit ja suht pienet ruoka-annokset. Alkoholia kulutin kyllä ihan reippaasti.

Eli pitkään siis luulin että voin tehdä mitä vain. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin onkin jo toinen juttu 😞.

Epäilisin, että hyvät geenit sen suhteen. Syön rusaan lounaan koulussa, jotain lämmintä kotonakin ja iltapalaa. Välissä menee jos jonkinlaista naposteltavaa ja herkkua. Kaloreita en jaksa laskea. Uskoisin, että saadut kalorit vaihtelee aika paljon päivittäin. Joskus menee överisti yli ja joskus alittuu. Pituus 164 ja paino jossain 50kg paikkeilla.

Tänään olen syönyt: Koulussa tofucurrya ja pastaa, leipää, puolikas iso pizza, lasi kokista. Vielä ajattelin syödä jotain pientä iltapalaa ja vähän kakkua. Kaakao tai glögi maistuisi myös.

Eilen söin papukastiketta, riisiä ja leipää koulussa, kotona yhden Hoviruuan burgerin, karkkipussin jämät, kakkua ja iltapalaksi heitin pannulle perunakuutioita, sipulia, falafelejä ja maissia.

En laske kaloreita tai rajoita syömisiäni mitenkään. Syön juuri sitä mitä mieli tekee, niin paljon kuin hyvältä tuntuu. 

Mulle tulee kylläinen olo, kun olen syönyt tarpeeksi. Enempää en voi syödä, koska liiasta ruuasta tulee vain paha olo. Kehoni siis pitää ihan itse huolen siitä, etten syö liikaa. Se myös kertoo minulle millaista ruokaa kannattaa syödä, koska minun tekee mieli yleensä raikkaita salaatteja, höyrytettyjä vihanneksia ja kanaa jne., eikä melkein koskaan karkkia tms. 

Itsekuria tarvitsen lähinnä siinä, että en syö vain ajankuluksi. Joskus nimittäin kun on tosi tylsää, niin tulee mieleen että voisi vaikka syödä jotain. Pyrin kuitenkin tiedostamaan tämän tunteen ja keksin muuta tekemistä, ettei tule syötyä turhaan. Siitäkin tulee vain huono olo. 

Olen 56kg/170 cm. Kroppani on melko kiinteä , en pidä itseäni laihaläskinä. Tästä huolimatta olen aivan hirveä herkkuperse: rakastan ruokaa ja varsinkin kaikkea rasvaista ja suolaista. Perusruokavalioni on monipuolinen ja terveellinen, mutta tämän lisäksi minun oli vielä puoli vuotta sitten tapana herkutella todella usein. On petollista, kun paino ei nouse ja luulee voivansa syödä mitä tahansa ilman mitään terveydellisiä seurauksia. Pikku hiljaa aloin tiedostaa tämän ja se alkoi ahdistaa. Nyt olen rajoittanut herkuttelua huomattavasti, n. yhteen kertaan viikossa. Lisäksi olen pyrkinyt tekemään perusruokavaliostani entistä puhtaamman ja välttämään kaikkea prosessoitua. Puoli vuotta on tosiaan mennyt kaidalla tiellä, painossa tämä ei ole näkynyt, mutta olo on parempi. Vielä kun saisi itsensä liikkumaan kunnolla :D

182 cm/64 kg N. Teen toimistotyötä, matka kotoa työpaikalle on noin 400 metriä ja harrastan liikuntaa erittäin satunnaisesti. Autoa tosin en omista, joten siinä mielessä hyötykäveltyä tulee vapaa-ajalla varmaan jonkun verran.

Olen pituudestani huolimatta ollut aina pieniruokainen. Tulen helposti täyteen enkä halua väkisinsyödä enempää kuin napa vetäisi. En kylläkään ole ikinä laskenut kaloreita, enkä jaksa välittää niistä. Aamuisin syön yleensä nopeasti satunnaisen smoothien tai jugurtin, vapaa-ajalla keitän puuroa mutta työaamuina en kerkeä. Töissä syön puolenpäivän aikoihin lämpimän aterian, joko leftoverseja kotoa eilispäivältä tai karusti valmiskeittoa. Seuraavan kerran syön kuuden maissa toisen lämpimän ruoan, hyvin tyypillisiä liha- ja kanaruokia ryyditettynä milloin pastalla tai perunalla, jonka jälkeen satunnaista iltanapostelua, virallista iltapalaa ei tule oikein syötyä. Jos ruokahalua ei enää kuulu illalla, en syö väkisin mitään. Olen perso karkille, ja sitä tulee syötyä kyllä liikaa. Käyn keskimäärin kerran viikossa ulkona syömässä, lähes aina tilaan suht epäterveellistä ruokaa ravintolassa.

Yleensäkin ruokavalinnoissa liputan autenttisuutta. En käytä lighttuotteita, margariinia tai muita ällötyksiä. Oivariini, kevytmaito ja normaali oltermanni maistuu.

Täytyy kuitenkin muistaa itsekin, että olen vasta kahdenkympin puolivälissä, eli eiköhän tämä aineenvaihdunta ehdi hiipua aikalailla iän myötä. Nautin vielä, kun voin. (Nautin kyllä myös liikkumisesta ja tiedostan sen tärkeyden, aina vaan ei ehdi.)

Minäkään en rajoita syömistäni millään tavalla, kalorien laskeminen ei tulisi mieleenkään. En kuitenkaan harrasta napostelua eikä nälkä tunnu minusta pahalta. Minusta välipalojen jatkuva mutustaminen on ajantuhlausta ja koen sen epämiellyttävänä. Syön kolmesti päivässä, ja kun syön, syön sitten kunnolla (monesti lounaalla ihan ähkyksi asti). En ole ollenkaan makean ystävä, enemmänkin suolan ja rasvan jos epäterveellisistä pitää valita (mutta mikään karppaaja en missään nimessä ole, hiilihydraatteja tulee suolaisen ruuan kanssa vedettyä ihan kiitettävästi). Tykkään kovasti ruuasta ja kokkaaminen kuuluu rakkaimpiin harrastuksiini, ehkä monesti omat tekeleet taitavat painottua vähän sinne terveellisemmälle puolelle kuin itsestään. Siltikin ruoka on minulle vain ruokaa: en ole ikinä ymmärtänyt suruun, ahdistukseen tai vain ajankuluksi syömistä. Paino on pysynyt oikein kivana itsestään näin.

Syön huonosti, vähänlaisesti ja epäsäännöllisesti.

Ei koskaan aamupalaa, ei maistu. Kahvia ja teetä, suklaata ja lakritsia joka päivä. Välipaloja enemmän kuin kunnon ruokaa. Ylipäätään mulla ei ole mitään ateriarytmiä, syön kun huvittaa ja mitä milloinkin viitsin, kasvisruokavalion puitteissa. Ehkä yhden lämpimän aterian päivässä. Välillä kyllä vedän koko ajan jotain, sitten on sellaisia päiviä etten syö mitään kun ei tee mieli tai en saa aikaiseksi. Siinä se varmaan tasoittuu. Siedän näläntunnetta ja toisaalta tulen aika pienestä kylläiseksi.

En ole koskaan laskenut kaloreita tai muuta sellaista, ei kiinnosta. Jos syön liikaa, syön seuraavaksi vähän vähemmän ja toisin päin. Ei mitään kevyttuotteita, vaan kunnon juttuja. Olen 160 cm pitkä, painoa varmaan joku 56 kg mutta en edes tiedä kun en ole punninnut itseäni enää vuosiin.

Työkaveri on tuommoinen läpipasko. Syö jatkuvasti suuria annoksia ja lounaallakin kahden edestä ja on hoikka. Siinä täytyy olla jokin perintötekijiä taustalla joka aiheuttaa nopean ruuansulatuksen ja huonon ravintoaineiden imeytymisen.