Jos Venäjä hyökkäisi Suomeen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina sitä jotain jäynää tulisi tehtyä miehittäjää vastaan. Saisivat varoa joka askeltaan Suomessa.

Itä-Eurooppaa ennen Neuvostoliiton romahdusta miehittäneet venäläiset joukot olivat korkeilla muureilla ja niiden päälle viritetyillä piikkilangoilla ympäröidyillä kasarmialueilla, ja sotilaita näkyi hyvin harvoin kaupungilla. Varsinaisen hallinnon ja yhteydenpidon kansalaisiin pitivät oman maan yhteistyöhenkiset.

Venäläismiehitys tarkoittaisi Suomessakin kansan jakautumista kahtia, niihin jotka vastustavat näkyvästi tai pasiivisesti, ja niihin jotka auttavat miehittäjiä.

Suomi ei ole Itä-Eurooppaa. Tuskin saisivat nuo kasarmitkaan olla rauhassa. Suomalaiset kävisivät jatkuvaa sissisotaa venäläisiä vastaan. Ei Venäjä siihen kauaa pystyisi. Quislingeille käy huonosti sitten kun miehittäjä on joutunut poistumaan maasta.

Tuohon sissisodan tomivuuteen pidemmällä aikavälillä en niin luottaisi. Suomalaisia on kuitenkin aika vähän, ja se aktiivisesti aseelliseen vastarintaan lähtenyt kansanosa kuluisi aika pian loppuun. Sitten vastarinta olisi jotain Viron metsäveljien kaltaista, kiusallista valloittajille ja niille omille kansalaisille, jotka haluaisivat vain elää rauhassa ja sietävät pakosta miehitystä.

Venäläiset miehittivät vuosikymmenten ajan sellaisia kansoja, jotka olivat toisessa maailmansodassa osoittaneet aika pätevääkin taistelutahtoa, joten suomalaisten erikoislaatuun siinä suhteessa en oikein usko. Venäjällä voisi hyvinkin olla voimavaroja ylläpitää miehitystä vuosikymmenien ajan, ja sen jälkeen jos heidän olisi pakko lähteä, myöntyväisyysmiesten tärkeimmät löytäisivät kyllä turvapaikan Moskovasta.

Vierailija kirjoitti:

Osa kansasta taistelisi, mutta sitten on tämä toinen selkärangaton osa, joka alkaisi mielistellä ja palvella uutta herraa saadakseen itse etuja. Tiedätte ihmistyypin työelämästä. Erona työelämään on se, että näille pettureille löytyy sodan aikana delete-nappula. Mikään ei ole vastenmielisempää kuin omiensa pettäminen.

Näin varmasti sodan alussa, mutta varsinaisesti kyse olisikin siitä tilanteesta, kun muutamia viikkoja / kuukausia olisi taisteltu niin perkeleesti, ja valloitus olisi selvä. Aktiivisesti vastustaneet olisi riisuttu aseista, teloitettu ja koottu vankileireille, ne jotka eivät olisi onnistuneet painumaan maan alle tai pakenemaan maasta.

Kansa olisi kuolemassa nälkään, kylmään ja sairauksiin infrastrukstuurin tuhouduttua, ja että henkiin jääneet siviilit saataisiin pysymään hengissä, pakko olisi ryhtyä jonkunlaiseen yhteistyöhön valloittajan kanssa.

Silloin olisikin kysymys, ovatko ne, jotka pyrkivät säilyttämään suomalaiset hengissä, vaikka yhteistyölläkin, huonompia kuin ne, jotka hyväksyvät koko kansan sankarillisen itsemurhan mieluummin kuin selviämisen alistettuna.

Parempi lyhyt elämä leijonana kuin pitkä elämä lampaana sanovat monet, mutta mitä sanoisivat jäljelle jääneet sitten, kun ne leijonat on tapettu.

Mä ainakin lähtisin pakoon, niin kuin ne meillekin tulevat rintamakarkurit. Toivottavasti siellä on joukko naisia asemalla vastassa taputtamassa käsiään, niin kuin Saksassa. Sukuni ja ystäväni jättäisin oman onnensa nojaan.

Suomelle pahin tilanne tulee silloin, jos (luullakseni kun) Ruotsi päättää liittyä Natoon. Silloin Suomeen kohdistuu todella ankara painostus Venäjän taholta. Kovempi tilanne kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.

Kyse on silloin siitä, suostummeko tilanteeseen, jossa maa jää kummankin osapuolen skenaarioissa taistelumaastoksi blokkien väliin, vai sitoudummeko suoraan ja selkeästi toiseen osapuoleen.

Silloin ei ole kyse valinnasta Naton ja puolueettomuuden välillä, vaan Naton ja Venäjän välillä. Natoon liittymistä vastustaa nykytilanteessa suurin osa kansasta, mutta silloin jos on todella vedettävä rajaa kuulutaanko itään, länteen vai niiden väliin taistelukentäksi, suurin osa suomalaisista valinnee lännen.

Vierailija kirjoitti:

Osa kansasta taistelisi, mutta sitten on tämä toinen selkärangaton osa, joka alkaisi mielistellä ja palvella uutta herraa saadakseen itse etuja. Tiedätte ihmistyypin työelämästä. Erona työelämään on se, että näille pettureille löytyy sodan aikana delete-nappula. Mikään ei ole vastenmielisempää kuin omiensa pettäminen.

Ja mitä vetoa että putintrolleiksi haukutut realistit ei tosiaankaan pettäisi maataan tälläkään kertaa, vaan kuplailijat vaan vaihtais aatettaan, kuin puhtaan paidan, lennosta.

Vierailija kirjoitti:

Suomelle pahin tilanne tulee silloin, jos (luullakseni kun) Ruotsi päättää liittyä Natoon. Silloin Suomeen kohdistuu todella ankara painostus Venäjän taholta. Kovempi tilanne kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.

Kyse on silloin siitä, suostummeko tilanteeseen, jossa maa jää kummankin osapuolen skenaarioissa taistelumaastoksi blokkien väliin, vai sitoudummeko suoraan ja selkeästi toiseen osapuoleen.

Silloin ei ole kyse valinnasta Naton ja puolueettomuuden välillä, vaan Naton ja Venäjän välillä. Natoon liittymistä vastustaa nykytilanteessa suurin osa kansasta, mutta silloin jos on todella vedettävä rajaa kuulutaanko itään, länteen vai niiden väliin taistelukentäksi, suurin osa suomalaisista valinnee lännen.

Suurin osa valitsee puolueettomuuden. Vrt. Sveitsi.

Toivon vilpittömästi, että ne vanhat kunnon maamiinat on edelleen niissä varastoissa näteissä pinoissa ja asennuskartat vieressä. Halosesta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Mä ainakin lähtisin pakoon, niin kuin ne meillekin tulevat rintamakarkurit. Toivottavasti siellä on joukko naisia asemalla vastassa taputtamassa käsiään, niin kuin Saksassa. Sukuni ja ystäväni jättäisin oman onnensa nojaan.

Ja vaimon ja lapset. Ellet hukuttais niitä Itämereen.

#44 laittoi hyvin: suomalaiset haluavat kuulua länteen kun tuosta itänaapurista on pääasiassa vain huonoja kokemuksia meillä ja vähän muillakin - vai miksi ne entiset itäblokin maat halusivat NATOon heti kun saivat oikeasti päättää valintansa?

"Kaikki tiet vievät Roomaan ja kaikki rautatiet vievät Moskovaan, mutta on aivan eri asia tulevatko junat koskaan takaisin" - unkarilainen sanonta lähimenneisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomelle pahin tilanne tulee silloin, jos (luullakseni kun) Ruotsi päättää liittyä Natoon. Silloin Suomeen kohdistuu todella ankara painostus Venäjän taholta. Kovempi tilanne kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.

Kyse on silloin siitä, suostummeko tilanteeseen, jossa maa jää kummankin osapuolen skenaarioissa taistelumaastoksi blokkien väliin, vai sitoudummeko suoraan ja selkeästi toiseen osapuoleen.

Silloin ei ole kyse valinnasta Naton ja puolueettomuuden välillä, vaan Naton ja Venäjän välillä. Natoon liittymistä vastustaa nykytilanteessa suurin osa kansasta, mutta silloin jos on todella vedettävä rajaa kuulutaanko itään, länteen vai niiden väliin taistelukentäksi, suurin osa suomalaisista valinnee lännen.

Suurin osa valitsee puolueettomuuden. Vrt. Sveitsi.

Sveitsillä on Suomeen verrattuna ylivertaiset maantieteelliset mahdollisuudet puolustaa maataan vaikka millaista hyökkääjää vastaan, mikä auttaa kovasti puolueettomana pysymistä. Sveitsi on oma linnakkeensa, joka ei uhkaa ketään, Suomi on Pietariin johtavan meriväylän varrella.

Oli tekniikka hyökkääjillä sitten mallia keihäät ja nuolet tai ohjukset ja panssarit, Sveitsissä jokaisen tien varret on suljettavissa läpikulkemattomiksi pienillä sissijoukoilla. Periaatteella kiviä niskaan ja ohjuksia perään pärjää taitava puolustaja siellä pitkälle.

Suomella on vesistöistä etua hyökkääjän hidastamiseen, mutta vain hidastamiseen. 

Sitten joutuisin panemaan venäläisiä naisia ja juomaan vodkaa.

En pelkää juuri mitään en edes sotaa tai omaa kuolemaani.

Jos jotain on tapahtuakseen niin sitten tapahtuu turhaa sellaista on etukäteen murehtia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomelle pahin tilanne tulee silloin, jos (luullakseni kun) Ruotsi päättää liittyä Natoon. Silloin Suomeen kohdistuu todella ankara painostus Venäjän taholta. Kovempi tilanne kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.

Kyse on silloin siitä, suostummeko tilanteeseen, jossa maa jää kummankin osapuolen skenaarioissa taistelumaastoksi blokkien väliin, vai sitoudummeko suoraan ja selkeästi toiseen osapuoleen.

Silloin ei ole kyse valinnasta Naton ja puolueettomuuden välillä, vaan Naton ja Venäjän välillä. Natoon liittymistä vastustaa nykytilanteessa suurin osa kansasta, mutta silloin jos on todella vedettävä rajaa kuulutaanko itään, länteen vai niiden väliin taistelukentäksi, suurin osa suomalaisista valinnee lännen.

Suurin osa valitsee puolueettomuuden. Vrt. Sveitsi.

Sveitsillä on Suomeen verrattuna ylivertaiset maantieteelliset mahdollisuudet puolustaa maataan vaikka millaista hyökkääjää vastaan, mikä auttaa kovasti puolueettomana pysymistä. Sveitsi on oma linnakkeensa, joka ei uhkaa ketään, Suomi on Pietariin johtavan meriväylän varrella.

Oli tekniikka hyökkääjillä sitten mallia keihäät ja nuolet tai ohjukset ja panssarit, Sveitsissä jokaisen tien varret on suljettavissa läpikulkemattomiksi pienillä sissijoukoilla. Periaatteella kiviä niskaan ja ohjuksia perään pärjää taitava puolustaja siellä pitkälle.

Suomella on vesistöistä etua hyökkääjän hidastamiseen, mutta vain hidastamiseen. 

Sveitsiä on paha lähteä panssareilla valloittamaan, kun puolustaja voi romauttaa kallion niskaan sellaiselta korkeudelta, ettei panssarivaunujen tykitkään käänny niin ylös. Ja vuorenrinteissä riittää pommittamista ja suojaisia paikkoja puolustajille ilmatorjuntaohjuksineen, jos ilmasta yrittää puolustajan kimppuun.

Vierailija kirjoitti:

Suomelle pahin tilanne tulee silloin, jos (luullakseni kun) Ruotsi päättää liittyä Natoon. Silloin Suomeen kohdistuu todella ankara painostus Venäjän taholta. Kovempi tilanne kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.

Kyse on silloin siitä, suostummeko tilanteeseen, jossa maa jää kummankin osapuolen skenaarioissa taistelumaastoksi blokkien väliin, vai sitoudummeko suoraan ja selkeästi toiseen osapuoleen.

Silloin ei ole kyse valinnasta Naton ja puolueettomuuden välillä, vaan Naton ja Venäjän välillä. Natoon liittymistä vastustaa nykytilanteessa suurin osa kansasta, mutta silloin jos on todella vedettävä rajaa kuulutaanko itään, länteen vai niiden väliin taistelukentäksi, suurin osa suomalaisista valinnee lännen.

Siinä tilanteessa päätökset pitäisi tehdä kohtalaisen nopeasti, että tilanne saataisiin vakiintumaan pian. Epävarmuuden aika olisi hyvin tuhoisaa.

Luullakseni asia valmisteltaisiin salassa hyvin pitkälle valmiiksi, ja eduskunta tekisi päätöksen Natoon liittymisestä erittäin pikaisesti. Kansanäänestykseen en todellisessa tilanteessa usko, vaan tilanteen vakavuuden selvittyä kansa saataisiin kyllä hyväksymään kansanedustajien päätös, vaikka nyt suurin osa kansasta ajatteleekin, että mennään niillä asetuksilla joilla venäläisten kanssa on pärjätty jo vuosikymmeniä.

Ruotsin puolustuksen alasajo on ollut aika vakavaa myös Suomen kannalta.

Toivottaisimme heidät avosylin tervetulleeksi