Lue keskustelun säännöt.
Tätäkö on tapailukulttuuri varttuneempienkin ikäluokassa?
28.10.2016 |
Olen eronnut 1½v sitten pitkästä liitosta ja ilmoittauduin sitten parille treffisivulle alkuvuodesta. Toinen sivusto maksullinen ja hyvin vähän liikennettä siellä. Kirjoitellut olen useamman kanssa ja kahden kanssa tavannut, ei edennyt mihinkään.
Toinen sivusto vilkas ja seuraa saisi etenkin seksiin vaikka välittömästi. Yhden kanssa olteen kuukausi yhdessä, tarinat luisti ja ehdittiin käydä muutama pieni reissukin Suomessa. Sitten vaan hiipui,vaikka ihan mukavaa olikin. Mistään rakkaudesta ei koskaan puhuttu.
Viimeisin tapailu on ollut elokuusta alkaen ja tapailut onnistuu, miloin onnistuu. Mies ehdotti seurustelua, vakuuttaa kiintymystään, lähettää sydämiä, haluaa olla kanssani aina puheittensa mukaan. On mustasukkainen, kuitenkin itse käy päivittäin kertomansa mukaan deittisivuilla. Joskus vaikea hänet tavoittaa, olen se, joka joustaa enemmän. Seksiin kyllä kelpaan.
Kun ikää on jo yli 40v, odotan jotain enemmän.Vai eikö enää ole mahdollista kokea selkeää suhdetta, jossa oikeasti tunne kuulua toinen toisellemme ilman, että haussa aina jotain parempaa tai uutta? Voihan noita sydämiä ja rakkausviestejä lähetellä, mutta puuttuu teot.
Kommentit (26)
No samaa paskaa se taitaa olla joka ikäluokassa :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etsisin vakavaa seuraa noilta maksullisilta sivuilta, ehkä vähemmän väkeä mutta enemmän tosissaan olevia - sitä petiseuraa kun löytää kapakoistakin. Itse löysin netistä (maksullinen deittisivusto) nykyisen mieheni. Monenlaista on palstoilla, mutta on siellä seassa paljon ihan tolkullisia ihmisiä, pitkistä liitoista eronneita ja uutta vakavaa suhdetta etsiviä.
Tuota se on netin kautta. Löydetään sopivalta vaikuttava ihminen ja sitten yritetään väkisin luoda sitä "kemiaa", mutta jos sitä ei ole niin ei sitä myöskään tule.
Johtuu ihan siitä, että varsinkin nettideittailussa naisten huomio kiintyy vain pieneen osaan miehiä, ja näillä miehillä onkin sitten tekemistä niin paljon ettei tarvitse välttämättä mitään kovin vakavaa viritellä.
Olen ollut netissä kolmisen vuotta seuraa hakemassa. Maksullisia ja maksuttomia deittipalstoja samaan aikaan ja välillä erikseen, ehkä 200 x treffit tänä aikana. Muutama seurusteluksi kutsuttava viritys. Ne hiipuneet syystä, ettei sitä kemaa ole ollut, ainakaan minulla.
Olen todennut että keskimäärin joka kymmenes viestittely johtaa tapaamiseen ja joka kymmenes mies tavatuista on fyysisesti sellainen, josta voisin kiinnostua (riittävän pitkä, harrastaa aktiivisesti urheilua kuten itsekin). Näin jäljelle jääkin parin tuhannen miehen otannasta enää 20 edes teoriassa potentiaalista. Näistä osa hakee lähinnä jonkinlaista panosuhdetta vedoten edellisen suhteen traumoihin.
Se, miksei yhdenkään kanssa ole syntynyt kipinää onkin sitten sama juttu kuin ihmetellä sitä, miksi ylipäätään ihminen ei kiinnostu automaattisesti jokaisesta mukiinmenevän näköisestä vastaantulijasta.
Jos olet vasta noin vähän aikaa ehtinyt treffailla, toivoa ehkä sinulla vielä on. Itselläni lähinnö haukotuksen saavat kyseiset foorumit aikaan.
Yleensä se olen onneksi ollut minä, joka ei vain jossain vaiheessa jaksa vastata viesteihin. Positiivista tässä on ollut ainoastaan se, että nuoruuden ujouteni miesten lähestymisen suhteen on vaihtunut välinpitämättömyydeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset etsivät parisuhdetta ja miehet seksiä mahdollisimman monelta taholta. Toimimaton yhtälö.
Vierailija kirjoitti:
Naiset etsivät parisuhdetta ja miehet seksiä mahdollisimman monelta taholta. Toimimaton yhtälö.
Naiset etsivät parisuhdetta niistä miehistä, jotka etsivät seksiä mahdollisimman monelta naiselta. Parisuhdetta etsivät miehet saavat olla ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos etsit seuraa ikäisistäsi miehistä, niin he elävät yleensä vielä ilman huolta vanhenemisesta. Seksiseura kelpaa, samoin seura joihinkin tapahtumiin tai rientoihin. Perhettä ei ole enää tarkoituskaan perustaa, koska lapset on hankittu jo edellisissä suhteissa, eikä heillä ole mikään kiire pariutumisessa. Odota 10 vuotta, niin parisuhdehaluisia miehiä alkaa olla enemmän kuin parisuhdehaluisia naisia. En ole mikään kedon kaunein kukkanen ja sen vuoksi on ollut aika yllättävää huomata, miten moni mies ikäluokassa 55-65 v olisikin kiinnostunut kanssani parisuhteeseen, yhdessä asumiseen ja loppuelämän jakamiseen. Olen kuitenkin elänyt liian pitkään sinkkuna, jotta haluaisin luopua mukavaksi ja "omannäköiseksi" muodostuneesta elämästäni ja minulle riittäisi nyt oikein hyvin se, mitä miehet hakevat naisista nelikymppisinä. Loppuelämän kestävä parisuhde olisi pitänyt löytyä 10 vuotta sitten, nyt en enää sellaista edes halua.
N55
"Olen todennut että keskimäärin joka kymmenes viestittely johtaa tapaamiseen ja joka kymmenes mies tavatuista on fyysisesti sellainen, josta voisin kiinnostua (riittävän pitkä, harrastaa aktiivisesti urheilua kuten itsekin)."
Eikö nuo nyt voisi selvittää heti alussa, jos ovat kynnyskysymyksiä? Pituutta kenenkään on vaikea huijata ja aktiivinen urheilukin tiettyyn rajaan saakka on helppo todentaa. Tuskin näistä kukaan viestittelyssä yrittää huijata, jos enistapaamisella totuus selviää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omien vanhempienikin tuttavapiirissä on suhteita (ikää 60-70v), joissa tavataan joskus ja pidetään yhteyksiä satunnaisesti. Joskus matkoilla, pitkiä puheluita jne. Tuo voi olla toimivaakin,jos molemmille se sopii. Ja miksei nuoremmilla toimisi myös. Olen ollut 20v avioliitossa,eronnut. En hae enää suhdetta, jossa yhteinen koti ja arki, vaan luotettavaa kumppania, jonka kanssa kuulutaan yhteen,vaikka tavattaisikin vaan pari kertaa kuukaudessa. Sitoutuminen on se avainsana.
Olen itse huomannut, että 50+ -miehillä on aivan kauhea hinku parisuhteeseen. Kiireellä pitäisi yhteen muuttaa ja naimisiin ja vaikka mitä. Itse puolestani toivoisin suhdetta, jossa on omat asunnot ja 2-3 kertaa viikossa tapailua. Mistä mahtaa johtua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa samalta kun oma elämäni, olen 23v. Vielä luottavaisin mielin, Tinderi meni kyllä pari kuukautta sitten jäihin kun tuntui siltä että tarvitsen taukoa seuranhausta. Tällä hetkellä kahden miehen kanssa jonkinasteinen "hengailusuhde"...
Siellä on valtaosa todella jäätäviä juntteja, joiden kanssa ei voi edes kuvitella mitään. Kuvaakin uskaltaa hädintuskin vilkaista
Sitten on ok naisia, jotka yrittävät saada aikaan jotain kelvollisten miesten kanssa, jotka eivät ymmärrä seuloa norminaista jakorasioista vaan ovat aivan pihalla. Ja sitten varatut ja pukit, jotka ovat niitä aktiivisia.
Jos haluat sieltä jotain, tee itse työt. Valitse joku ja ota hänet määrätietoisesti. Älä jää pelinappulaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itse huomannut, että 50+ -miehillä on aivan kauhea hinku parisuhteeseen. Kiireellä pitäisi yhteen muuttaa ja naimisiin ja vaikka mitä. Itse puolestani toivoisin suhdetta, jossa on omat asunnot ja 2-3 kertaa viikossa tapailua. Mistä mahtaa johtua?
Miehille iskee viidenkympin kriisi = tajuavat vanhentuvansa (impotenssia, harmaita hiuksia ja lisääntynyttä yöpissintää) ja tulee kiire elää äkkiä uutta nuoruutta. Etsitään jotain 20-30 vuotiasta ja perustetaan uusi perhe. Sitten ollaan taas surkeassa jamassa, kun pitäisi jaksaa vauva-arki nro 2. Noh, ehkä se tihentynyt yöheräily sopii vauvan rytmiin...
Vierailija kirjoitti:
Johtuu ihan siitä, että varsinkin nettideittailussa naisten huomio kiintyy vain pieneen osaan miehiä, ja näillä miehillä onkin sitten tekemistä niin paljon ettei tarvitse välttämättä mitään kovin vakavaa viritellä.
Ilmiöön liityy termikin, mutta sitä ei saa enää tällä palstalla sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse huomannut, että 50+ -miehillä on aivan kauhea hinku parisuhteeseen. Kiireellä pitäisi yhteen muuttaa ja naimisiin ja vaikka mitä. Itse puolestani toivoisin suhdetta, jossa on omat asunnot ja 2-3 kertaa viikossa tapailua. Mistä mahtaa johtua?
Vanhuus yksin kolkuttaa ovella... tuossa iässä ruvetaan näkemään sen seksin ohitse siihen, että joku pitää huolta kun seniiliys iskee.
Naiset toisaalta ovat viimein itsenäistyneet, eivätkä halua sitoutua jonkun ukkoutuvan rahjakkeen omaishoitajiksi ja perunoiden kuorijaksi...
Käyttäjä1106 kirjoitti:
"Olen todennut että keskimäärin joka kymmenes viestittely johtaa tapaamiseen ja joka kymmenes mies tavatuista on fyysisesti sellainen, josta voisin kiinnostua (riittävän pitkä, harrastaa aktiivisesti urheilua kuten itsekin)."
Eikö nuo nyt voisi selvittää heti alussa, jos ovat kynnyskysymyksiä? Pituutta kenenkään on vaikea huijata ja aktiivinen urheilukin tiettyyn rajaan saakka on helppo todentaa. Tuskin näistä kukaan viestittelyssä yrittää huijata, jos enistapaamisella totuus selviää.
Itse olen oikeasti aktiivinen monta kertaa viikossa harjoitteleva senioriurheilijanainen. Netissä sain paljon vastauksia miehiltä, jotka kertoivat olevansa urheilullisia. No tavatessa totuus paljastui. Olivat joskus 20-vuotta sitten urheilleet. Moni luuli myös, että seuraan penkkiurheilijana alaa, enkä itse enää treenaa.
Jos olisin joku Tinder-mies, niin panostaisin näihin: fiksu tavallinen passikuva, selkeä ja virheetön kirjoitustyyli. Tavalliset harrastukset, ei mitään kaljanjuontia ja makoilua.
Näillä pääsee jo pitkälle.
Ihmeellisiä tolloja tuollakin, olemme sinkun työkaverini kanssa naureskelleet näille. Jos samanlaisilla kuvilla ja jutuilla hakisi esim. työpaikkaa, niin heikoilla olisi. Missä normaalit miehet?
Mä en ymmärrä, mikä pakottava tarve joillain miehillä on löpistä noita rakkaudentunnustuksia vasta kun ollaan tavattu. Siis jos oikeasti tarkoittaa tunteitaan niin ok, mutta useasti saanut kuulla kauniita sanoja mieheltä joka ei enää viikon päästä vastaa viestiin :D. Jossain vaiheessa uskoin kaikki jutut sinisilmäisesti, mutta nykyään kierrän avautujat kaukaa. - se 23v.
No musta tuo kuullostaa sellaiselta rakkauden nälköisten jutuilta... Vaikka sitten väkisin väännetään jotain vaikka kipinää ei olisikaan.