Lue keskustelun säännöt.
Henkistätukea mammat! Exä yrittää muuttaa takaisin!
30.10.2016 |
Nopea tilanne selvitys: rakastuin ensimmäistä kertaa reilusti parikymppisenä ja rakastan idiootti exääni edelleen. Parisuhde ei vain toimi ja mies on todella raskas. Muutin pois yhteisestä asunnosta pari kuukautta sitten ja nyt miehen vuokrasopimus on loppumassa ja koska uutta asuntoa ei ole osananut hakea on sitä mieltä että muuttaa luokseni. Tavallaan haluaisin mutta tiedän että se tuhoaisi viimeisetkin mielenterveyteni rippeet. En vain osaisi sanoa ei. Olemme asuneet muutaman vuoden yhdessä ja ongelmat ovat kokoajan olleet pohjimmiltaan samoja, tässä jotain ääripään tai muuten havainnollasistavia esimerkkejä, jotka ovat olleet päivittäisiä tai usein toistuvia arjessamme.
1. Muuttolaatikot. Kun muutimme yhteen purin omat tavarat ja laitoin paikoilleen. Miehen henk.koht. laatikot jätin ja kerroin että laittaa tavaransa mihin haluaa. Mies alkoi valittaa että en ole vieläkän purkanut kaikkia tavaroita, jolloin kerroin että laatikot ovat hänen. Mies lupasi purkaa laatikot. Seuraavana päivänä oli jo unohtanut että kyseessä ovat hänen tavaransa ja sama kuvio jatkui n. puolivuotta ennen kuinies ilmoitti iloisesti huomanneensa että hänen tavaransa olivat yhä laatikoissa..
2. Raha. Kävin töissä tapaamisen aikoihin pienellä palkalla. Mies ei saanut mitään tukea ja venytti vaikka kuinka pitkään tt-tuen hakemista. Toi kuitenkin omat laskunsa minulle iloisesti hymyillen maksettavaksi. Kun lopulta sai laitettua hakemuksen tuhlasi pienet rahansa omiin asioihinsa, esim. Asumis- tai ruokakulujen sijaan. Itselläni ei ollut varaa mihinkään ylimääräiseen. Joskus vaati minua käytttämään vikat rovot omiin herkkuihinsa ja nimenomaan omiin. Kun kysyin saanko maistaa, vastaus oli vihainen: osta omat..
Kun tuloni tippuivat opiskelujen vuoksi vieläkin pienemmiksi ja mies alkoi saamaan työmarkkinatukea, mies keksi että olen lompakkoloinen jonka pitäisi mennä töihin (itse siis ollut työttömänä kokosuhteen ajan) ja on sepittänyt itselleen tarinaa jonka mukaan olen hänen kanssaan vain hänen rahojensa takia ja hän on aina elättänyt minua.
3. Siivous. Hoidin alkuun siivouksen itse, jonkun ajan jälkeen en enää jaksanut. Kun pedin lattiat mies käveli niillä välittömästi kengät jalassa, koska ei muka huomannut jne. Yritin jotenkin saada tilaa molempien kamoille, mutta ei kelvannut. kun lopetin mies alkoi pitää sarnoja siitä että pitäisiköhän mun siivota. Lopulta siivosi itse niin, että heitti mun kamoja epämääräisiin pusseihin komeroihin roskien kanssa tai ylipäätään roskiin. Teki ns. Järkevää järjestystä poisti tavaraa jota ei käytetä. Esim. Miehen käyttämät keittiövälineet olivat nätisti alimmilla hyllyillä jne. Mun päivittäin käyttämä tehosekoitin tungettiin likaisena pussiin jonnekkin keittiön ylähyllylle, mikä oli kuulema näppäräratkaisu säilytyksen kannalta ( tähän vielä se, että mies on tosi pitkä, itse olen tosi lyhyt). Miehen siivous alkoi ahdistaa paljon, josbkysyin missä jokin tavarani on ei osannut sanoa tai otti kysymyksen syytöksenä/hyökkäyksenä. Erityisesti aamut olivat kannaltani kamalia, koska en voinut kiireessä olla koskaan varma, onko etsimäni tavara/vaate enää edes kotona.
Kommentit (100)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahoittelen tuli pidempi tilitys kun ajattelin. ap
Täh? Mitä kohtaa miehessä oikein rakastat? Miten edes kostut tuommoiselle lapselle?
Lue oma kommenttisi ja mieti, mitä neuvoisit, jos se olisi jonkun muun kirjoittama.
En jaksanut lukea loppuun.
ÄLÄ OTA TAKAISIN TAAKAKSESI!!!
Jo tuo "lompakkoloiseksi" nimittely riittää perusteluksi. Oikeasti! Ei kunnioita sinua, ei työtäsi, ei opiskeluasi, ei myöskään tulevaa työtäsi ammatti-ihmisenä. Vain raha merkkaa, et sinä ihmisenä!
Nyt jäitä hattuun ja kylmän viileesti: ei kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmoita sille, että tää on nyt tässä. Jos ei usko suosiolla, niin estä puhelimestasi sen numero. Älä avaa sille ovea. Älä puhu mitään. Jos väijyttää sut ulkona, esitä kuuroa. Ongelma poistunee parissa kuukaudessa. Hanki uusi mies nopeasti, niin sekin helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
rakastuin ensimmäistä kertaa reilusti parikymppisenä ja rakastan idiootti exääni edelleen.
Tämä on taas osoitus siitä, että kielioppi on tärkeää. Kumpi teistä siis on se idiootti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä missään nimessä päästä miestä enää elämääsi!!! Jospa hänen pitäisi nyt kerrankin hoitaa itse omat asiansa (esim. asunnon etsintä), niin voisi olla pienenpieni mahdollisuus, että oppisi jotain. Tai sitten ei opi.
Nyt pysyt lujana! Ansaitset parempaa!
Oikeasti, mitä vielä mietit? Tottakai muutat taas yhteen noin ihanan ja rakastavan miehen kanssa! Te olette ihan match made in heaven, toinen saa passuuttaa itseään ja toinen saa passata ja tuntea itsensä tärkeäksi. Te olette vuosisadan rakkaustarina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on loinen, söisi varmaan sinutkin, jos se olisi mahdollista.
Totta kai mies haluaa muuttaa luoksesi. Hän hyötyy susta niin paljon, että hölmöhän hän olisi, jos ei käyttäisi sinua hyväkseen, koska SINÄ annat kaiken tapahtua! Olet palvelija, pankki, panopuu ja siivooja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan mielenkiinnosta, käyttääkö exäsi (joka toivottavasti myös jää exäksi!) todellakin lompakkoloinen-sanaa?
Vierailija kirjoitti:
Täh? Mitä kohtaa miehessä oikein rakastat? Miten edes kostut tuommoiselle lapselle?
Niinpä! Alussa miehen kanssa oli tosi helppo olla, oli omituinen söpöllä tavalla. Hauska ja älykäs. On vieläkin. Luulin että on itsevarma, sellainen hyvällä tavalla hälläväliä tyyppi, joka toteuttaa unelmiaan ja osaa elää hetkessä. No olikin äärimmäisen epävarma ja hälläväliä asenne olikin sitä pahempaa laatua. Pitää ongelmiaan ulkoisina, jotenkin tosi häriintynyt omakuva. Tosin on suhteemme aikana ottanut itsensä sijaan minut muutosprojektikseen. Paljastunut siis todella pinnalliseksi ja ehkäpä vähän sovinistiseksikin.
Oma ongelmani on se, että olen suhteen ajan halunnut uskoa että miehen persoona on erillään käytöksessä ja joku päivä hänkin myöntää itselleen olevansa kohtuuton ja edes yrittää ottaa minut huomioon. Ja tällä hetkellä kaivelee se, että kuvittelen että jonkun muun kanssa haluaakin, että en miehen mielestä ole vain sen arvoinen, että uhraisi aikaansa sille, että kuuntelisi minua ja ottaisi näkemykseni huomioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ei ei ei. Älä edes harkitse. Tuolla suhteella ei ole tulevaisuutta. Mies on kypsymätön ja henkistä väkivaltaa harrastava pikkukakara. Sinusta tulee sellainen fiilis että olet hyväsydäminen ja sun on vaikeaa sanoa ei. Toivon todella että nyt viimeistään opettelet pitämään puoliasi. Rakkautta teillä ei ole ollutkaan, paitsi ehkä sun kuvitelmissa. Älä jousta yhtään säälin takia, mies ei sitä osaa arvostaa. Kenkää vaan uudelleen tuollaiselle suolinkaiselle. Suojele itseäsi ja pidä pintasi.
Olet ansainnut rakkautta, tuo on pelkkää hyväksikäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Lue oma kommenttisi ja mieti, mitä neuvoisit, jos se olisi jonkun muun kirjoittama.
Se tässä onkin hassua! Olen hokenut itselleni, että jos katson tilannetta ulkopuolisin silmin neuvoisin lähtemään HETI! Tajuan kyllä, ettei ole normaalia.
Eihän se ole muuta kuin tulossa rahan perässä asuntoosi. Ja siivoojan ja yleisen palvelijan tarpeessa. Et kai oikeasti usko, että tuollainen toimisi? Ainakin vuoden olette kokonaan erillänne, vaikka kuinka rakastaisit. Anna sen pojan kasvaa ja katso sitten osaako hoitaa asioitaan. Missään nimessä ette muuta nyt yhteen vaikka mikä olisi.
Anna sen jäädä asunnottomaksi. Ei ole sun ongelma. Mies on koko ajan hyväksikäyttänyt sinua eikä hänellä ole mitään syytä muuttua.
Ihmisen on vaikea muuttua vaikka todella haluaisi, eikä tuo mies edes halua.
Älä vastaa sen puheluihin. Älä avaa ovea. Poista viestit lukematta. Sano yhteisille tutuille ettet jatka suhdetta.
Et ole miehelle mitään velkaa. Et edes selitystä,mies on todennäköisesti persoonallisuushäiriöinen eikä koskaan pysty ymmärtämään miksi haluat hänestä erota. Turha siis selittää.
Vierailija kirjoitti:
Ilmoita sille, että tää on nyt tässä. Jos ei usko suosiolla, niin estä puhelimestasi sen numero. Älä avaa sille ovea. Älä puhu mitään. Jos väijyttää sut ulkona, esitä kuuroa. Ongelma poistunee parissa kuukaudessa. Hanki uusi mies nopeasti, niin sekin helpottaa.
Yritän tätä. Näiden vuosien jälkeen kyllä uusi ihmissuhde on vähiten sitä mitä kaipaan.
Vierailija kirjoitti:
Anna sen jäädä asunnottomaksi. Ei ole sun ongelma. Mies on koko ajan hyväksikäyttänyt sinua eikä hänellä ole mitään syytä muuttua.
Ihmisen on vaikea muuttua vaikka todella haluaisi, eikä tuo mies edes halua.
Älä vastaa sen puheluihin. Älä avaa ovea. Poista viestit lukematta. Sano yhteisille tutuille ettet jatka suhdetta.
Et ole miehelle mitään velkaa. Et edes selitystä,mies on todennäköisesti persoonallisuushäiriöinen eikä koskaan pysty ymmärtämään miksi haluat hänestä erota. Turha siis selittää.
Haluaisin tehdä näin. Tiedostan, että mies ei tule ehkä koskaan ymmärtämään. Sitä en ymmärrä miksi itselleni on niin tärkeää saada itseni ymmärretyksi, erityisesti exän taholta.
4. Riidat. Mies ylensi itsensä sovittelijaksi. En suutu helposti, mutta kun esim. Yllä olevat asiat kuormittivat kunnolla ja suutuin, oli se miehen mielestä turhaa syyttelyä. Miehessä ei koskaan ollut vikaa vaan suuttumukseni johtui jostakin ulkopuolisesta tekijästä, kuten nälästä tai menkoista. Mies myös ohjeisti, että minun tulisi suhtautua edellä mainittuihin asioihin positiivisesti, koska ei mies tahallaan.. eli kehittää itseäni niin, että en hermostuis pienistä. Itse piti päivittäin tuntien monologeja siitä mikä mielestään oli minussa pielessä (omasta mielestään tämä oli perusteltua, positiivista tsemppaamista ja neuvomista) suurin osa tai kaikki ongelmistani olivat keksittyjä, eikä niillä ollut todellisuuspohjaa.
Tässä nyt joitakin. Tiivistetysti, mies ei kykene ottamaan muita lainkaan huomioon ja omat itsekkäät tarpeet kaunisteltiin aina jotenkin kaikkien hyväksi tapauksiksi, vaikka ne tosiasiassa palvelivat vain miestä. Tähän päälle vielä totalinen todellisuudesta irtautuminen, eli tarinoiden sepittäminen muille, joissa mies näytti hyvää tarkoittavalta sankarilta.
Tiedän itsekkin, että mies ei näe tai halua nähdä omia vikojaan. Se ei muutu. Ja silti ajattelen, että entä jos. Viimeistään ero on näyttänyt sen, ettei takaisin ole paluuta. Esimerkiksi pari eron jälkeen sattunutta tapausta, jotka yksittäisinä asioina olisivat pieniä, mutta.. jätin miehelle käyttltavaroita lainaan siihen asti että saa omat.. Mies pilasi ne kaikki. Esim. Meillä on tuoleja, joista osan sai heittää puolestani roskiin, niitä lukuunottamatta jotka kuuluivat perintöpöytäryhmään. Toki jälkimmäiset valikoituivat miehen maalaustikapuiksi ja ovat nyt täynnä maaliroippeita. Olen myös lampana täytellyt miehen hakemuksia ja hoidellut tämän pyynnöstä asioita, jotka eivät minulle enää mitenkään kuulu.
Aargh. Pidin ennen vastaaviin suhteisiin ryhtyviä yksinkertaisina idiotteina ja on kai pakko uskoa, että en itse ole sen parempi. Jos mies tulee nyt takaisin oma elämä ja unelmat on sitten siinä. Auttakaa!