Lue keskustelun säännöt.
Lapsen kaverisynttäreille ei taida tulla montaa kaveria
27.10.2016 |
Harmittaa lapsen puolesta kun perumisia tulee ja sen puolesta kun on varattu iso ja kallis tila synttäreitä varten.
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap hävisi ilmeisesti jonnekin, josko sitten koko juttu ehkä olikin taas yksi provo.
Mutta siis, jos ketään ei meinaa synttäreille tulla, pidän todennäköisimpänä vaihtoehtona huonoa tuuria ja hankalaa ajankohtaa. Eskari-ikäiset ovat vielä täysin vanhempiensa kyyditysten varassa, ja jos kerta kaikkiaan kyseisenä ajankohtana ei perhe onnistu järkkäämään kyytejä, niin siinä se isoin ongelma varmaan on.
En usko hetkeäkään, että joku hienon paikan kateellisuus, isojen lahjusten odotus tai se että kutsuja olisi kiusaaja olisi minkäänlanen syy. Tavallisimmat syyt ovat yleisimpiä. Vice versa.
Kouluikäisen lapsen synttäreistä on kyse eikä matkakaan ole vaikea tai pitkä. Ja sunnuntaina päivällä synttärit ovat joten en pidä ajankohtaakaan erityisen huonona.
Meillä on kaksi harrastavaa lasta, ja pelit on yleensä joko lauantaina tai sunnuntaina. Nämä yleensä sitoo koko perheen, kun pitää kuskata, leipoa, olla toimitsijana, jne... Eikä sitä aikaa arkenakaan liiemmin ole ja joskus pitää niitä isovanhempiakin käydä moikkaamassa.
Oonko mä vähän outo, kun mun mielestä isovanhempien moikkaaminen, on huono syy kieltäytyä menemästä synttäreille? Me ollaan kerran lapsen kaverin synttäreiden vuoksi lykätty sovittua mummolareissua päivällä. Tämä ei ollut mikään ongelma isovanhemmille, vaan olivat sitä mieltä, että totta kai tuutte päivän myöhemmin. Isovanhemmat asuvat muutaman tunnin ajomatkan päässä. Mun mielestä on kohteliasta ja reilua osallistua kutsuille, kun on kerran kutsuttu ja aina voi tehdä muutoksia suunnitelmiin, varsinkin jos on kyse vanhempien suunnitelmista. En itse haluaisi ilmoittaa lapselle, että et sä pääse juhliin, kun me mennään äitin ja isin kavereiden pirkon ja peka luo kylään silloin.
Aina ei voi lasten ehdoilla mennä ja heillekin joutuu tuottamaan pettymyksiä.
No ei tietenkään voi mennä lasten ehdoilla koko ajan. Mutta lapselle on hyvä suoda se oma elämä omine menoineenkin. Esim. Perheen yhteinen aika on asia, jota pystyy toteuttamaan kyllä, vaikka lapsi olisikin jonain sunnuntaina 2 tuntia kaverin synttäreillä. Samoten, jos lapsen sisaruksella on harkat tai peli (ei siis lapsella itsellään), niin järjestetään toinen vanhemmista kuskaamaan lapsi synttäreille vaikka julkisilla ja toinen vanhempi vie sen sisaren sinne peliin. Tai jos ei ole sitä toista vanhempaa saatavilla, niin koitetaan järjestää kaveri / kummi / täti / setä / mummo tai vaikka pappa kuskaamaan.
Ja sitten aina ei tietenkään pysty muuttamaan sovittuja menoja. Mutta jos nyt ajatellaan, että ollaan sovittu kyläily sinne pirkon ja pekan luo ja pirkko ja pekka asuu samassa kaupungissa, niin miksi lapsi ei voi mennä synttäreille ja vanhemmat menee sinne pirkolle ja pekalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen päässyt vähä varkain kattelemaan kolmen samanikäisen lapsen synttäreitä ja ihmettelemään touhua.
Yks asia mikä on pistänyt silmään, että osalla lapsilla on ihan käsittämättömän huono mielikuvitus nykyään. Jos heille ei suurin piirtein piirrä, että miten heidän tulee leikkiä esim. Pihalla niin he ovat ihan kujalla. Osa lapsista oikeasti odottaa, että aikuiset viihdyttää heitä koko ajan ja heille tarjotaan virikkeitä jatkuvasti.
Toinen on, että jotkut lapset luulee, että heillä on oikeus toimia toisen kotona niin kuin he haluavat. Mun miehellä on lapsi ja hänen synttärit pidettiin meillä. Mulla/meillä on koira, joka rakastaa lapsia, mutta mä näin parhaaksi, että koira ei ole synttärihälinässä, koska osa pelkää ja eläintä pitää kuitenkin aina vahtia lasten kanssa. No osa lapsista tietää, että meillä on koira ja kyselivät sen perään. Lupasin, että koiraa saa sitten myöhemmin kun synttärit alkaa olemaan ohi niin hetken aikaa silittää ja kerroin, että koira on omalla paikallaan lepäämässä. Osa mukuloista oli kuitenkin päättänyt mennä omin lupinensa huoneeseen missä koira oli, koska he haluavat nähdä koiran NYT.
Töissä järjestetään lasten synttäreitä niin osan aikuisten idioottimaisuus pistää silmään. "Ai asuu siellä perhekodissa? Miten minä oman Mussukkani nyt sinne voin päästää? Kuka vastaa?" Äääh. Meitä on siellä vahtimassa lapsia yleensä aina enemmän ku teitä siellä kotona. Tutustukaa ennenkuin tuomitsette.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap hävisi ilmeisesti jonnekin, josko sitten koko juttu ehkä olikin taas yksi provo.
Mutta siis, jos ketään ei meinaa synttäreille tulla, pidän todennäköisimpänä vaihtoehtona huonoa tuuria ja hankalaa ajankohtaa. Eskari-ikäiset ovat vielä täysin vanhempiensa kyyditysten varassa, ja jos kerta kaikkiaan kyseisenä ajankohtana ei perhe onnistu järkkäämään kyytejä, niin siinä se isoin ongelma varmaan on.
En usko hetkeäkään, että joku hienon paikan kateellisuus, isojen lahjusten odotus tai se että kutsuja olisi kiusaaja olisi minkäänlanen syy. Tavallisimmat syyt ovat yleisimpiä. Vice versa.
Kouluikäisen lapsen synttäreistä on kyse eikä matkakaan ole vaikea tai pitkä. Ja sunnuntaina päivällä synttärit ovat joten en pidä ajankohtaakaan erityisen huonona.
Meillä on kaksi harrastavaa lasta, ja pelit on yleensä joko lauantaina tai sunnuntaina. Nämä yleensä sitoo koko perheen, kun pitää kuskata, leipoa, olla toimitsijana, jne... Eikä sitä aikaa arkenakaan liiemmin ole ja joskus pitää niitä isovanhempiakin käydä moikkaamassa.
Oonko mä vähän outo, kun mun mielestä isovanhempien moikkaaminen, on huono syy kieltäytyä menemästä synttäreille? Me ollaan kerran lapsen kaverin synttäreiden vuoksi lykätty sovittua mummolareissua päivällä. Tämä ei ollut mikään ongelma isovanhemmille, vaan olivat sitä mieltä, että totta kai tuutte päivän myöhemmin. Isovanhemmat asuvat muutaman tunnin ajomatkan päässä. Mun mielestä on kohteliasta ja reilua osallistua kutsuille, kun on kerran kutsuttu ja aina voi tehdä muutoksia suunnitelmiin, varsinkin jos on kyse vanhempien suunnitelmista. En itse haluaisi ilmoittaa lapselle, että et sä pääse juhliin, kun me mennään äitin ja isin kavereiden pirkon ja peka luo kylään silloin.
Aina ei voi lasten ehdoilla mennä ja heillekin joutuu tuottamaan pettymyksiä.
No ei tietenkään voi mennä lasten ehdoilla koko ajan. Mutta lapselle on hyvä suoda se oma elämä omine menoineenkin. Esim. Perheen yhteinen aika on asia, jota pystyy toteuttamaan kyllä, vaikka lapsi olisikin jonain sunnuntaina 2 tuntia kaverin synttäreillä. Samoten, jos lapsen sisaruksella on harkat tai peli (ei siis lapsella itsellään), niin järjestetään toinen vanhemmista kuskaamaan lapsi synttäreille vaikka julkisilla ja toinen vanhempi vie sen sisaren sinne peliin. Tai jos ei ole sitä toista vanhempaa saatavilla, niin koitetaan järjestää kaveri / kummi / täti / setä / mummo tai vaikka pappa kuskaamaan.
Ja sitten aina ei tietenkään pysty muuttamaan sovittuja menoja. Mutta jos nyt ajatellaan, että ollaan sovittu kyläily sinne pirkon ja pekan luo ja pirkko ja pekka asuu samassa kaupungissa, niin miksi lapsi ei voi mennä synttäreille ja vanhemmat menee sinne pirkolle ja pekalle.
Lapsihan ei tietenkään sinne Pirkolla ja Pekalle halua, joilla esim. lapsia tai koira?(meillä syy miksi halutaan mummille :D) Ei ne lapsetkaan auttamatta halua kaikille syntämäpäiville osallistua. Esim. se harrastus saattaa olla tärkeämpi tai se mummin koira niin pitäisikö pakottaa?
Olisi ollut yksi kutsu viikonlopulle. Lapsi totesi, että näkee kavereita ihan tarpeeksi koulussa ja haluaa mielummin isoveljen peliin, jossa saa niitä mokkapaloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap hävisi ilmeisesti jonnekin, josko sitten koko juttu ehkä olikin taas yksi provo.
Mutta siis, jos ketään ei meinaa synttäreille tulla, pidän todennäköisimpänä vaihtoehtona huonoa tuuria ja hankalaa ajankohtaa. Eskari-ikäiset ovat vielä täysin vanhempiensa kyyditysten varassa, ja jos kerta kaikkiaan kyseisenä ajankohtana ei perhe onnistu järkkäämään kyytejä, niin siinä se isoin ongelma varmaan on.
En usko hetkeäkään, että joku hienon paikan kateellisuus, isojen lahjusten odotus tai se että kutsuja olisi kiusaaja olisi minkäänlanen syy. Tavallisimmat syyt ovat yleisimpiä. Vice versa.
Kouluikäisen lapsen synttäreistä on kyse eikä matkakaan ole vaikea tai pitkä. Ja sunnuntaina päivällä synttärit ovat joten en pidä ajankohtaakaan erityisen huonona.
Meillä on kaksi harrastavaa lasta, ja pelit on yleensä joko lauantaina tai sunnuntaina. Nämä yleensä sitoo koko perheen, kun pitää kuskata, leipoa, olla toimitsijana, jne... Eikä sitä aikaa arkenakaan liiemmin ole ja joskus pitää niitä isovanhempiakin käydä moikkaamassa.
Oonko mä vähän outo, kun mun mielestä isovanhempien moikkaaminen, on huono syy kieltäytyä menemästä synttäreille? Me ollaan kerran lapsen kaverin synttäreiden vuoksi lykätty sovittua mummolareissua päivällä. Tämä ei ollut mikään ongelma isovanhemmille, vaan olivat sitä mieltä, että totta kai tuutte päivän myöhemmin. Isovanhemmat asuvat muutaman tunnin ajomatkan päässä. Mun mielestä on kohteliasta ja reilua osallistua kutsuille, kun on kerran kutsuttu ja aina voi tehdä muutoksia suunnitelmiin, varsinkin jos on kyse vanhempien suunnitelmista. En itse haluaisi ilmoittaa lapselle, että et sä pääse juhliin, kun me mennään äitin ja isin kavereiden pirkon ja peka luo kylään silloin.
Aina ei voi lasten ehdoilla mennä ja heillekin joutuu tuottamaan pettymyksiä.
No ei tietenkään voi mennä lasten ehdoilla koko ajan. Mutta lapselle on hyvä suoda se oma elämä omine menoineenkin. Esim. Perheen yhteinen aika on asia, jota pystyy toteuttamaan kyllä, vaikka lapsi olisikin jonain sunnuntaina 2 tuntia kaverin synttäreillä. Samoten, jos lapsen sisaruksella on harkat tai peli (ei siis lapsella itsellään), niin järjestetään toinen vanhemmista kuskaamaan lapsi synttäreille vaikka julkisilla ja toinen vanhempi vie sen sisaren sinne peliin. Tai jos ei ole sitä toista vanhempaa saatavilla, niin koitetaan järjestää kaveri / kummi / täti / setä / mummo tai vaikka pappa kuskaamaan.
Ja sitten aina ei tietenkään pysty muuttamaan sovittuja menoja. Mutta jos nyt ajatellaan, että ollaan sovittu kyläily sinne pirkon ja pekan luo ja pirkko ja pekka asuu samassa kaupungissa, niin miksi lapsi ei voi mennä synttäreille ja vanhemmat menee sinne pirkolle ja pekalle.
Mutta mietipä kokonaisuutta. Nykyisin on tavallista kutsua synttäreille koko luokka tai ainakin luokan kaikki tytöt/pojat. Jos lapsen luokalla on näitä lapsia esim oman lapsen lisäksi 11, kolmilapsisessa perheessä synttärikutsuja tulee vuosittain 33. Vuodessa on 52 viikkoa eli perheen jollain lapsella on kaverisynttärit useammin kuin joka toinen viikko. Tähän päälle vielä lasten omat synttärit, pihakavereiden synttärit, harrastuskavereiden synttärit ja mahdolliset sukulaislasten synttärit. Mieti, millainen homma olisi edes yrittää pyrkiä siihen, että kaikille synttäreille osallistuttaisiin? Hirvee rumba pelkistä lasten synttäreistä. Minusta olisi paljon järkevämpää, että synttäreille kutsuttaisiin vain lapsen ystävät, jolloin synttäreitä olisi vuosittain paljon vähemmän ja siten myös innokkuus ja mahdollisuus osallistua synttäreille paljon parempi kuin tässä nykysysteemissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap hävisi ilmeisesti jonnekin, josko sitten koko juttu ehkä olikin taas yksi provo.
Mutta siis, jos ketään ei meinaa synttäreille tulla, pidän todennäköisimpänä vaihtoehtona huonoa tuuria ja hankalaa ajankohtaa. Eskari-ikäiset ovat vielä täysin vanhempiensa kyyditysten varassa, ja jos kerta kaikkiaan kyseisenä ajankohtana ei perhe onnistu järkkäämään kyytejä, niin siinä se isoin ongelma varmaan on.
En usko hetkeäkään, että joku hienon paikan kateellisuus, isojen lahjusten odotus tai se että kutsuja olisi kiusaaja olisi minkäänlanen syy. Tavallisimmat syyt ovat yleisimpiä. Vice versa.
Kouluikäisen lapsen synttäreistä on kyse eikä matkakaan ole vaikea tai pitkä. Ja sunnuntaina päivällä synttärit ovat joten en pidä ajankohtaakaan erityisen huonona.
Meillä on kaksi harrastavaa lasta, ja pelit on yleensä joko lauantaina tai sunnuntaina. Nämä yleensä sitoo koko perheen, kun pitää kuskata, leipoa, olla toimitsijana, jne... Eikä sitä aikaa arkenakaan liiemmin ole ja joskus pitää niitä isovanhempiakin käydä moikkaamassa.
Oonko mä vähän outo, kun mun mielestä isovanhempien moikkaaminen, on huono syy kieltäytyä menemästä synttäreille? Me ollaan kerran lapsen kaverin synttäreiden vuoksi lykätty sovittua mummolareissua päivällä. Tämä ei ollut mikään ongelma isovanhemmille, vaan olivat sitä mieltä, että totta kai tuutte päivän myöhemmin. Isovanhemmat asuvat muutaman tunnin ajomatkan päässä. Mun mielestä on kohteliasta ja reilua osallistua kutsuille, kun on kerran kutsuttu ja aina voi tehdä muutoksia suunnitelmiin, varsinkin jos on kyse vanhempien suunnitelmista. En itse haluaisi ilmoittaa lapselle, että et sä pääse juhliin, kun me mennään äitin ja isin kavereiden pirkon ja peka luo kylään silloin.
Aina ei voi lasten ehdoilla mennä ja heillekin joutuu tuottamaan pettymyksiä.
No ei tietenkään voi mennä lasten ehdoilla koko ajan. Mutta lapselle on hyvä suoda se oma elämä omine menoineenkin. Esim. Perheen yhteinen aika on asia, jota pystyy toteuttamaan kyllä, vaikka lapsi olisikin jonain sunnuntaina 2 tuntia kaverin synttäreillä. Samoten, jos lapsen sisaruksella on harkat tai peli (ei siis lapsella itsellään), niin järjestetään toinen vanhemmista kuskaamaan lapsi synttäreille vaikka julkisilla ja toinen vanhempi vie sen sisaren sinne peliin. Tai jos ei ole sitä toista vanhempaa saatavilla, niin koitetaan järjestää kaveri / kummi / täti / setä / mummo tai vaikka pappa kuskaamaan.
Ja sitten aina ei tietenkään pysty muuttamaan sovittuja menoja. Mutta jos nyt ajatellaan, että ollaan sovittu kyläily sinne pirkon ja pekan luo ja pirkko ja pekka asuu samassa kaupungissa, niin miksi lapsi ei voi mennä synttäreille ja vanhemmat menee sinne pirkolle ja pekalle.
Mutta mietipä kokonaisuutta. Nykyisin on tavallista kutsua synttäreille koko luokka tai ainakin luokan kaikki tytöt/pojat. Jos lapsen luokalla on näitä lapsia esim oman lapsen lisäksi 11, kolmilapsisessa perheessä synttärikutsuja tulee vuosittain 33. Vuodessa on 52 viikkoa eli perheen jollain lapsella on kaverisynttärit useammin kuin joka toinen viikko. Tähän päälle vielä lasten omat synttärit, pihakavereiden synttärit, harrastuskavereiden synttärit ja mahdolliset sukulaislasten synttärit. Mieti, millainen homma olisi edes yrittää pyrkiä siihen, että kaikille synttäreille osallistuttaisiin? Hirvee rumba pelkistä lasten synttäreistä. Minusta olisi paljon järkevämpää, että synttäreille kutsuttaisiin vain lapsen ystävät, jolloin synttäreitä olisi vuosittain paljon vähemmän ja siten myös innokkuus ja mahdollisuus osallistua synttäreille paljon parempi kuin tässä nykysysteemissä.
Kyllä meillä loppui tuo kaikki kutsutaan tokaluokkaan ja huomaa lapsen olessa kolmannella niiden määrä on pudonnut huomattavasti ja lapset itse osallistuu enemmän niiden suunnitteluun ja järjestelyihin. Synttäreitä on ollut enemmän kotona, puistoissa, pulkkamäessa, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap hävisi ilmeisesti jonnekin, josko sitten koko juttu ehkä olikin taas yksi provo.
Mutta siis, jos ketään ei meinaa synttäreille tulla, pidän todennäköisimpänä vaihtoehtona huonoa tuuria ja hankalaa ajankohtaa. Eskari-ikäiset ovat vielä täysin vanhempiensa kyyditysten varassa, ja jos kerta kaikkiaan kyseisenä ajankohtana ei perhe onnistu järkkäämään kyytejä, niin siinä se isoin ongelma varmaan on.
En usko hetkeäkään, että joku hienon paikan kateellisuus, isojen lahjusten odotus tai se että kutsuja olisi kiusaaja olisi minkäänlanen syy. Tavallisimmat syyt ovat yleisimpiä. Vice versa.
Kouluikäisen lapsen synttäreistä on kyse eikä matkakaan ole vaikea tai pitkä. Ja sunnuntaina päivällä synttärit ovat joten en pidä ajankohtaakaan erityisen huonona.
Meillä on kaksi harrastavaa lasta, ja pelit on yleensä joko lauantaina tai sunnuntaina. Nämä yleensä sitoo koko perheen, kun pitää kuskata, leipoa, olla toimitsijana, jne... Eikä sitä aikaa arkenakaan liiemmin ole ja joskus pitää niitä isovanhempiakin käydä moikkaamassa.
Oonko mä vähän outo, kun mun mielestä isovanhempien moikkaaminen, on huono syy kieltäytyä menemästä synttäreille? Me ollaan kerran lapsen kaverin synttäreiden vuoksi lykätty sovittua mummolareissua päivällä. Tämä ei ollut mikään ongelma isovanhemmille, vaan olivat sitä mieltä, että totta kai tuutte päivän myöhemmin. Isovanhemmat asuvat muutaman tunnin ajomatkan päässä. Mun mielestä on kohteliasta ja reilua osallistua kutsuille, kun on kerran kutsuttu ja aina voi tehdä muutoksia suunnitelmiin, varsinkin jos on kyse vanhempien suunnitelmista. En itse haluaisi ilmoittaa lapselle, että et sä pääse juhliin, kun me mennään äitin ja isin kavereiden pirkon ja peka luo kylään silloin.
Aina ei voi lasten ehdoilla mennä ja heillekin joutuu tuottamaan pettymyksiä.
No ei tietenkään voi mennä lasten ehdoilla koko ajan. Mutta lapselle on hyvä suoda se oma elämä omine menoineenkin. Esim. Perheen yhteinen aika on asia, jota pystyy toteuttamaan kyllä, vaikka lapsi olisikin jonain sunnuntaina 2 tuntia kaverin synttäreillä. Samoten, jos lapsen sisaruksella on harkat tai peli (ei siis lapsella itsellään), niin järjestetään toinen vanhemmista kuskaamaan lapsi synttäreille vaikka julkisilla ja toinen vanhempi vie sen sisaren sinne peliin. Tai jos ei ole sitä toista vanhempaa saatavilla, niin koitetaan järjestää kaveri / kummi / täti / setä / mummo tai vaikka pappa kuskaamaan.
Ja sitten aina ei tietenkään pysty muuttamaan sovittuja menoja. Mutta jos nyt ajatellaan, että ollaan sovittu kyläily sinne pirkon ja pekan luo ja pirkko ja pekka asuu samassa kaupungissa, niin miksi lapsi ei voi mennä synttäreille ja vanhemmat menee sinne pirkolle ja pekalle.
Mutta mietipä kokonaisuutta. Nykyisin on tavallista kutsua synttäreille koko luokka tai ainakin luokan kaikki tytöt/pojat. Jos lapsen luokalla on näitä lapsia esim oman lapsen lisäksi 11, kolmilapsisessa perheessä synttärikutsuja tulee vuosittain 33. Vuodessa on 52 viikkoa eli perheen jollain lapsella on kaverisynttärit useammin kuin joka toinen viikko. Tähän päälle vielä lasten omat synttärit, pihakavereiden synttärit, harrastuskavereiden synttärit ja mahdolliset sukulaislasten synttärit. Mieti, millainen homma olisi edes yrittää pyrkiä siihen, että kaikille synttäreille osallistuttaisiin? Hirvee rumba pelkistä lasten synttäreistä. Minusta olisi paljon järkevämpää, että synttäreille kutsuttaisiin vain lapsen ystävät, jolloin synttäreitä olisi vuosittain paljon vähemmän ja siten myös innokkuus ja mahdollisuus osallistua synttäreille paljon parempi kuin tässä nykysysteemissä.
Kyllä meillä loppui tuo kaikki kutsutaan tokaluokkaan ja huomaa lapsen olessa kolmannella niiden määrä on pudonnut huomattavasti ja lapset itse osallistuu enemmän niiden suunnitteluun ja järjestelyihin. Synttäreitä on ollut enemmän kotona, puistoissa, pulkkamäessa, jne.
Kaikkialla ei kuitenkaan lopu. Ja vaikka laskettaisiin, että perheen vanhimmalla lapsella olisi synttärikutsuja enää vain puolet tuosta määrästä, se on silti enemmän kuin yhdet synttärit joka toinen viikko. Minusta on silloin ihan päivänselvää, että jätetään menemättä niiden synttäreille, jotka ovat vähiten kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap hävisi ilmeisesti jonnekin, josko sitten koko juttu ehkä olikin taas yksi provo.
Mutta siis, jos ketään ei meinaa synttäreille tulla, pidän todennäköisimpänä vaihtoehtona huonoa tuuria ja hankalaa ajankohtaa. Eskari-ikäiset ovat vielä täysin vanhempiensa kyyditysten varassa, ja jos kerta kaikkiaan kyseisenä ajankohtana ei perhe onnistu järkkäämään kyytejä, niin siinä se isoin ongelma varmaan on.
En usko hetkeäkään, että joku hienon paikan kateellisuus, isojen lahjusten odotus tai se että kutsuja olisi kiusaaja olisi minkäänlanen syy. Tavallisimmat syyt ovat yleisimpiä. Vice versa.
Kouluikäisen lapsen synttäreistä on kyse eikä matkakaan ole vaikea tai pitkä. Ja sunnuntaina päivällä synttärit ovat joten en pidä ajankohtaakaan erityisen huonona.
Meillä on kaksi harrastavaa lasta, ja pelit on yleensä joko lauantaina tai sunnuntaina. Nämä yleensä sitoo koko perheen, kun pitää kuskata, leipoa, olla toimitsijana, jne... Eikä sitä aikaa arkenakaan liiemmin ole ja joskus pitää niitä isovanhempiakin käydä moikkaamassa.
Oonko mä vähän outo, kun mun mielestä isovanhempien moikkaaminen, on huono syy kieltäytyä menemästä synttäreille? Me ollaan kerran lapsen kaverin synttäreiden vuoksi lykätty sovittua mummolareissua päivällä. Tämä ei ollut mikään ongelma isovanhemmille, vaan olivat sitä mieltä, että totta kai tuutte päivän myöhemmin. Isovanhemmat asuvat muutaman tunnin ajomatkan päässä. Mun mielestä on kohteliasta ja reilua osallistua kutsuille, kun on kerran kutsuttu ja aina voi tehdä muutoksia suunnitelmiin, varsinkin jos on kyse vanhempien suunnitelmista. En itse haluaisi ilmoittaa lapselle, että et sä pääse juhliin, kun me mennään äitin ja isin kavereiden pirkon ja peka luo kylään silloin.
Aina ei voi lasten ehdoilla mennä ja heillekin joutuu tuottamaan pettymyksiä.
No ei tietenkään voi mennä lasten ehdoilla koko ajan. Mutta lapselle on hyvä suoda se oma elämä omine menoineenkin. Esim. Perheen yhteinen aika on asia, jota pystyy toteuttamaan kyllä, vaikka lapsi olisikin jonain sunnuntaina 2 tuntia kaverin synttäreillä. Samoten, jos lapsen sisaruksella on harkat tai peli (ei siis lapsella itsellään), niin järjestetään toinen vanhemmista kuskaamaan lapsi synttäreille vaikka julkisilla ja toinen vanhempi vie sen sisaren sinne peliin. Tai jos ei ole sitä toista vanhempaa saatavilla, niin koitetaan järjestää kaveri / kummi / täti / setä / mummo tai vaikka pappa kuskaamaan.
Ja sitten aina ei tietenkään pysty muuttamaan sovittuja menoja. Mutta jos nyt ajatellaan, että ollaan sovittu kyläily sinne pirkon ja pekan luo ja pirkko ja pekka asuu samassa kaupungissa, niin miksi lapsi ei voi mennä synttäreille ja vanhemmat menee sinne pirkolle ja pekalle.
Mutta mietipä kokonaisuutta. Nykyisin on tavallista kutsua synttäreille koko luokka tai ainakin luokan kaikki tytöt/pojat. Jos lapsen luokalla on näitä lapsia esim oman lapsen lisäksi 11, kolmilapsisessa perheessä synttärikutsuja tulee vuosittain 33. Vuodessa on 52 viikkoa eli perheen jollain lapsella on kaverisynttärit useammin kuin joka toinen viikko. Tähän päälle vielä lasten omat synttärit, pihakavereiden synttärit, harrastuskavereiden synttärit ja mahdolliset sukulaislasten synttärit. Mieti, millainen homma olisi edes yrittää pyrkiä siihen, että kaikille synttäreille osallistuttaisiin? Hirvee rumba pelkistä lasten synttäreistä. Minusta olisi paljon järkevämpää, että synttäreille kutsuttaisiin vain lapsen ystävät, jolloin synttäreitä olisi vuosittain paljon vähemmän ja siten myös innokkuus ja mahdollisuus osallistua synttäreille paljon parempi kuin tässä nykysysteemissä.
Kyllä meillä loppui tuo kaikki kutsutaan tokaluokkaan ja huomaa lapsen olessa kolmannella niiden määrä on pudonnut huomattavasti ja lapset itse osallistuu enemmän niiden suunnitteluun ja järjestelyihin. Synttäreitä on ollut enemmän kotona, puistoissa, pulkkamäessa, jne.
Kaikkialla ei kuitenkaan lopu. Ja vaikka laskettaisiin, että perheen vanhimmalla lapsella olisi synttärikutsuja enää vain puolet tuosta määrästä, se on silti enemmän kuin yhdet synttärit joka toinen viikko. Minusta on silloin ihan päivänselvää, että jätetään menemättä niiden synttäreille, jotka ovat vähiten kavereita.
Tai sille kiusaajalle.
Jos nyt asiasta puhutaan menemättä äärilaitoihin ja teorisointiin niin harva lapsi oikeasti saa tyyliin 50 kutsua ikätovereiltaan vuodessa. Toki teoreettisesti jos jossain luokassa jokainen lapsi kutsuu aina kaikki ja perheessä lapsia kolme niin synttäreitä riittää jokaiselle viikolle + siihen päälle ne naapurit, harrastuskaverit, sukulaiset jne. Useinhan kutsutaan vaan esim kaikki luokan pojat tai tytöt. Minusta on ihan oikein, että kutsutaan, mutta tietenkään ei voi olettaa, että kaikki kutsutut tulisivat. On meilläkin kutsuja jätetty väliin jopa ihan siitä syystä, että ei jaksa mennä, mutta hyvin kohteliaasti on laitettu kiitos ei kiitokset ja onnittelut menemään. Mitä ongelmaa siinä on..? Useinhan juuri toivotaankin (jos tyyliin koko luokka kutsuttu), että ihan jokainee ei pääsisikään niin sitä porukkaa ei ole liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hieman off topic, mutta olen itse 26-vuotias lapseton nainen, jolle lapset ovat ajankohtaisia ehkäpä 3-4 vuoden päästä. Minua hirvittää tämä nykyajan kilpavarustelu, ja mitä se tulee olemaan tulevaisuudessa. Mihin katosivat kotisynttärit, joissa lapset keksivät itse tekemistä (leikkejä, pelejä) ja olivat tyytyväisiä täytekakkuun ja muuhun pieneen ja sievään tarjottavaan?
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt asiasta puhutaan menemättä äärilaitoihin ja teorisointiin niin harva lapsi oikeasti saa tyyliin 50 kutsua ikätovereiltaan vuodessa. Toki teoreettisesti jos jossain luokassa jokainen lapsi kutsuu aina kaikki ja perheessä lapsia kolme niin synttäreitä riittää jokaiselle viikolle + siihen päälle ne naapurit, harrastuskaverit, sukulaiset jne. Useinhan kutsutaan vaan esim kaikki luokan pojat tai tytöt. Minusta on ihan oikein, että kutsutaan, mutta tietenkään ei voi olettaa, että kaikki kutsutut tulisivat. On meilläkin kutsuja jätetty väliin jopa ihan siitä syystä, että ei jaksa mennä, mutta hyvin kohteliaasti on laitettu kiitos ei kiitokset ja onnittelut menemään. Mitä ongelmaa siinä on..? Useinhan juuri toivotaankin (jos tyyliin koko luokka kutsuttu), että ihan jokainee ei pääsisikään niin sitä porukkaa ei ole liikaa.
Aloittajalla on tässä ongelma, että hän on varannut suuren ja kalliin tilan lapsen synttäreille ja yksi toisensa jälkeen ilmoittaa, että ei pääse tulemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt asiasta puhutaan menemättä äärilaitoihin ja teorisointiin niin harva lapsi oikeasti saa tyyliin 50 kutsua ikätovereiltaan vuodessa. Toki teoreettisesti jos jossain luokassa jokainen lapsi kutsuu aina kaikki ja perheessä lapsia kolme niin synttäreitä riittää jokaiselle viikolle + siihen päälle ne naapurit, harrastuskaverit, sukulaiset jne. Useinhan kutsutaan vaan esim kaikki luokan pojat tai tytöt. Minusta on ihan oikein, että kutsutaan, mutta tietenkään ei voi olettaa, että kaikki kutsutut tulisivat. On meilläkin kutsuja jätetty väliin jopa ihan siitä syystä, että ei jaksa mennä, mutta hyvin kohteliaasti on laitettu kiitos ei kiitokset ja onnittelut menemään. Mitä ongelmaa siinä on..? Useinhan juuri toivotaankin (jos tyyliin koko luokka kutsuttu), että ihan jokainee ei pääsisikään niin sitä porukkaa ei ole liikaa.
Aloittajalla on tässä ongelma, että hän on varannut suuren ja kalliin tilan lapsen synttäreille ja yksi toisensa jälkeen ilmoittaa, että ei pääse tulemaan.
Ja lisään vielä, että juuri noin sen minustakin pitäisi mennä, että pitää hyväksyä se, etteivät kaikki kutsutut tule. Jotkut ketjussa kuitenkin oli sitä mieltä, että aina pitäisi mennä, jos vaan kutsun saa ja perheen, isovanhempien, setien, tätien ja kummien elämä pitäisi suunnitella siten lasten kavereiden synttärijuhlilta ei jäädä pois.
Vierailija kirjoitti:
Hieman off topic, mutta olen itse 26-vuotias lapseton nainen, jolle lapset ovat ajankohtaisia ehkäpä 3-4 vuoden päästä. Minua hirvittää tämä nykyajan kilpavarustelu, ja mitä se tulee olemaan tulevaisuudessa. Mihin katosivat kotisynttärit, joissa lapset keksivät itse tekemistä (leikkejä, pelejä) ja olivat tyytyväisiä täytekakkuun ja muuhun pieneen ja sievään tarjottavaan?
Itsehän te siitä ongelman teette, en ole huomannut mitään ongelmaa erilaisissa synttäreissä, lapset on tyytyväisiä kun saavat herkkuja ja leikkejä, se aina riittää. Aikuiset kateelliset vaan laskevat miten kalliit synttärit toisella on ja näkevät sitten kaiken kilpailuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt asiasta puhutaan menemättä äärilaitoihin ja teorisointiin niin harva lapsi oikeasti saa tyyliin 50 kutsua ikätovereiltaan vuodessa. Toki teoreettisesti jos jossain luokassa jokainen lapsi kutsuu aina kaikki ja perheessä lapsia kolme niin synttäreitä riittää jokaiselle viikolle + siihen päälle ne naapurit, harrastuskaverit, sukulaiset jne. Useinhan kutsutaan vaan esim kaikki luokan pojat tai tytöt. Minusta on ihan oikein, että kutsutaan, mutta tietenkään ei voi olettaa, että kaikki kutsutut tulisivat. On meilläkin kutsuja jätetty väliin jopa ihan siitä syystä, että ei jaksa mennä, mutta hyvin kohteliaasti on laitettu kiitos ei kiitokset ja onnittelut menemään. Mitä ongelmaa siinä on..? Useinhan juuri toivotaankin (jos tyyliin koko luokka kutsuttu), että ihan jokainee ei pääsisikään niin sitä porukkaa ei ole liikaa.
Aloittajalla on tässä ongelma, että hän on varannut suuren ja kalliin tilan lapsen synttäreille ja yksi toisensa jälkeen ilmoittaa, että ei pääse tulemaan.
Eli meidän pitäisi perua omat menomme, viedä sairas/ väsynyt lapsi, laittaa vaikka taksilla lapsi matkaan, kun ap on varannut kalliin ja ison tilan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap hävisi ilmeisesti jonnekin, josko sitten koko juttu ehkä olikin taas yksi provo.
Mutta siis, jos ketään ei meinaa synttäreille tulla, pidän todennäköisimpänä vaihtoehtona huonoa tuuria ja hankalaa ajankohtaa. Eskari-ikäiset ovat vielä täysin vanhempiensa kyyditysten varassa, ja jos kerta kaikkiaan kyseisenä ajankohtana ei perhe onnistu järkkäämään kyytejä, niin siinä se isoin ongelma varmaan on.
En usko hetkeäkään, että joku hienon paikan kateellisuus, isojen lahjusten odotus tai se että kutsuja olisi kiusaaja olisi minkäänlanen syy. Tavallisimmat syyt ovat yleisimpiä. Vice versa.
Kouluikäisen lapsen synttäreistä on kyse eikä matkakaan ole vaikea tai pitkä. Ja sunnuntaina päivällä synttärit ovat joten en pidä ajankohtaakaan erityisen huonona.
Meillä on kaksi harrastavaa lasta, ja pelit on yleensä joko lauantaina tai sunnuntaina. Nämä yleensä sitoo koko perheen, kun pitää kuskata, leipoa, olla toimitsijana, jne... Eikä sitä aikaa arkenakaan liiemmin ole ja joskus pitää niitä isovanhempiakin käydä moikkaamassa.
Oonko mä vähän outo, kun mun mielestä isovanhempien moikkaaminen, on huono syy kieltäytyä menemästä synttäreille? Me ollaan kerran lapsen kaverin synttäreiden vuoksi lykätty sovittua mummolareissua päivällä. Tämä ei ollut mikään ongelma isovanhemmille, vaan olivat sitä mieltä, että totta kai tuutte päivän myöhemmin. Isovanhemmat asuvat muutaman tunnin ajomatkan päässä. Mun mielestä on kohteliasta ja reilua osallistua kutsuille, kun on kerran kutsuttu ja aina voi tehdä muutoksia suunnitelmiin, varsinkin jos on kyse vanhempien suunnitelmista. En itse haluaisi ilmoittaa lapselle, että et sä pääse juhliin, kun me mennään äitin ja isin kavereiden pirkon ja peka luo kylään silloin.
Aina ei voi lasten ehdoilla mennä ja heillekin joutuu tuottamaan pettymyksiä.
No ei tietenkään voi mennä lasten ehdoilla koko ajan. Mutta lapselle on hyvä suoda se oma elämä omine menoineenkin. Esim. Perheen yhteinen aika on asia, jota pystyy toteuttamaan kyllä, vaikka lapsi olisikin jonain sunnuntaina 2 tuntia kaverin synttäreillä. Samoten, jos lapsen sisaruksella on harkat tai peli (ei siis lapsella itsellään), niin järjestetään toinen vanhemmista kuskaamaan lapsi synttäreille vaikka julkisilla ja toinen vanhempi vie sen sisaren sinne peliin. Tai jos ei ole sitä toista vanhempaa saatavilla, niin koitetaan järjestää kaveri / kummi / täti / setä / mummo tai vaikka pappa kuskaamaan.
Ja sitten aina ei tietenkään pysty muuttamaan sovittuja menoja. Mutta jos nyt ajatellaan, että ollaan sovittu kyläily sinne pirkon ja pekan luo ja pirkko ja pekka asuu samassa kaupungissa, niin miksi lapsi ei voi mennä synttäreille ja vanhemmat menee sinne pirkolle ja pekalle.
Mutta mietipä kokonaisuutta. Nykyisin on tavallista kutsua synttäreille koko luokka tai ainakin luokan kaikki tytöt/pojat. Jos lapsen luokalla on näitä lapsia esim oman lapsen lisäksi 11, kolmilapsisessa perheessä synttärikutsuja tulee vuosittain 33. Vuodessa on 52 viikkoa eli perheen jollain lapsella on kaverisynttärit useammin kuin joka toinen viikko. Tähän päälle vielä lasten omat synttärit, pihakavereiden synttärit, harrastuskavereiden synttärit ja mahdolliset sukulaislasten synttärit. Mieti, millainen homma olisi edes yrittää pyrkiä siihen, että kaikille synttäreille osallistuttaisiin? Hirvee rumba pelkistä lasten synttäreistä. Minusta olisi paljon järkevämpää, että synttäreille kutsuttaisiin vain lapsen ystävät, jolloin synttäreitä olisi vuosittain paljon vähemmän ja siten myös innokkuus ja mahdollisuus osallistua synttäreille paljon parempi kuin tässä nykysysteemissä.
Mielestäni synttärit ovat tärkeää sosiaalisuutta. Muuten ei enää nykyisin vapaa-ajalla ehdi kavereita paljon nähdä, kerhot ym harrastukset eivät korvaa vapaata olemista. Minä ainakin olen erittäin tyytyväinen, että lapsilla on elämää ympärillä. He oppivat toimimaan erilaisissa ympäristöissä ja eri tilanteissa luontevasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap hävisi ilmeisesti jonnekin, josko sitten koko juttu ehkä olikin taas yksi provo.
Mutta siis, jos ketään ei meinaa synttäreille tulla, pidän todennäköisimpänä vaihtoehtona huonoa tuuria ja hankalaa ajankohtaa. Eskari-ikäiset ovat vielä täysin vanhempiensa kyyditysten varassa, ja jos kerta kaikkiaan kyseisenä ajankohtana ei perhe onnistu järkkäämään kyytejä, niin siinä se isoin ongelma varmaan on.
En usko hetkeäkään, että joku hienon paikan kateellisuus, isojen lahjusten odotus tai se että kutsuja olisi kiusaaja olisi minkäänlanen syy. Tavallisimmat syyt ovat yleisimpiä. Vice versa.
Kouluikäisen lapsen synttäreistä on kyse eikä matkakaan ole vaikea tai pitkä. Ja sunnuntaina päivällä synttärit ovat joten en pidä ajankohtaakaan erityisen huonona.
Meillä on kaksi harrastavaa lasta, ja pelit on yleensä joko lauantaina tai sunnuntaina. Nämä yleensä sitoo koko perheen, kun pitää kuskata, leipoa, olla toimitsijana, jne... Eikä sitä aikaa arkenakaan liiemmin ole ja joskus pitää niitä isovanhempiakin käydä moikkaamassa.
Oonko mä vähän outo, kun mun mielestä isovanhempien moikkaaminen, on huono syy kieltäytyä menemästä synttäreille? Me ollaan kerran lapsen kaverin synttäreiden vuoksi lykätty sovittua mummolareissua päivällä. Tämä ei ollut mikään ongelma isovanhemmille, vaan olivat sitä mieltä, että totta kai tuutte päivän myöhemmin. Isovanhemmat asuvat muutaman tunnin ajomatkan päässä. Mun mielestä on kohteliasta ja reilua osallistua kutsuille, kun on kerran kutsuttu ja aina voi tehdä muutoksia suunnitelmiin, varsinkin jos on kyse vanhempien suunnitelmista. En itse haluaisi ilmoittaa lapselle, että et sä pääse juhliin, kun me mennään äitin ja isin kavereiden pirkon ja peka luo kylään silloin.
Aina ei voi lasten ehdoilla mennä ja heillekin joutuu tuottamaan pettymyksiä.
No ei tietenkään voi mennä lasten ehdoilla koko ajan. Mutta lapselle on hyvä suoda se oma elämä omine menoineenkin. Esim. Perheen yhteinen aika on asia, jota pystyy toteuttamaan kyllä, vaikka lapsi olisikin jonain sunnuntaina 2 tuntia kaverin synttäreillä. Samoten, jos lapsen sisaruksella on harkat tai peli (ei siis lapsella itsellään), niin järjestetään toinen vanhemmista kuskaamaan lapsi synttäreille vaikka julkisilla ja toinen vanhempi vie sen sisaren sinne peliin. Tai jos ei ole sitä toista vanhempaa saatavilla, niin koitetaan järjestää kaveri / kummi / täti / setä / mummo tai vaikka pappa kuskaamaan.
Ja sitten aina ei tietenkään pysty muuttamaan sovittuja menoja. Mutta jos nyt ajatellaan, että ollaan sovittu kyläily sinne pirkon ja pekan luo ja pirkko ja pekka asuu samassa kaupungissa, niin miksi lapsi ei voi mennä synttäreille ja vanhemmat menee sinne pirkolle ja pekalle.
Mutta mietipä kokonaisuutta. Nykyisin on tavallista kutsua synttäreille koko luokka tai ainakin luokan kaikki tytöt/pojat. Jos lapsen luokalla on näitä lapsia esim oman lapsen lisäksi 11, kolmilapsisessa perheessä synttärikutsuja tulee vuosittain 33. Vuodessa on 52 viikkoa eli perheen jollain lapsella on kaverisynttärit useammin kuin joka toinen viikko. Tähän päälle vielä lasten omat synttärit, pihakavereiden synttärit, harrastuskavereiden synttärit ja mahdolliset sukulaislasten synttärit. Mieti, millainen homma olisi edes yrittää pyrkiä siihen, että kaikille synttäreille osallistuttaisiin? Hirvee rumba pelkistä lasten synttäreistä. Minusta olisi paljon järkevämpää, että synttäreille kutsuttaisiin vain lapsen ystävät, jolloin synttäreitä olisi vuosittain paljon vähemmän ja siten myös innokkuus ja mahdollisuus osallistua synttäreille paljon parempi kuin tässä nykysysteemissä.
Mielestäni synttärit ovat tärkeää sosiaalisuutta. Muuten ei enää nykyisin vapaa-ajalla ehdi kavereita paljon nähdä, kerhot ym harrastukset eivät korvaa vapaata olemista. Minä ainakin olen erittäin tyytyväinen, että lapsilla on elämää ympärillä. He oppivat toimimaan erilaisissa ympäristöissä ja eri tilanteissa luontevasti.
Entä joutoaika ihan vaan kotona tai vapaa leikki? Sosiaalisuutta koulussa, sosiaalisuutta kerhoissa ja harrastuksissa, ja vielä ne ohjatut syntämäpäivätkin, joissa ei sitä vapaata leikkiä on hyvin harvassa paikassa.
Minä olen ainakin hyvin tyytyväinen, että lapsilla on myös aikaa kotona tylsistyä ja tuoda sinne kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se valitettava juttu niissä hop lop yms syntymäpäivissä on ettei kaikki pääse paikalle kyytiongelmien vuoksi.
Lapselle ne saattaa olla neljännet juhlat samassa kuussa samassa paikassa niin ei oikein enää lapsikaan innostu.
Näiden suosittujen lasten vanhemmat ovat kyllä niin täynnä itseään.
Näiden epäsuosittujen lasten vanhemmat ovat kyllä niin täynnä katkeruuden kitkerään höttöä.
Kiusaamisesta saa kyllä olla katkera.
Siis onko se auttamatta kiusaamista, jos ei tulla synttäreille?
Kyllä se voi olla kiusaamista.
Myös kutsuja voi olla kiusaaja, eikä lapsi tästä syystä halua osallistua.
Harvemmin kiusaaja kutsuu kiusattua synttäreilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se valitettava juttu niissä hop lop yms syntymäpäivissä on ettei kaikki pääse paikalle kyytiongelmien vuoksi.
Lapselle ne saattaa olla neljännet juhlat samassa kuussa samassa paikassa niin ei oikein enää lapsikaan innostu.
Näiden suosittujen lasten vanhemmat ovat kyllä niin täynnä itseään.
Näiden epäsuosittujen lasten vanhemmat ovat kyllä niin täynnä katkeruuden kitkerään höttöä.
Kiusaamisesta saa kyllä olla katkera.
Siis onko se auttamatta kiusaamista, jos ei tulla synttäreille?
Kyllä se voi olla kiusaamista.
Myös kutsuja voi olla kiusaaja, eikä lapsi tästä syystä halua osallistua.
Harvemmin kiusaaja kutsuu kiusattua synttäreilleen.
Eikö tapana olekaan kaikkia kutsua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se valitettava juttu niissä hop lop yms syntymäpäivissä on ettei kaikki pääse paikalle kyytiongelmien vuoksi.
Lapselle ne saattaa olla neljännet juhlat samassa kuussa samassa paikassa niin ei oikein enää lapsikaan innostu.
Näiden suosittujen lasten vanhemmat ovat kyllä niin täynnä itseään.
Näiden epäsuosittujen lasten vanhemmat ovat kyllä niin täynnä katkeruuden kitkerään höttöä.
Kiusaamisesta saa kyllä olla katkera.
Siis onko se auttamatta kiusaamista, jos ei tulla synttäreille?
Kyllä se voi olla kiusaamista.
Pelkkä päin katsominen ja jopa hymy voi olla nykyään kiusaamista. Kiusaaminen peikkona on lähtenyt ihan lapasesta.
Eikä ole. Syrjiminen on aina ollut kiusaamista.
Mikä hiton syrjiminen?
Eikö suomi ole äidinkielesi? Syrjiminen tarkoittaa, että ei oteta leikkeihin mukaan, ei pyydetä whatsappissa ryhmiin, ei kutsuta synttäreihin, jne. Ja tätä harrastaa koko luokka.
Jos lapsi ei ole suosituimmasta päästä, niin sitä tärkeämpää olisi kutsua ne lapset oikeat ystävät ja kaverit. He todennäköisesti tulevat synttäreille, varsinkin jos asiasta tietää riittävän ajoissa. Kannattaa myös miettiä, ovatko nämä kaverit sellaisia, joilla on harrastusten vuoksi turnauksia tms viikonloppuisin. Jos ovat, niin kannattaa valita joku muu viikonpäivä. Ei kannata varata kallista juhlapaikkaa isolle porukalle, jos on epätodennäköistä, että iso porukka on myös tulossa.