Entisaikaan oli 9 lapsen perheitä ja pärjättiin paremmin kuin nykyään yhden lapsen kanssa, vaikka nykyaikana on helpotettu lastenhoitoa esim. Ipadeilla

Itse olin lapsi 70-luvun alussa. Me oltiin ihan tavallinen perhe, mutta nykyaikana meistä olisi tehty lasu jo aikapäivää sitten. Melko lailla heitteillä sitä oli, ja jos teki jotain väärää tietämättömyyttään, niin siitä sai piiskaa tai tukkapöllyä. Turvaton on se sana, millä lapsuuttani kuvaisin.

Omia lapsia kasvattaessa mietin aina, miten vanhemmat sen tekisi ja tein itse täysin päinvastoin. Fiksuja nuoria heistä on kasvanut ja omien sanojensa mukaan heillä on ollut onnellinen lapsuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pärjättiinkö hyvin? Lapsikuolleisuus oli suurta, paitsi tauteihin niin myös tapaturmissa. Pienet katsoivat vielä pienempien perään kun aikuiset raatoivat (yleensä maatilan) töissä. Itse olisin tuolta välttynyt, koska olisin kuollut jo esikoisen synnytykseen. Nyt selvisimme molemmat hätäsektiolla. Ei kannata idealisoida menneisyyttä.

Lapsia ei kasvatettu (juteltu, kuunneltu, leikitty lasten kanssa) ja pedofiilit saivat rauhassa kukoistaa. Perheväkivalta oli ihan peruskauraa eikä alkoholismia ollut, koska kaikki joivat ettei viimeisetkin kuulat karanneet. Raskaaksi tultiin tuon tuosta, siihen kuoltiin myös ja mitään vaihtoehtoja ei ollut. Itsemurhat oli yleisiä.

Tuo itsemurhien väheneminen johtuu lähinnä siitä että pillerit on nykyään tehokkaita ja sossuraha riittää hengissä pysymiseen ilman että tarvii pelätä nälkäkuolemaa. Muilta osin yhteiskunta ja ilmapiiri ei ole välttämättä kehittynyt lainkaan parempaan suuntaan.

Ihanko todella olisit mieluummin ollut lapsi 9 lapsisessa perheessä maalla, jossa lapset tekivät työt pienestä pitäen ja/tai hoitivat sisaruksiaan? Terveydenhuolto oli surkeaa ja lasten henkisestä hyvinvoinnista ei välitetty kärpäsen kakan vertaa.

Kun vertaat nykyajan vanhempiin, joilla on mahdollisuus valita montako lasta hankkivat, eivät ole aamusta iltaan työssä ja lapset saavat olla lapsia ja leikkiä. Vanhemmat kilpailevat siitä kuka on paras vanhempi ja eniten läsnä. Lapset viedään nuhassakin lääkäriin ja lapsen huolia ja mietteitä kuunnellaan.

Sinulla on aika ruusuinen kuva siitä kuinka hyvin nykyiset palvelut tavoittaa huonossa asemassa olevia. En  myöskään muista koskaan kuulleeni että kukaan 40-luvulla lapsuutensa viettänyt olisi valittanut että silloin tehtiin töitä. Päinvastoin sitä muistellaan hyvällä.

Ennen vanhaan oli ne isovanhemmat jotka auttoi ja sitten isommat sisarukset katsoi nuorempien perään ja lapset juoksi vapaasti ulkonakin. Nykyään kun lapsia ei oikein uskalla päästää yksin ulos ja päästää niin joku kauhistunut tekee lasun. Ja kauhistus on se kun joku jättää 14v lapsen vahtiaan perjantai illaksi pikkusisaruksia että vanhemmat pääsisi leffaan ja ravintolaan. Ennen oli myös yhteisöllisyyttä, koko kylä kasvatti lapsia. Ajat on tosiaan muuttunut

Minun isoisäni syntyi 1920-luvulla Helsingissä, perheensä kymmenentenä lapsena. Paitsi että neljä vanhempaa sisarusta oli jo kuollut vauvana tai taaperona, ja tulevina vuosina menisi vielä kaksi tai kolme lisää. Kyllähän perhe "pärjäsi", varsinkin isän kuoleman jälkeen; alle kouluikäiset kerjäsivät(!) kadulla ruokansa, äiti joko makasi sängyssä kaiket päivät tai ryyppäsi vieraiden miesten kanssa. Huusi ja löi lapsia, jos tulivat tielle. Perhe asui yhdessä huoneessa ilman mitään mukavuuksia. Lopulta sossu tuli, ja vei elossa olevat lapset lastenkotiin. Niin, kai sitäkin voi pärjäämiseksi sanoa.

Niin monella tapaa varmasti lapsen kannalta nykypäivänä asiat paremmin kuin ennen.Mutta toisaalta lasten pahoinvointi ja ongelmakäyttäytyminen kouluissa ja auktoriteettien kunnioittamisen puute leimaavat nykypäivää. Onko sitten syynä se, että nykyvanhempi elää usein täysin lapsensa ehdoilla ja lapsi on kingi asenteella. Lapset ovat perheessä nostettu tavallaan aikuisten kanssa tasavertaisen kaverin rooliin ja kaikenlainen vanhempien kunnioitus jää puuttumaan.

Olihan se 70-luku erilaista kuin nykyään, mutta en koskaan silloin mieltänyt että se olisi ollut turvatonta, eikä se ole sana joka nytkään tulee kovin äkkiä mieleen sitä aikaa muistellessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen monesti miettinyt tätä asiaa. Tässä mielestäni eroja entisaikojen ja nykyajan välillä.

* Äidit olivat 40-50 luvulla useimmiten kotona

* Lapset osallistuivat kotitöihin/maataloustöihin nuoresta alkaen ja hoitivat pienempiään

*Lapset tai aikuiset eivät harrastaneet, ei ollut kerhoja, kuntosaleja jne.

* Työnteko oli erityyppistä;fyysistä ja suorittavaa ei ajatustyötä tai aikaa vievää teknologiaa.

* Aikuiset eivät ottaneet kantaa lasten koulunkäyntiin

*Kotoa muutettiin usein pois 16 vuotiaana tai nuorempana ja aika harvalla oli varaa yliopisto opintoihin jne.

*Nuoret meni töihin aikaisin ilman koulutusta ja oppivat tekemällä

* Lapset saivat mennä itsekseen ja puuhata omiaan ulkona sisarustensa ja naapurin lasten kanssa ilman nykyisen kaltaista kontrollia

*Kaikkialla maaseudulla ei todellakaan ollut juoksevaa vettä, suihkuja tai sisävessoja. *Lasten hygienian kanssa tai kodin siivouksen kanssa ei oltu niin tarkkoja.

*Elinpiiri ja saatavilla olevan tavaran määrä olivat pienempiä kuin nykyään. Työssäkäyvien työmatkat eivät olleet 2 h/päivässä ja kaikenlaiset suuret kauppakeskukset ja ostoskeskittymät puuttuivat. Pikkulasten äidin ei tarvinnut roudata supermarketista jättisäkkejä talouspaperia, vauvanruokapurkkeja, korvikemaitoja, vaippoja,peppupyyhkeitä jne.

Kaikella tapaa yksinkertaisempaa elämää.

Myös lasten saama hoiva ja hellyys oli yksinkertaisempaa. Kuinka henkisesti terveitä näistä lapsista kasvoi? Kuinka moni juo haavoihinsa, koska tosimies ei itke?

40-50 -luvulla syntyneet ovat nykyään juopoissa vähemmistö. Nykyään suurin osa juopoista on 80-90 -lukujen lapsia.

no joo noi 40-50 lukujen ikäluokkien juopot on jo kuolleet aikoja sitten niin siksi ovat vähemmistö. 80-90 lukujen lapset sen sijaan kärsi pahasti lamasta ja siksi ovat rappiolla ja viinan lisäksi vetävät huumeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pärjättiinkö hyvin? Lapsikuolleisuus oli suurta, paitsi tauteihin niin myös tapaturmissa. Pienet katsoivat vielä pienempien perään kun aikuiset raatoivat (yleensä maatilan) töissä. Itse olisin tuolta välttynyt, koska olisin kuollut jo esikoisen synnytykseen. Nyt selvisimme molemmat hätäsektiolla. Ei kannata idealisoida menneisyyttä.

Lapsia ei kasvatettu (juteltu, kuunneltu, leikitty lasten kanssa) ja pedofiilit saivat rauhassa kukoistaa. Perheväkivalta oli ihan peruskauraa eikä alkoholismia ollut, koska kaikki joivat ettei viimeisetkin kuulat karanneet. Raskaaksi tultiin tuon tuosta, siihen kuoltiin myös ja mitään vaihtoehtoja ei ollut. Itsemurhat oli yleisiä.

Tuo itsemurhien väheneminen johtuu lähinnä siitä että pillerit on nykyään tehokkaita ja sossuraha riittää hengissä pysymiseen ilman että tarvii pelätä nälkäkuolemaa. Muilta osin yhteiskunta ja ilmapiiri ei ole välttämättä kehittynyt lainkaan parempaan suuntaan.

Ihanko todella olisit mieluummin ollut lapsi 9 lapsisessa perheessä maalla, jossa lapset tekivät työt pienestä pitäen ja/tai hoitivat sisaruksiaan? Terveydenhuolto oli surkeaa ja lasten henkisestä hyvinvoinnista ei välitetty kärpäsen kakan vertaa.

Kun vertaat nykyajan vanhempiin, joilla on mahdollisuus valita montako lasta hankkivat, eivät ole aamusta iltaan työssä ja lapset saavat olla lapsia ja leikkiä. Vanhemmat kilpailevat siitä kuka on paras vanhempi ja eniten läsnä. Lapset viedään nuhassakin lääkäriin ja lapsen huolia ja mietteitä kuunnellaan.

Sinulla on aika ruusuinen kuva siitä kuinka hyvin nykyiset palvelut tavoittaa huonossa asemassa olevia. En  myöskään muista koskaan kuulleeni että kukaan 40-luvulla lapsuutensa viettänyt olisi valittanut että silloin tehtiin töitä. Päinvastoin sitä muistellaan hyvällä.

Aika kultaa muistot ja rankoilla ajoilla rehvastellaan "kun minä olin 10v niin minä jo pelloilla olin hommissa jne". Tuskin se oikeasti kovin kivaa oli aamusta iltaan siellä huhkia. Jostain syystähän se viina maistuu ja lapsia on lyöty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pärjättiinkö hyvin? Lapsikuolleisuus oli suurta, paitsi tauteihin niin myös tapaturmissa. Pienet katsoivat vielä pienempien perään kun aikuiset raatoivat (yleensä maatilan) töissä. Itse olisin tuolta välttynyt, koska olisin kuollut jo esikoisen synnytykseen. Nyt selvisimme molemmat hätäsektiolla. Ei kannata idealisoida menneisyyttä.

Lapsia ei kasvatettu (juteltu, kuunneltu, leikitty lasten kanssa) ja pedofiilit saivat rauhassa kukoistaa. Perheväkivalta oli ihan peruskauraa eikä alkoholismia ollut, koska kaikki joivat ettei viimeisetkin kuulat karanneet. Raskaaksi tultiin tuon tuosta, siihen kuoltiin myös ja mitään vaihtoehtoja ei ollut. Itsemurhat oli yleisiä.

Tuo itsemurhien väheneminen johtuu lähinnä siitä että pillerit on nykyään tehokkaita ja sossuraha riittää hengissä pysymiseen ilman että tarvii pelätä nälkäkuolemaa. Muilta osin yhteiskunta ja ilmapiiri ei ole välttämättä kehittynyt lainkaan parempaan suuntaan.

Ihanko todella olisit mieluummin ollut lapsi 9 lapsisessa perheessä maalla, jossa lapset tekivät työt pienestä pitäen ja/tai hoitivat sisaruksiaan? Terveydenhuolto oli surkeaa ja lasten henkisestä hyvinvoinnista ei välitetty kärpäsen kakan vertaa.

Kun vertaat nykyajan vanhempiin, joilla on mahdollisuus valita montako lasta hankkivat, eivät ole aamusta iltaan työssä ja lapset saavat olla lapsia ja leikkiä. Vanhemmat kilpailevat siitä kuka on paras vanhempi ja eniten läsnä. Lapset viedään nuhassakin lääkäriin ja lapsen huolia ja mietteitä kuunnellaan.

Sinulla on aika ruusuinen kuva siitä kuinka hyvin nykyiset palvelut tavoittaa huonossa asemassa olevia. En  myöskään muista koskaan kuulleeni että kukaan 40-luvulla lapsuutensa viettänyt olisi valittanut että silloin tehtiin töitä. Päinvastoin sitä muistellaan hyvällä.

Missäs ne huono-osaiset oli entisaikaan? Katuojassa tai hautuumaalla.

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan oli ne isovanhemmat jotka auttoi ja sitten isommat sisarukset katsoi nuorempien perään ja lapset juoksi vapaasti ulkonakin. Nykyään kun lapsia ei oikein uskalla päästää yksin ulos ja päästää niin joku kauhistunut tekee lasun. Ja kauhistus on se kun joku jättää 14v lapsen vahtiaan perjantai illaksi pikkusisaruksia että vanhemmat pääsisi leffaan ja ravintolaan. Ennen oli myös yhteisöllisyyttä, koko kylä kasvatti lapsia. Ajat on tosiaan muuttunut

On joo, onneksi. Meidät jätettiin siskon kanssa kahdestaan, kun vanhemmat lähti "aikuisten juhliin". Oltiin alta kymmenen molemmat. Muistan kuinka pelotti, kun oli pimeää ja sisko halusi että katsotaan telkkarista jotain elokuvaa, kun kerrankin saadaan. Kerran olin pahassa oksennustaudissa ja jäin illaksi kotiin yksin. Pikkusiskoa ei vielä ollut joten taisin olla 9-vuotias. Juhlimaan piti vanhempien päästä. Yöllä tulivat taksilla kännissä. Oltiin ihan tavallinen 70-luvun perhe, koulutetut vanhemmat. Ja ei kyllä naapurit mitenkään olleet kasvattamisessa mukana.

Vierailija kirjoitti:

Minun isoisäni syntyi 1920-luvulla Helsingissä, perheensä kymmenentenä lapsena. Paitsi että neljä vanhempaa sisarusta oli jo kuollut vauvana tai taaperona, ja tulevina vuosina menisi vielä kaksi tai kolme lisää. Kyllähän perhe "pärjäsi", varsinkin isän kuoleman jälkeen; alle kouluikäiset kerjäsivät(!) kadulla ruokansa, äiti joko makasi sängyssä kaiket päivät tai ryyppäsi vieraiden miesten kanssa. Huusi ja löi lapsia, jos tulivat tielle. Perhe asui yhdessä huoneessa ilman mitään mukavuuksia. Lopulta sossu tuli, ja vei elossa olevat lapset lastenkotiin. Niin, kai sitäkin voi pärjäämiseksi sanoa.

Tunnen 30-luvulla syntyneen, joka oli lapsena vuoden-pari lastenkodissa, vaikka hänen äitinsä ei ollut tehnyt mitään väärää. Isäkin oli suht rauhallinen, mutta möi pimeää viinaa lisätienestien saamiseksi ja joutui vankilaan, siis rikoksesta joka nykyään on pikkusakon arvoinen. Lastenkoti oli paljon pahempi paikka kuin koti, siellä lottapukuinen johtajatar hoilasi jeesuksesta ja huusi lapsille. Sieltä pääsi kuitenkin välillä lomille kotiin, ja yhden loman jälkeen lapsi ei enää suostunut menemään takaisin laitokseen, johon noutajat sanoi että "jaa, no ei kai tässä sitten voi ruveta pakottamaan" ja lähtivät pois.

Vierailija kirjoitti:

Entisaikaan lapset eivät hyppineet aikuisten silmille.

Joo koska jos hyppivät niin sai selkäsaunan. Ennen lapsia myös kuritettiin fyysisesti paljon niin olivat kiltimpiä ja siten helpompia kuin nykylapset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pärjättiinkö hyvin? Lapsikuolleisuus oli suurta, paitsi tauteihin niin myös tapaturmissa. Pienet katsoivat vielä pienempien perään kun aikuiset raatoivat (yleensä maatilan) töissä. Itse olisin tuolta välttynyt, koska olisin kuollut jo esikoisen synnytykseen. Nyt selvisimme molemmat hätäsektiolla. Ei kannata idealisoida menneisyyttä.

Lapsia ei kasvatettu (juteltu, kuunneltu, leikitty lasten kanssa) ja pedofiilit saivat rauhassa kukoistaa. Perheväkivalta oli ihan peruskauraa eikä alkoholismia ollut, koska kaikki joivat ettei viimeisetkin kuulat karanneet. Raskaaksi tultiin tuon tuosta, siihen kuoltiin myös ja mitään vaihtoehtoja ei ollut. Itsemurhat oli yleisiä.

Miehet joivat, eivät naiset, ainakaan maaseudulla. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi on näin?

Vai oliko entisaikaan rankkaa lasten kanssa, mutta sitä ei huudeltu kaikelle maailmalle, kun ei ollut tietokoneita ja someja, missä jakaa ärsytystään muulle maailmalle?

Miksi ennen jaksettiin isonkin perheen kanssa, mutta nykyään jo yhdenkin lapsen kanssa eläminen on monista tuskaa?

Vaikka luulisi nykyään helpommin saavan sen hiljaisen lepohetken itselleen, kun laittaa lapsen hetkeksi katsomaan vaikka lastenohjelmia ipadista? Ei entisaikaan semmosia arjen helpottajia ollut.

Haha! Joo, sound of music on oikeasti dokumentti. Ennen kirmattiin niityillä ja laulettiin! Nykyään ei jakseta edes tehdä 12 lasta niinku ennenvanhaan.

Isäni isoisä oli huutolaispoika, eli huutokaupattiin lapsityövoimaksi siihen taloon mikä halvimmalla otti. Hengissä kuitenkin säilyi, mikä siihen aikaan riitti pärjäämiseksi :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen monesti miettinyt tätä asiaa. Tässä mielestäni eroja entisaikojen ja nykyajan välillä.

* Äidit olivat 40-50 luvulla useimmiten kotona

* Lapset osallistuivat kotitöihin/maataloustöihin nuoresta alkaen ja hoitivat pienempiään

*Lapset tai aikuiset eivät harrastaneet, ei ollut kerhoja, kuntosaleja jne.

* Työnteko oli erityyppistä;fyysistä ja suorittavaa ei ajatustyötä tai aikaa vievää teknologiaa.

* Aikuiset eivät ottaneet kantaa lasten koulunkäyntiin

*Kotoa muutettiin usein pois 16 vuotiaana tai nuorempana ja aika harvalla oli varaa yliopisto opintoihin jne.

*Nuoret meni töihin aikaisin ilman koulutusta ja oppivat tekemällä

* Lapset saivat mennä itsekseen ja puuhata omiaan ulkona sisarustensa ja naapurin lasten kanssa ilman nykyisen kaltaista kontrollia

*Kaikkialla maaseudulla ei todellakaan ollut juoksevaa vettä, suihkuja tai sisävessoja. *Lasten hygienian kanssa tai kodin siivouksen kanssa ei oltu niin tarkkoja.

*Elinpiiri ja saatavilla olevan tavaran määrä olivat pienempiä kuin nykyään. Työssäkäyvien työmatkat eivät olleet 2 h/päivässä ja kaikenlaiset suuret kauppakeskukset ja ostoskeskittymät puuttuivat. Pikkulasten äidin ei tarvinnut roudata supermarketista jättisäkkejä talouspaperia, vauvanruokapurkkeja, korvikemaitoja, vaippoja,peppupyyhkeitä jne.

Kaikella tapaa yksinkertaisempaa elämää.

Myös lasten saama hoiva ja hellyys oli yksinkertaisempaa. Kuinka henkisesti terveitä näistä lapsista kasvoi? Kuinka moni juo haavoihinsa, koska tosimies ei itke?

Kyllä mä sanoisin, että molemmat vanhempani ovat harvinaisen terveitä henkisesti. Molemmat kasvoivat 11-lapsisessa sisarusparvessa, suurin piirtein keskimmäisinä lapsina.

Pointtini tässä on ettei kannata yleistää kumpaankaan suuntaan.

Helppoahan se, kun saattoi pistää sisarusparven isommat hoitamaan pienempiään. Ja tekemään muitakin töitä. Tuommoista seitsenvuotiasta pidettiin jo ihan pätevänä lapsenlikkana, ja muutenkin lapsityövoiman käyttö oli sallittua.

Äitini on syntynyt vuonna 1938 ja kahdeksanlapsisen perheen nuorimmainen. Eli tuossa on varmaan sellainen "ennenvanhaan"-perhe? Isoimmat sisarukset olivat jo aikuisia kun äitini syntyi, ja tekivät tilan töitä ihan aikuisten tavoin. Mitä nyt veljeksistä vanhimmat joutuivat kohta sotaan.

Silloin myös muut aikuiset saivat komentaa lapsia kuin omat vanhemmat, eli kasvatusvastuu jakaantui. Lisäksi oli ihan normaalia, että osa lapsista eli ainakin osan aikaa jossakin muussa perheessä, esim. sukulaisilla. Äitini asui osan kouluaikaansa siskonsa kanssa tädillään, kuusilapsisesta perheestä tuleva isäni isovanhemmillaan.

 : DD Halaus Ipadilta. Auttoiko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen monesti miettinyt tätä asiaa. Tässä mielestäni eroja entisaikojen ja nykyajan välillä.

* Äidit olivat 40-50 luvulla useimmiten kotona

* Lapset osallistuivat kotitöihin/maataloustöihin nuoresta alkaen ja hoitivat pienempiään

*Lapset tai aikuiset eivät harrastaneet, ei ollut kerhoja, kuntosaleja jne.

* Työnteko oli erityyppistä;fyysistä ja suorittavaa ei ajatustyötä tai aikaa vievää teknologiaa.

* Aikuiset eivät ottaneet kantaa lasten koulunkäyntiin

*Kotoa muutettiin usein pois 16 vuotiaana tai nuorempana ja aika harvalla oli varaa yliopisto opintoihin jne.

*Nuoret meni töihin aikaisin ilman koulutusta ja oppivat tekemällä

* Lapset saivat mennä itsekseen ja puuhata omiaan ulkona sisarustensa ja naapurin lasten kanssa ilman nykyisen kaltaista kontrollia

*Kaikkialla maaseudulla ei todellakaan ollut juoksevaa vettä, suihkuja tai sisävessoja. *Lasten hygienian kanssa tai kodin siivouksen kanssa ei oltu niin tarkkoja.

*Elinpiiri ja saatavilla olevan tavaran määrä olivat pienempiä kuin nykyään. Työssäkäyvien työmatkat eivät olleet 2 h/päivässä ja kaikenlaiset suuret kauppakeskukset ja ostoskeskittymät puuttuivat. Pikkulasten äidin ei tarvinnut roudata supermarketista jättisäkkejä talouspaperia, vauvanruokapurkkeja, korvikemaitoja, vaippoja,peppupyyhkeitä jne.

Kaikella tapaa yksinkertaisempaa elämää.

Myös lasten saama hoiva ja hellyys oli yksinkertaisempaa. Kuinka henkisesti terveitä näistä lapsista kasvoi? Kuinka moni juo haavoihinsa, koska tosimies ei itke?

40-50 -luvulla syntyneet ovat nykyään juopoissa vähemmistö. Nykyään suurin osa juopoista on 80-90 -lukujen lapsia.

no joo noi 40-50 lukujen ikäluokkien juopot on jo kuolleet aikoja sitten niin siksi ovat vähemmistö. 80-90 lukujen lapset sen sijaan kärsi pahasti lamasta ja siksi ovat rappiolla ja viinan lisäksi vetävät huumeita.

Viime vuonna kuoli viimeinen 50-luvulla syntynyt tuntemani juoppo, joten ei siitä nyt niin kauan ole. Kai niitä jossain vielä tissuttelee. Onhan Jari Tervokin elossa.

Vierailija kirjoitti:

Olihan se 70-luku erilaista kuin nykyään, mutta en koskaan silloin mieltänyt että se olisi ollut turvatonta, eikä se ole sana joka nytkään tulee kovin äkkiä mieleen sitä aikaa muistellessa.

Mulle tulee ensimäisenä mieleen omasta lapsuudestani sama turvallisuus.

t. 70-luvun lapsi