Luetelkaa matkakohteita jotka olivat teille PETTYMYKSIÄ! :D
Minä olen reissannut todella paljon ja kaikki paikat vastanneet odotuksia, ei vielä yhtäkään pettymystä. Kiinnostaiskin kuulla mitkä paikat teille on ollu pettymyksiä, mitä odotitte, mitä saitte? Miksi olivat pettymyksiä jne :)
Kommentit (391)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni ei ole koitunut ainakaan mitään kamalia pettymyksiä, sillä lähden yleensä matkalle uteliaalla asenteella ottamaan vastaan kohteen ruusut ja risut. Jos pitää joku mainita, niin pakko sanoa Praha. Kaupunki on aivan satumaisen kaunis, mutta tunnelmassa mättäsi pahasti jokin. Paikalliset olivat todella töykeitä ja turistin vedättäminen tuntui olevan ainoa tavoite. Keskusta-alueelta oli todella vaikea löytää ravintolaa, joka ei olisi yltiökansallisromanttisesti turisteille markkinoitu. Googlailtuamme ja pikkukujilla harhailtuamme onnistuimme lopulta löytämään paikallisten suosimia mestoja, mutta vastaanotto oli sielläkin jotenkin, noh, omituinen? En osaa selittää tuota fiilistä tarkemmin, onko joku muu Prahassa käynyt kokenut samaa?
Minä. Meillä oli tosi kiva yöpymismesta Prahan "Kalliossa", ja vietettiin aika paljon aikaa alueen kuppiloissa. Tunnelma oli samantapainen kuin Kaurismäen leffoissa, jengi istui apeana tuoppinsa äärellä. :)
Kuulostaa hirveältä :(
En ole missään käynyt ja sekin oli pettymys.
Vierailija kirjoitti:
Huomionarvoista:
Kun vastaaja on maininnut pettyneensä kaukokohteeseen, esim. Dubai, Bangkok, Egypti -> tulee yläpeukkuja.
Kun vastaaja on maininnut pettyneensä lähikohteisiin, esim. Lontoo, Kööpenhamina, Berliini -> tulee alapeukkuja.
Mistä tämä mielestänne kertoo?
Egypti ei kyllä mikään kaukokohde ole ja on tunnettu fakta että moni siihen pettyy. Egyptin turistikohteet on rakennettu keskelle aavikkoa turisteja varten, niissä ei ole mitään alkuperäistä eikä mitään kulttuuria. Likaa ja roskia ja ahdistelevia paikallisia miehiä, paikallisia naisia ei näissä kylissä ole. Olen yläpeukuttanut Egyptiin pettyneitä koska petyin itsekin rankasti.
Kuukausi Irlannissa kesällä pari vuotta sitten oli järkyttävä kokemus.
Oltiin viikko Dublinissa. Kierrettiin saari autolla, pysähdyttiin pieniin kyliin, asuttiin pubeissa ja b&b'issä. Lopuksi käytiin Pohjois-Irlannin puolella Belfastissa.
Kaikkialla oli köyhää, ankeaa ja surullista. Paikalliset olivat vastenmielisiä, juoppoja juntteja, etuhampaattomia agressiivisia jalkapallohuligaaneja ja villatakkeihin ja kukkamekkohin pukeutuneita teiniäitejä, jotka laahustaa kadulla tohveleissa ja maha pystyssä.
Ruoka oli syömäkelvotonta, jos sitä jostain sattui saamaan. Paikalliset elivät oluella ilmeisesti. Joka kylässä oli yksi pieni kauppa, jossa myytiin karkkia ja tv-aterioita.
Mikään ei toiminut ja mitään ei saanut korjattua. Aukioloajat oli ilmeisesti täysin tuntematon käsite.
Patikoiminen oli mahdotonta, koska polut olivat hoitamattomia ja maanomistajat olivat sulkeneet ne piikkikilangoilla ja muilla esteillä. Metsät ja niityt olivat roskaisia kaatopaikkoja.
Pikkukylissä känniset nuoret miehet haastoivat riitaa.
Dublin oli sotkuinen ja tylsä, ilman mitään kulttuuria ja nähtävyyksiä. Täynnä itäeurooppalaista halpatyövoimaa. Belfast oli ehkä maailman tylyin rauniokasa.
Never again!
Egyptissä upeaa oli vehreät Niilin varret ja Luxorin kuninkaiden laakso sekä autiomaan kirkas tähtitaivas sekä auringonnousu..aah myös hotelli oli upea suuri lomakeidas.
Mutta mutta.....kaameat miehet pakkomyymässä, raivoamassa ja huutamassa niin ettei ostoksille tehny mieli....
Vierailija kirjoitti:
Egyptin turistikohteet on rakennettu keskelle aavikkoa turisteja varten, niissä ei ole mitään alkuperäistä eikä mitään kulttuuria. Likaa ja roskia ja ahdistelevia paikallisia miehiä, paikallisia naisia ei näissä kylissä ole.
Eikö ne paikalliset miehet sitten ole alkuperäisiä?
Siellä päin on tapana, että miehet liikuskelevat ulkona keskenään, keräytyvät kahviloihin ym., kun taas naiset pyörivät omissa oloissaan kotona, tapaavat siellä naapuruston naisia jne. Eli olet nähnyt paikallista kulttuuria.
Vierailija kirjoitti:
Malesian Penang
- tylsä, meduusaiset rannat, hirveästi autoja, mistä johtuen inhottava kävellä, kun kapeat jalkakäytävät ja isot autotiet siinä vieressä. Paikassa ei juuri mitään nähtävää. Hyvät kauppakeskukset jos kaipaa ostoksia, mutta muuta positiivista ei jäänyt mieleen.
Hassua miten erilaiset maut ihmisillä on, mulle nimittäin George Town oli yksi lempparipaikoista kuukauden reppureissulla Malesiassa! Rannoilla en tosin käynyt, mutta kaupunki oli jotenkin superihana. Uutta ja vanhaa rinnakkain, rosoa, paljon mielenkiintoisia pikkukujia ja ihmisiä. Sen sijaan itärannikon Kuantan oli tuollainen liikennesekamelska mitä kuvailit, mutta sitä ei taida kukaan olla kehunut matkakohteena muutenkaan.
Pariisi ei sinällään ollut pettymys, mutta ne pakko-nähdä -kohteet.
Louvre. Mielikuva: taiteenystäviä parveilemassa käytävillä, Mona Lisan edessä tungosta, mutta siitäkin ehtisi nähdä vilauksen. Todellisuus: selfiekeppien kanssa riehuvia turisteja. Siis ne teokset on olleet siellä Louvressa ja sinne voi mennä niitä katsomaan! Itsestään voi ottaa niitä kuvia vaikka kotonaan.
Notre Dame. Mielikuva: valo siivilöityy lasimaalausten läpi, tuohukset palavat, ilmassa leijuu joku ylellinen suitsuke, muu maailma jää ulkopuolelle ja paikan pyhyys hiljentää. No eipä ollut hiljaista, ei. Ja se kirpparikuja, jossa myytiin virallisia matkamuistoja... Odotin tosiaan jotain ylimaallista kokemusta, mutta siitä jäätiin aika kauas. Ihan käymisen arvoinen paikka silti!
PS. Pariisi, tuo romantiikan pääkaupunki... onko siellä yhtään kukkakauppaa vai onko vain kulta ja timantit aitoa romaniikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Kroatia oli ihan täysin ylihypetetty paikka.
Missä päin Kroatiaa kävit?
Riika oli pikaisella visiitillä suorastaan kommunistimaisen ankea. Ehkä pitäisi antaa joskus parempi mahdollisuus.
Usein mainittuun Roomaan taas rakastuin. Jostain syystä tuntui kuin olisi kotiinsa saapunut, jopa enemmän kuin oikeassa kodissani... Ei haitannut sekainen kaupunkirakenne, tylyt ihmiset (paitsi että kaikki olivat järjettömän ystävällisiä) eikä liikenne. Mahtava paikka.
Pärnu. Ei siellä ollut edes kovin halpaa ja ruoka oli monin paikoin onnetonta.
Ei niin paha pettymys ettenkö voisi joskus lasten kanssa mennä uudestaan vaikka kymmenen vuoden päästä jos ei ole varaa "kunnon ulkomaanlomaan", mutta en nyt riemusta kiljuen ole heti uutta lomaa sinne varaamassa.
Praha. Tylyjä ihmisiä, ankeaa neuvostomeininkiä, hienon kirkon ja näköalatornin lisäksi ei juuri muuta mielenkiintoista nähtävää. Olut sentään oli hyvää.
Roomasta itse olen tykännyt ja Budapestissä oli kiva reissu. Näitä kun joku muu oli haukkunut, niin itselleni taas kokemukset oli juuri näistä hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Egyptin turistikohteet on rakennettu keskelle aavikkoa turisteja varten, niissä ei ole mitään alkuperäistä eikä mitään kulttuuria. Likaa ja roskia ja ahdistelevia paikallisia miehiä, paikallisia naisia ei näissä kylissä ole.
Eikö ne paikalliset miehet sitten ole alkuperäisiä?
Siellä päin on tapana, että miehet liikuskelevat ulkona keskenään, keräytyvät kahviloihin ym., kun taas naiset pyörivät omissa oloissaan kotona, tapaavat siellä naapuruston naisia jne. Eli olet nähnyt paikallista kulttuuria.
Hurghadassa ja El Goudassa työskentelee miehiä muista kaupungeista. Heidän vaimonsa ja lapsensa ovat kotipaikkakunnalla kuten kuuluukin. Nämä paikat ovat vain ja ainoastaan turisteja varten, mitään alkuperäisasutusta niissä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Kuukausi Irlannissa kesällä pari vuotta sitten oli järkyttävä kokemus.
Oltiin viikko Dublinissa. Kierrettiin saari autolla, pysähdyttiin pieniin kyliin, asuttiin pubeissa ja b&b'issä. Lopuksi käytiin Pohjois-Irlannin puolella Belfastissa.
Kaikkialla oli köyhää, ankeaa ja surullista. Paikalliset olivat vastenmielisiä, juoppoja juntteja, etuhampaattomia agressiivisia jalkapallohuligaaneja ja villatakkeihin ja kukkamekkohin pukeutuneita teiniäitejä, jotka laahustaa kadulla tohveleissa ja maha pystyssä.
Ruoka oli syömäkelvotonta, jos sitä jostain sattui saamaan. Paikalliset elivät oluella ilmeisesti. Joka kylässä oli yksi pieni kauppa, jossa myytiin karkkia ja tv-aterioita.
Mikään ei toiminut ja mitään ei saanut korjattua. Aukioloajat oli ilmeisesti täysin tuntematon käsite.
Patikoiminen oli mahdotonta, koska polut olivat hoitamattomia ja maanomistajat olivat sulkeneet ne piikkikilangoilla ja muilla esteillä. Metsät ja niityt olivat roskaisia kaatopaikkoja.
Pikkukylissä känniset nuoret miehet haastoivat riitaa.
Dublin oli sotkuinen ja tylsä, ilman mitään kulttuuria ja nähtävyyksiä. Täynnä itäeurooppalaista halpatyövoimaa. Belfast oli ehkä maailman tylyin rauniokasa.
Never again!
Ohhoh! Olen itse haaveillut juuri Irlannin kiertoajelusta rannikkoa pitkin...itselläni kokemusta vain Dublinista, jossa viihdyin hyvin. Tosin minulla oli se etu, että liikuin siellä asuvan kanssa, joka vei minut suoraan "oikeisiin paikkoihin".
Minkälaisia kokemuksia muilla on Irlannin maaseudulta tai rannikosta?
Saman paikan voi kokea eri tavalla eri reissuilla ja eri iässä. Parikymppisenä New York oli unelmien täyttymys, kun taas nyt (20 v myöhemmin) kaupungista tuli jotenkin steriilimpi ja tylsempi kuva. Turisteja oli paaaaljon enemmän ja Times Square oli muuttunut jonkinlaiseksi Disneylandiksi. Miten paljon oma "ikääntyminen" vaikuttaa, en tiedä.
Rooman kanssa taas toisinpäin. Parikymppisenä reppureissaajana ei säväyttänyt, oli vain kallista ja tylyn tuntuista, myöhemmin taas olen tykännyt paljon ravintoloista ja tunnelmasta erityisesti iltaisin kun kadut ja torit ovat täynnä elämää.
Ei ole kyllä suurempia pettymyksiä ollut matkakohteissa, useimpiin paikkoihin menisin uudelleenkin. Tosin, en ole käynyt Aasiassa esim. ollenkaan ja suht "länsimaisissa" kohteissa olen ollut. Portugalissa olen ollut joskus pienenä eli joskus 90-luvun taitteessa. Albufeira oli muuten ihana, mutta ruoan suhteen muistan jotenkin sen, että siellä liha oli aina jotain hiton jänistä. Jänteistä, ällöttävää. Varmaan täytyi johtua, että mun vanhemmat ei tajunneet, mitä tilata.
Ainoita rantalomakohteita, jonne en ihan hevin menisi uudestaan, on Marokon Agadir. Hurjan ruma kaupunki, vaaleana naisena oli todella tukala olo, kasvissyöjänä hankalaa saada mitään ruokaa. Olevinaan kasvisruoissa oli aina jotain lihaliemen paloja mukana. Paikallisia naisia ei näkynyt oikeastaan missään. Agadiriin olisi tietenkin pitänyt mennä eri asenteella kuin rantalomahengessä, mutta tällä kertaa kyseessä oli vain tarkoitus päästä aurinkoon helmikuussa. Ranta oli kyllä ihana ja ilma sattui olemaan ajankohtaan nähden aivan loistava. Rantalomaan en silti suosittele. Olin siellä noin 20-vuotiaana, nyt 15 v myöhemmin voisin mennäkin Agadiriin tarkoituksena tutustua aidompaan Marokkoon. Tämän tosin täytyisi tapahtua isommassa porukassa ja miesseurassa. Tyttöjen lomalle tuo paikka ei mun mielestä sovi. Miten sitten arabikevät on vaikuttanutkaan maan tilanteeseen, ei käsitystä.
Oikeastaan mun matkailussa eri paikoissa ainoat huonot kokemukset on sitä, että jos ei syö lihaa, ruokailu on ongelmallista. Sama esim. Itä-Euroopan maissa. Tämä on tietenkin oma valintani ja olen ollutkin matkalle mennessä asiasta tietoinen, enkä mitenkään laske tätä kyseisen kohteen "viaksi". Ainahan sitä ruokaa löytää, kyseisen maan erikoisuudet saattaa vaan jäädä väliin.
Mä rakastan rantalomia ja Kanarian saaret kelpaa tähän tarkoitukseen enemmän kuin hyvin. Siellä on ihana ilmasto, hyvää ruokaa (jos vähän valikoi, eikä mene pahimpiin turistiravintoloihin) ja kuitenkin Espanjaa nekin on. Mutta Fuerteventura joulukuussa oli jossain määrin pettymys, vaikka tiesinkin, millaista siellä suunnilleen on. Täytti tehtävänsä silloin, kamalan sateisen, kylmän ja possuflunssan jälkeisen syksyn jälkeen aurinkoa kuitenkin. Mutta ne "saattaa olla tuulista" -tiedot matkaoppaissa on aikamoinen understatement. Siellä oli hiton kylmää. Ainoa tapa saada aurinkoa ja olla lämpimässä oli olla hotellin uima-altaalla. Tämä riitti minulle tällä kertaa, koska tosiaan menin sinne äkkilähdöllä vain parantumaan. Rannalla pystyi olemaan vain pitkissä vaatteissa ja siltikin paleli. Koko paikka oli aika kuollut muutenkin, turistikauden ulkopuolella. Surffikohde, muuten en suosittele.
Luetelkaa matkakohteita, jotka olivat teille pettymyksiä.
Jokainen siis kertoo omista kokemuksistaan ja pettymyksistään. Silloin on vaikea ymmärtää alapeukkuja.
Samalla ihmisellä voi olla samasta kohteesta hyvinkin erilaisia kokemuksia.
Minulle Kreeta on aina unelma, ja useassa eri kohteessa olen käynyt.
Samos oli pettymys. Pieni saari, äkkijyrkät rannat, ei sillä tavalla kauniskaan kuin Kreeta.
Hei täällähän on haukuttu melkein kaikki paikat.
Milano on mitäänsanomaton paikka. Kävelet kilometritolkulla ja näet pari kuppaista puistoa, muutaman historiallisen talon ja saat kehnoa ruokaa ja vittuilut kaupan päälle. Joku nirppanokkainen malli saattaa postailla jossain guccin liikkeen nurkilla tai gigolo armanin puku päällä viilettää kadulla väistämättä vastaantulijoita. Italian vaikuttava historia niin arkkitehtuurin, ruokakulttuurin kuin estetiikan suhteen tuntuu unohtuneen lähes täysin. Majapaikka oli lisäksi täysin luokaton ja suihkun lattialla 5cm vihreää "liejua".
Barcelona petti erityisesti ruokailun suhteen. Odotin kulinaristisia nautintoja, mutta sain Espanjan paskinta paellaa. Paras ruoka löytyi lopulta KFC:stä. Myöskin yöelämä saa ihmettelemään miksi kaupunkia jotenkin hehkutetaan. Hyvää baaria saa hakea ja paikoissa kusetetaan (maksat ylihintaa ja mitään ei tule takaisin). Itse päädyin lopulta juomaan kaljaa johonkin poliisien ja taksikuskien yökanttiiniin kun mitään järkevää paikkaa ei vaan löytynyt. Barcelona on ihan ok mesta kyllä muutoin ja kyllä siellä on ihan mukava käydä, mutta paljon sielukkaampia mestoja Espanjassa on mm. Sevilla.