Miten päästä irti vihasta tiettyjä ihmisiä kohtaan?
Viha on karu sana, mutta vaikka olen onnellinen ja iloinen ihminen niin minä tosissani vihaan tiettyjä ihmisiä.
Vihaan heitä, joihin olen oppinut luottamaan ja jotka ovat sitten osoittautuneet täysin epäluotettaviksi. Vihaan laiskoja, epäoikeudenmukaisia ja muita kadehtivia ihmisiä. Vihaan ihmisiä, jotka nostattavat itseään alistamalla ja vähättelemällä muita.
Vihaan ihmisiä, jotka eivät ole sitä mitä oikeasti ovat vaan esittävät.
Vihaan sitä että näen näitä ihmisiä koko ajan, vihaan sitä että joudun olemaan näiden ihmisten kanssa tekemisissä, vaikka yritän vältellä. Heitä vain tulee ja tulee koko ajan lisää jostakin.
On myös ihmisiä joista pidän todella paljon.
Olen vaan niin väsynyt olemaan koko ajan vihainen jollekin, kun oikeasti haluan vaan olla rauhassa.
Miten pääsen näistä ajatuksista eroon? Yritän olla välittämättä joistain asioista, mutta en vaan pysty.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tuhlata elämäänsä vihaamiseen, käännä se välinpitämättömyyteen ja yksinkertaisesti ohitat ihmiset joista et pidä, siis ignore.
Minullakin on asioita joita voisin vihata, kuten tietyt poliittiset puolueet, niiden edustajat ja valtamedia, mutta jätän yksinkertaisesti näiden tahojen idioottimaisuuden omaan arvoonsa.
Mutta ignooraamalla hyväksyy sikamaiset tempaukset. Itsekin olen niin tehnyt esim. eksää kohtaan julkisesti, mutta mielessäni vihaan häntä ja odotan vain että pääsisin tasoittamaan tilit.
Sinä päivänä kun sulla on itselläsi kaikki hyvin, et enää ehdi vihata mitään etkä ketään. Pyri siihen.
Vihaan ja toisaalta en vihaa, vaan säälin. En suostu kiristyksen kohteeksi, sillä ei ole minuun mitään vaikutusta. Syyt löytyvät vuosikymmenien takaa ja ovat moniselitteisiä. Viime vuosien tapahtumat ovat tuoneet asiat taas pinnalle ja pidän hajurakoa tähän ihmiseen. Sinänsä säälin, koska on syöpäinen vanhus mutta uskonpa karman lakiin. Tässä korvaus niistä vuosikymmenistä.
Vierailija kirjoitti:
ap, taidat olla psykiatrisen sairaalajakson tarpeessa....
Keksipä jo joku ihan uusi juttu. Tuo on aika väsynyt ja kulunut fraasi. Kertoo sinusta paljon =) häh hää.
Vierailija kirjoitti:
Sinä päivänä kun sulla on itselläsi kaikki hyvin, et enää ehdi vihata mitään etkä ketään. Pyri siihen.
Viha on normaali tunne, kuten surukin. On suuri vale ettei saisi muka tuntea sellaisia tunteita.
Jos ihminen ei tunne vihaa ollenkaan, hän on aika välinpitämätön.
Tunnustan tämän vain koska sen voi tehdä täällä anonyymisti, mutta minä olen myös viime vuosien aikana alkanut, jos nyt en vihata, niin tuntea erittäin suurta inhoa ja ärsytystä tiettyjä ihmisiä kohtaan. Nämä ihmiset eivät ole tuttujani, vaan esimerkiksi luettuani siitä maahanmuuttajasta, joka raiskasi sen 10-v pojan Itävallassa uimahallissa, on asia jäänyt vaivaamaan minua kovasti. Tunnen raivoa tätä henkilöä kohtaan ja fantasioin siitä, miten tilaisuuden tullen pääsisin rankaisemaan häntä. Tiedän, että tuollaista tilaisuutta ei tule enkä asialle mitään voi, tämä siis kuluttaa vain ja ainoastaan minua itseäni.
Vaikka olen aiemminkin saattanut järkyttyä vastaavista tapauksista, niin ei minussa ennen ole herännyt tälläista "vihaa".
Vierailija kirjoitti:
En edes vaivaudu sekuntin sadasosaakaan muistella ihmisiä, jotka ovat jostain syystä heivanneet minut ulos piireistään. Eivät olleet minun arvoisiani, ja olen huomannut, etteivät ole olleet muidenkaan, mitä olen heistä juoruja kuullut, joten mitäpä noita vihaamaan, ja olkootpa olevinaan jotain, mutta kyllä ne ryminällä sieltä omalta nostamaltaan korokkeelta ovat yksi toisensa jälkeen tippuneetkin. Ilmeisesti joku tuntematon voima on heille ns. kostoa jaeskellut.
Jätä heidät taaksesi, ja jatka elämääsi vain omien valittujesi kanssa, ei tarvitse pakosta edes ajatuksissasi ajatella matkasi varrella pois tiputtamisiasi ihmisreppanoita. Onneksi ei ole tarvinnut edes tavata kadullakaan kuin hyvin harvoin, jos silloinkaan. Viimeksi pääsin ns. salaa seuraamaan tuollaisen pikkumaisen ja tyhjästä päästään kärsivän kahdesti eronneen tyypin pyörällä ajamista kaupan parkissa olevasta autostamme sillä aikaa, kun mieheni oli kaupassa. Nauratti vaan kun näin sen tyypin, joka suuttui aivan käsittämättömästä leikin laskusta aikoinaan, noh, laskin hänet hieman yksinkertaisten joukkioon, joten sai mennäkin, enkä ole kaivannut.
suuttui kun vittuilitte hänelle= hän on yksinkertainen
Mulla auttaa se, että yritän aina pohtia suita sen ihmisen käytökseen. Esim. kusipäinen käytös minua kohtaan voi johtua vaikka siitä, että se kusipäisesti käyttäytyvä on saanut lapsena kokea kaltoinkohtelua/hylkäämisenkokemuksia tms. Kusipäisesti käyttäytyvällä on huono itsetunto, jota yrittää peitellä sillä että käyttäytyy muita kohtaan kusipäisesti.
Olen huomannut, että sitä vähemmän ärsyttää, mitä paremmin olen oppinut puoleni pitämään ilkeitä ihmisiä vastaan. Enkä tarkoita mitään epäasiallisuutta, vaan kylmän viileästi todetaan niinkuin asiat on ja se siitä. Eli just niinkuin joku toinenkin kirjotti: On pikemminkin välinpitämätön ikävää käytöstä kohtaan, kuin että ottaisi siitä itseensä ja tekisi numeron. Eikä anna toisten talloa itseä jalkoihinsa, puolensa saa pitää.
No, itse uskon että ihmisen tärkeimpiä tehtäviä tässä maailmassa on kehittyä ihmisenä.
Se on tärkeää sekä oman hyvinvoinnin että myös muiden huomioimisen kannalta.
Muista ihmisistä voi oppia todella paljon, muut toimivat peilinä itselle.
Sinä et voi esim. sietää laiskoja ihmisiä(koska et voi sietää/hyväksyä tätä ominaisuutta itsessäsi) ja he herättävät sinussa vihaa --> avain on ymmärtää että sinäkin olet todennäköisesti joskus ollut laiska(tai ainakin halunnut olla,mutta et saanut siihen mahdollisuutta) ja se on täysin ok ja anteeksi annettava asia.
Kun opit hyväksymään itsesi, antamaan anteeksi itsellesi epätäydellisyytesi ja hyväksymään myös huonot puolesi niin on helpompi olla myös muille armollinen ja hyväksyä heidän huonot puolensa.
Se, miten kohtelet itseäsi heijastuu suoraan siihen miten kohtelet muita.
Olennaista olisi ymmärtää myös, että se vihantunne ei synny näiden ihmisten mukana, he eivät ole vihattavia jotka vain ilmestyvät jostain ärsyttämään sinua.
Se tunne syntyy SINUN päässäsi ja se kertoo SINUSTA itsestäsi jotain.
Mitä saat vihasta? Mitä saisit siitä, ettet vihaisi? Ihminen etsii yleensä aina jotain etua tai tuotosta, tyhjä toiminta on täysin turhaa. Eli yritä löytää se, mitä saavutat, kun et vihaa.
Aivot vahvistavat unessa niitä alueita, jotka ovat päivisn käytössä. Rajoita vihaasi päivittäiseen vihavarttiin (ehkä huomaat, ettet jaksa pitää sitä lainkaan) ja joka ilta nukkumaan mennessä kirjoita (fyysisesti, kynällä paperille) ylös päivästä kolme positiivista asiaa (ei tarvitse liittyä vihaamiisi henkilöihin). Näin viimeiset tunnelmasi ennen nukahtamista ovat myönteiset ja se auttaa sinua a. tuntemaan kiitollisuutta ja onnellisuutta b. aivojasi ohjautumaan oikeille urille, kun hermosäikeet rakentuvat unesi aikana.
Pääset tuosta oivaltamalla että koko ajan aika kulkee eteenpäin ja sinunkin tulisi kulkea eteenpäin mennyttä et voi muuttaa et toisiakaan muuttaa vaan itse muuttaa omaa olotilaasi. Anna anteeksi edes itsesi takia sillä vihaajalla on vain menneisyys ei enää toiselle sinälle tilaa elämässä. Päästä irti. Aamulla puhtaalta pöydältä vaan tulevaisuutta kohti. Älä anna niitten rosvota aikaasi ja tulevia projektejasi ne ovat sinun:)!
Vierailija kirjoitti:
Pääset tuosta oivaltamalla että koko ajan aika kulkee eteenpäin ja sinunkin tulisi kulkea eteenpäin mennyttä et voi muuttaa et toisiakaan muuttaa vaan itse muuttaa omaa olotilaasi. Anna anteeksi edes itsesi takia sillä vihaajalla on vain menneisyys ei enää toiselle sinälle tilaa elämässä. Päästä irti. Aamulla puhtaalta pöydältä vaan tulevaisuutta kohti. Älä anna niitten rosvota aikaasi ja tulevia projektejasi ne ovat sinun:)!
Tee jo nyt illalla suunnitelma mitä uutta ja rakentavaa aloitat aamulla :)! Sitten kun nouset niin aloita sen tekeminen miettimättä seuraa vaistoja mikä sinusta tuntuu hyvältä. Nuo menneet ihmiset varastavat sinun aikasi älä anna niille enää valtaa. Ota valta itsellesi. Ei minuuttiakaan enää sinne:)! Nnäin se onnistuu.
Up