Pitäisikö kiusaaja kutsua synttäreille?
Tätä kysymystä olen pyöritellty nyt jo pidemmän aikaa mielessäni. Kyseessä on lapsen ekat kaverisynttärit, eskarikavereille. Tämä kiusaaja välillä leikkii lapseni kanssa ihan nätisti, mutta sitten saattaa lyödä, töniä tai potkia. Lisäksi kohtelee lapseni sisaruksia huonosti, sulkee pois leikeistä, koska sisaruksella on väärän värinen paita ym.
Lapseni haluaisi kutsua hänet, mutta nyt ihan oikeasti mietin, että pilaako vain juhlamme, jos alkaa häiriköidä tai kiusata ja vähän mietin sitäkin, että saanko pidettyä kyseisen pojan "ruodussa", jos oikeasti alkaa temppuilla jotenkin. Hän olisi kuitenkin vastuullani juhlien ajan.
Mitä mieltä te olette? Koko eskariryhmää ei olla muutenkaan kutsumassa, että ei olisi ainoa joka ei saa kutsua.
Kommentit (12)
Todennäköisesti kutsuisin jos lapsi itse haluaa että kutsutaan.
Miksi katsoisit sen velvollisuudeksesi ?
Jos lapsi hänestä piää ja haluaa kutsua, kutsu. Kyseessä on kuitenkin vain eskari-ikäiset ja kiusaaminen on tuolaista lapsellista "sinulla on väärän värinen paita" tyyliä. Syntymäpäivillä pystyt tarkkailemaan tätä ongelma kaveria ja ehkä oivallat, miksi lapsesi hänestä pitää. Lisäksi voit reilusti puuttua jos tämä kaveri ei osaa käyttäytyä sanomalla, että teillä leikitään kaikkien kansaa ja muita ei saa töniä, luot säännöt miten teidän kotona ollaan. Tämä kaveri saattaa vielä tuon ikäisenä helposti ottaa ohjeet vastaan ja olla kunnolla.
Tuskin maailma siitä kovin paljon paremmaksi paikaksi muuttuu, jos sen kutsuu, joten jätä turha stressaaminen sikseen ja älä kutsu.
Sieltä se palstalaisten jännämies voi kasvaa isoksi :)
Tuo pitää tietenkin kasvattaa kiltiksi tytöksi, muuten ei hyvä heilu.
Kiitos kommenteista. Täytyy vielä miettiä ja jutella lasten kanssa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kommenteista. Täytyy vielä miettiä ja jutella lasten kanssa.
Ap
Älä kutsu. Minulla oli sama tilanne lapsen kanssa. Lapsi halusi kutsua kiusaajan synttäreille ja suostuin siihen. Kiusaaja oli syntymäpäivillä aikuisten kanssa mielinkielin ja pelasi muun aikaa valtapelejä. Tapasin lapsen vanhemmat ja en sen jälkeen ihmetellyt miksi lapsesta oli tullut sellainen kuin hän oli. Lienee turha sanoa, että vastakutsua tämän tytön syntymäpäiville ei tullut.
Kutsumatta jättäminen on rankka ratkaisu, mutta mikäli kiusaaminen on toistunut usein eikä tilanne ole muuttunut puuttumisesta huolimatta, niin silloin kiusaajan eristäminen on hyväksyttävä ja järkevä ratkaisu. Tärkeintä on oman lapsen ja tämän kavereiden hyvinvointi, vaikka se joskus edellyttääkin tällaista toimintaa.
Kutsu. Pidät vaan tilanteen hanskassa, ja näet ehkä miksi kiusaaja kiusaa. Ota se mukaan porukkaan ja anna sille joku vastuuhomma, lasien täyttäminen, kakun jakaminen tai mikä vaan. Mä pyysin kiusaajaa huolehtimaan siitä, ettei ketään kiusata. Toimi kuin taika.
Nousisin tilanteen yläpuolelle ja kutsuisin.
Jättäisin kutsumatta. Siinä menee vain hermot. Yhden kiusaajalapsen jouduin kädestä pitäen taluttamaan ulko-ovelle (8-vuotias), kun ei totellut ensin ystävällistä ja sitten vähän painokkaampaa poistumiskäskyä (riehui ja kiusasi ja veti ihan överiksi leikit). Seurauksena oli, että isä tuli muutaman tunnin päästä rähisemään ovelle, että olen retuuttanut poikaa ja intti, että tunnusta, että olet pahoinpidellyt häntä. Olin suhteellisen rauhallinen tilanteessa, vaikka sisälläni kiehui. Ei ollut pitkälle omena puusta pudonnut, ajattelin mielessäni. Säästä siis hermojasi ja jätä kiusaaja kutsumatta.
En kutsuisi.