Lue keskustelun säännöt.
Henkistätukea mammat! Exä yrittää muuttaa takaisin!
30.10.2016 |
Nopea tilanne selvitys: rakastuin ensimmäistä kertaa reilusti parikymppisenä ja rakastan idiootti exääni edelleen. Parisuhde ei vain toimi ja mies on todella raskas. Muutin pois yhteisestä asunnosta pari kuukautta sitten ja nyt miehen vuokrasopimus on loppumassa ja koska uutta asuntoa ei ole osananut hakea on sitä mieltä että muuttaa luokseni. Tavallaan haluaisin mutta tiedän että se tuhoaisi viimeisetkin mielenterveyteni rippeet. En vain osaisi sanoa ei. Olemme asuneet muutaman vuoden yhdessä ja ongelmat ovat kokoajan olleet pohjimmiltaan samoja, tässä jotain ääripään tai muuten havainnollasistavia esimerkkejä, jotka ovat olleet päivittäisiä tai usein toistuvia arjessamme.
1. Muuttolaatikot. Kun muutimme yhteen purin omat tavarat ja laitoin paikoilleen. Miehen henk.koht. laatikot jätin ja kerroin että laittaa tavaransa mihin haluaa. Mies alkoi valittaa että en ole vieläkän purkanut kaikkia tavaroita, jolloin kerroin että laatikot ovat hänen. Mies lupasi purkaa laatikot. Seuraavana päivänä oli jo unohtanut että kyseessä ovat hänen tavaransa ja sama kuvio jatkui n. puolivuotta ennen kuinies ilmoitti iloisesti huomanneensa että hänen tavaransa olivat yhä laatikoissa..
2. Raha. Kävin töissä tapaamisen aikoihin pienellä palkalla. Mies ei saanut mitään tukea ja venytti vaikka kuinka pitkään tt-tuen hakemista. Toi kuitenkin omat laskunsa minulle iloisesti hymyillen maksettavaksi. Kun lopulta sai laitettua hakemuksen tuhlasi pienet rahansa omiin asioihinsa, esim. Asumis- tai ruokakulujen sijaan. Itselläni ei ollut varaa mihinkään ylimääräiseen. Joskus vaati minua käytttämään vikat rovot omiin herkkuihinsa ja nimenomaan omiin. Kun kysyin saanko maistaa, vastaus oli vihainen: osta omat..
Kun tuloni tippuivat opiskelujen vuoksi vieläkin pienemmiksi ja mies alkoi saamaan työmarkkinatukea, mies keksi että olen lompakkoloinen jonka pitäisi mennä töihin (itse siis ollut työttömänä kokosuhteen ajan) ja on sepittänyt itselleen tarinaa jonka mukaan olen hänen kanssaan vain hänen rahojensa takia ja hän on aina elättänyt minua.
3. Siivous. Hoidin alkuun siivouksen itse, jonkun ajan jälkeen en enää jaksanut. Kun pedin lattiat mies käveli niillä välittömästi kengät jalassa, koska ei muka huomannut jne. Yritin jotenkin saada tilaa molempien kamoille, mutta ei kelvannut. kun lopetin mies alkoi pitää sarnoja siitä että pitäisiköhän mun siivota. Lopulta siivosi itse niin, että heitti mun kamoja epämääräisiin pusseihin komeroihin roskien kanssa tai ylipäätään roskiin. Teki ns. Järkevää järjestystä poisti tavaraa jota ei käytetä. Esim. Miehen käyttämät keittiövälineet olivat nätisti alimmilla hyllyillä jne. Mun päivittäin käyttämä tehosekoitin tungettiin likaisena pussiin jonnekkin keittiön ylähyllylle, mikä oli kuulema näppäräratkaisu säilytyksen kannalta ( tähän vielä se, että mies on tosi pitkä, itse olen tosi lyhyt). Miehen siivous alkoi ahdistaa paljon, josbkysyin missä jokin tavarani on ei osannut sanoa tai otti kysymyksen syytöksenä/hyökkäyksenä. Erityisesti aamut olivat kannaltani kamalia, koska en voinut kiireessä olla koskaan varma, onko etsimäni tavara/vaate enää edes kotona.
Kommentit (100)
Perinteinen vauvan pirttihirmu. Ei siivoa mutta jos siivoa niin väärin. Tämä lause oksettaa niin saatanasti.
Kaikki mitä sanoit tämän jälkeen on aivan käyttämätöntä koska tämä kertoi jo kaiken oleellisen että vika on sinussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perinteinen vauvan pirttihirmu. Ei siivoa mutta jos siivoa niin väärin. Tämä lause oksettaa niin saatanasti.
Kaikki mitä sanoit tämän jälkeen on aivan käyttämätöntä koska tämä kertoi jo kaiken oleellisen että vika on sinussa.
Ei tainnut olla kyse siivoamisesta tai siivoattomuudesta. Ei olla kumpikaan kovin siistejä. Mies ei valittanut siivoamisistani, mutta sabotoi muuten. Eikä mua haitannut, että mies siivoaa vaan esim. Tuo tuoli esimerkki. Pari roskis kuntoista tuolia, mutya valitsi maalausprojektiin ne paremmat, jotka halusin säästää.
Joka ainoa kerta mies hajotti tai heitti roskiin mun tavatoitani, joiden tarpeellisuudesta ei kukaan täysjärkinen olisi voinut erehtyä. Aivan sama mainitsiko asiasta etukäteen vai ei, lopputulos oli aina sama. Mies saattoi esim. Siivota vaatekaappini niin, että pussitti vaatteet roskien ja sekalaisten keittiökamojen kanssa jätesäkkiin ja heitti jonnekkin komeroon perälle, samalla viikkasi ja kattoi omat vaatteensa ja kenkänsä nätisti vaatekaappiin. Kehui sitten iloisena että heti tuli siistimpää ja nyt on sitten kaikki (miehen kamat) hyvässä järjestyksessä ja helppo laittaa ja että mun kamat löytyisi pussista häkkivarastosta, koska se on käytännöllinen järkiratkaisu, koska itselläni on enemmän vaatteita ja ne löytyisi sieltä häkkivarastosta jätesäkistä helposti. Voisinhan käydä sitten illalla aina sieltä penkomasta vaatteet seuraavalle päivälle, niin ei tarvitse alasti lähteä rappuun penkomaan.
Ja hyväähyvyyttään teki tietysti. Raukka ei ymmärtänyt miksei ratkaisu tyydyttänyt itseäni, koska se oli kuitenkin järkevin olemassa oleva ja kiittämätönkin olin kun pidin miestä itsestään selvyytenä, enkä osannut arvostaa näitä ystävällisiä molempia hyödyttäviä tekoja.
Vierailija kirjoitti:
En ole sulle mikään mamma, enkä muutenkaan, mutta sanon vaan että potkase persuksiin sitä äläkä ainakaan takaisin ota.
Anteeksi mammattelu. Olen varmasti viettänyt liikaa aikaa täällä. En itsekään pidä mammattelusta, mutta olen ollut huomaavinani, että mamma sanan käyttö otsikossa nostaa vastausten määrää. Voin olla väärässäkin. Ap
Mun on äärimmäisen vaikea uskoa, että rakastat tuota miestä, sen verran ilkeästi hänestä kirjoitar. En siis sano, että valehtelet tai edes liioittelet, vaan että oman kuvauksesi perusteella hänessä ei ole MITÄÄN hyvää puolta. Vastuuton, valehteleva, itsekäs, häijy ja sovinistinen paska - ja sinä "rakastat" häntä?
Kysymykseksi jääkin, mikä hitto on se peruste, jonka takia ottaisit tuollaisen kusipään takaisin? Sääli? Halu tuntea itsesi tarpeelliseksi ja Hyväksi Ihmiseksi?
Lopeta jo. Et tietenkään ota tuollaista riesaksesi. Jos ei mulkvisti osaa hommata itselleen asuntoa, oma on vikansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rakastuin ensimmäistä kertaa reilusti parikymppisenä ja rakastan idiootti exääni edelleen.
Tämä on taas osoitus siitä, että kielioppi on tärkeää. Kumpi teistä siis on se idiootti?
No jos idioottia ei tässä tapauksessa löydy, voi lukija tehdä tietyt päätelmät ihan itse, eli se idiootti voi jopa löytyä aika läheltä . Aika idioottimainen paikka tulla pätemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet masokisti, otat herra itsekkään narsistisen KUSIPÄÄN takaisin ja heti. Anteeksipyytelyiden kera.
Eipä mulla muuta,
"Saat sellaista käytöstä osaksesi, kuin olet valmis sietämään"
Vierailija kirjoitti:
Mun on äärimmäisen vaikea uskoa, että rakastat tuota miestä, sen verran ilkeästi hänestä kirjoitar. En siis sano, että valehtelet tai edes liioittelet, vaan että oman kuvauksesi perusteella hänessä ei ole MITÄÄN hyvää puolta. Vastuuton, valehteleva, itsekäs, häijy ja sovinistinen paska - ja sinä "rakastat" häntä?
Kysymykseksi jääkin, mikä hitto on se peruste, jonka takia ottaisit tuollaisen kusipään takaisin? Sääli? Halu tuntea itsesi tarpeelliseksi ja Hyväksi Ihmiseksi?
Lopeta jo. Et tietenkään ota tuollaista riesaksesi. Jos ei mulkvisti osaa hommata itselleen asuntoa, oma on vikansa.
Siinähän se mun mielenterveysongeman ydin onkin. Näen mieheä fiksuna, hauskana, luovana ja iloisena. Ja samaan aikaan sen ristiriidan käytöksessä/teoissa/sanoissa. Eron jälkeenkin on pitänyt pitkiä kauniita puheita siitä, miten uskoo että pärjään ja on huolissaan. Miten sen selittäisi, puhe saattaa kuulostaa kliseiseltä tsemppaukselta (oot hieno ihminen, saat viellä hyvän parisuhteen, tee asioita jotka tekee onnelliseksi). Sinällään siis suht viattoman tuntuista, mutta oikea sisältö on se, että ei usko että pärjään, haluan tehdä asioita jotka tekee mut onnetomaksi jne. Ja vastaavaa neuvontaa on ollut sitäkin aina, kokeeksi yritin samaa joskus mieheen, ja hänen mukaansa halusin vain loukata ja olla ilkeä. Miehen kannustuspuhe on hänen mielestään arvokasta neuvontaa, josta voin oppia paljon. Ja mies aina korostaa sitä, että tästä korupuheesta jää vielä hyvä muisto molemmille. Joten pidän kiinni noista huonoista ja rasittaviatasta asioista, jotta jaksaisin olla edes vähän järkevä.
Mutta olet oikeassa, miehellä ei ole takaisin tulemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoruuteni ensimmäinen suhde oli samantapainen. Olin niin tunteiden sokaisema, että en nähnyt todellisuutta, ennen kuin mies löi minua. Se tapahtui neljä kuukautta suhteen aloittamisen jälkeen, ja suhde loppui siihen.
Mutta voi luoja se oli hirveää! Usko minua kun sanon, että et välitä tuosta "miehestä" etkä halua häntä. Jälkeenpäin kun mielesi selkeentyy, joudut häpeämään suhdetta. Et ole rakastunut mieheen, vaan illuusioon miehestä. Mies ei ole pohjimmiltaan hyvä ja vain esitä inhottavaa, mies on sairas. Suhde ei ole suhde, vaan hyväksikäyttöä. Vika ei ole sinussa, vaan miehessä joka hyväksikäyttää kokemattomuuttasi ja sydämellisyyttäsi. Mies ei ansaitse sinua!
Lähde pois. Olet todennäköisesti vielä niin miehen vaikutuspiirissä, että lähteminen tuntuu vaikealta, mutta se on parasta mitä voit itsellesi tehdä. Eikä ole liioiteltua salata uusia tietojasi. Tärkeintä on, että et täydellisen eroamisen jälkeen ole minkäänlaisessa yhteydessä mieheen missään tilanteessa.
Ja noihin hyvä/tarpeellinen ihminen kommentteihin. Olen peruskusipää. Ihan ihminen, enkä katsellut miehen kusipäistä käytöstä hyvyyteni vuoksi, vaan siitä itsekkäästä syystä, että halusin uskoa saavani jotakin takaisinkin. En myöskään tunnista itsessäni halua parantaa ketään tai leikkiä kenenkään äitiä. Omat rajat ovat kyllä hämärtyneet vuosien saatossa siinä, että teenkö miehen mieliksi vai päästäkseni helpommalla. Aiemmin kallistuin viimeiseen. Enää en oikein osaa sanoa, halu olla loukkaamatta ketään on vahva, mutta se ei ole varsinaista kiltteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi mitenkään uskoa, että joku voi elää ja olla tuollaisen tyypin kanssa. Eipä mulla muuta.
Vierailija kirjoitti:
En voi mitenkään uskoa, että joku voi elää ja olla tuollaisen tyypin kanssa. Eipä mulla muuta.
En olisi uskonut itsekkään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, joko laitoit miehen numeron estoon ja blokkasit hänet sosiaalisessa mediassa? Se on sun ensimmäinen askel. Jos et, tee se nyt.
Olen ihan samanlaista seurannut sivusta. Ettehän asu oulussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan samanlaista seurannut sivusta. Ettehän asu oulussa?
Voin sen verran paljastaa, ettei olla sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, joko laitoit miehen numeron estoon ja blokkasit hänet sosiaalisessa mediassa? Se on sun ensimmäinen askel. Jos et, tee se nyt.
Ei olla kumpikaan somessa. Numeron laitan estoon heti kun mies on saanut itsensä ulos asunnostaan ja avaimet palautettua.
Eniten ihmettelen, miten joku eron tultua edes tosissaan kuvittelee muuttavansa exänsä luo? :D
Mutta siinähän se on: Ei kukaan kuvittelekaan. Tässä taitaa olla kyse siitä, ettei mies ole ottanut eroanne tosissaan ja olettaa muuttavansa nyt luoksesi ja sitten jatkatte pariskuntana.
Sinun tehtäväsi ap nyt on estää tämä. Eli ilmoitat, ettei mies ole tervetullut luoksesi edes väliaikaisesti.
Minullakin on lievästi sanoen hankala ex taustalla. Monta kertaa lähdin, mutta heikkona idioottina palasin takaisin. Ei se mihinkään muuttunut vaikka mitä lupaili, ja itse olin silloin semisti läheisriippuvainen ja pelkäsin yksinjäämistä.
Viimeisen kerran olin taas palaamassa takaisin, mutta silloin tämä sankari onneksi haukkui minut läskiksi laiskaperseeksi, kun en lähtenyt tulemaan aiemmalla bussilla ja silloin käsitin, ettei minun tarvitse enää sietää tuota. Ilmoitin, etten tulkaan enää ja eropäätös on nyt selvä, sitten suljin puhelimen.
Samaan tapaan tuokin yritti kaikin keinoin luikerrella takaisin, hankki jopa uuden eukon tehdäkseen mustasukkaiseksi (erosi tästä heti kun ainoa reaktioni oli ilahtunut "hyvä kun oot päässy eteenpäin elämässäsi!" 😃), viestiä ja puhelua tuli niin että numero piti lopulta vaihtaa yms. Oli aivan hädissään kun tajusi, että kaikki on nyt oikeesti ohi.
Mutta pysy nyt lujana.
Ap, eli aiotko olla seuraavat pari kuukautta yhteydessä exääsi asunnon takia? Voit soittaa vaikka huomenna entiselle vuokraisännällesi ja kertoa että olet virallisesti muuttanut asunnosta pois jo ajat sitten ja mikäli asunnon suhteen ilmenee hankaluuksia jälkikäteen, hän voi ottaa sinuun yhteyttä. Mutta exään ei tarvitse olla yhteydessä enää ikinä. Kuullostaa siltä, ettet ole vielä valmis oikeasti katkaisemaan kaikkea yhteydenpitoa exään.
Vierailija kirjoitti:
Eniten ihmettelen, miten joku eron tultua edes tosissaan kuvittelee muuttavansa exänsä luo? :D
Mutta siinähän se on: Ei kukaan kuvittelekaan. Tässä taitaa olla kyse siitä, ettei mies ole ottanut eroanne tosissaan ja olettaa muuttavansa nyt luoksesi ja sitten jatkatte pariskuntana.
Sinun tehtäväsi ap nyt on estää tämä. Eli ilmoitat, ettei mies ole tervetullut luoksesi edes väliaikaisesti.
Minullakin on lievästi sanoen hankala ex taustalla. Monta kertaa lähdin, mutta heikkona idioottina palasin takaisin. Ei se mihinkään muuttunut vaikka mitä lupaili, ja itse olin silloin semisti läheisriippuvainen ja pelkäsin yksinjäämistä.
Viimeisen kerran olin taas palaamassa takaisin, mutta silloin tämä sankari onneksi haukkui minut läskiksi laiskaperseeksi, kun en lähtenyt tulemaan aiemmalla bussilla ja silloin käsitin, ettei minun tarvitse enää sietää tuota. Ilmoitin, etten tulkaan enää ja eropäätös on nyt selvä, sitten suljin puhelimen.
Samaan tapaan tuokin yritti kaikin keinoin luikerrella takaisin, hankki jopa uuden eukon tehdäkseen mustasukkaiseksi (erosi tästä heti kun ainoa reaktioni oli ilahtunut "hyvä kun oot päässy eteenpäin elämässäsi!" 😃), viestiä ja puhelua tuli niin että numero piti lopulta vaihtaa yms. Oli aivan hädissään kun tajusi, että kaikki on nyt oikeesti ohi.
Mutta pysy nyt lujana.
Kuulostaa tutulle. Mullekkin exä sanoo, ettei uskonut oikeasti että olen lähdössä ennen kuin aloin siirtämään kamoja uuteen asuntoon. Enkä varmaan olisi lähtenytkään, ellei exä olisi asettanut minua niin absurdin itsekkään valinnan eteen.
On toisaalta hehkuttanut mulle ja suvulleen sitä, miten tästä erosta asiat lähtee rullamaan, hoitaa asiamsa kuntoon, tulevaisuus edessä on kirkas, kaunis ja valoisa. Uutta suhdettakin on kaavaillut jo pidempään. Ja mainitsipa vielä senkin, että olisi lähtenyt itse jo aikaa sitten jos ei olisi läheisriippuvainen..
En tiedä onko tässä kyse enemmän siitä, että exä edelleen haluaa olla yhdessä vai siitä, että ei uskalla olla yksin vai kolmannesta (mielestäni todennäköisimmästä) ei kehtaa mennä sukulaisten nurkkiin pyörimään, joka olisi yhtä kuin myöntää epäonnistuneensa niissä suurissa suunnitelmissa. Minun luonani asumisenhan voi kaunistella vaikka omaksi parhaakseni tilanteeksi, exä vain haluaa auttaa itseni uuden paremman elämän alkuun. Ja joa exä kostakin välittää niin siitä, miten suku hänet näkee.
Lisäys edelliseen.. Eli ilmeisesti ei ole kysymys kuin muutamasta viikosta? Kysymys silti kuuluu, että miksi sinun pitäisi olla exäsi kanssa siihen saakka että hän muuttaa? Ilmeisesti kämpän vuokrasopimus on jo joka tapauksessa loppumassa, joten exä muuttaa sieltä pois varmasti ja ainoa kysymys enää on se, mihin kuntoon hän jättää asunnon. Jos hän pelkää, että joutuu ulosottoon, niin ei hän uskalla jättää kämppää kaatopaikaksi. Joten, pahinta mitä siitä voi seurata, on se että sinulle jää siitä jotain maksettavaa. Toisaalta, pahinta mitä siitä voi seurata, että et katkaise yhteyttä, on se että hän käyttää asuntoa yhteen muuttamisen kiristämisessä. Eli pahimmillaan hän ei suostu palauttamaan avaimia, ennen kun lupaat päästää hänet muuttamasn luoksesi. Paras tapa on nyt katkaista kaikki yhteydet, ennen kun joudut kiristetyksi ja maksaa muutaman sadan oppirahat mahdollisista vahingoista (jos niitä edes tulee). Voit kertoa vuokranantajallesi, että eronne oli hankala ja että hoidat oman osasi sotkusta jälkikäteen (jos sitä tulee). Eli katkaise kaikki yhteydet nyt exääsi, ihan heti. Ennen kun asiat menevät pahemmaksi.
En ole sulle mikään mamma, enkä muutenkaan, mutta sanon vaan että potkase persuksiin sitä äläkä ainakaan takaisin ota.