Mikä on ollut sosiaalihuollosta, lastensuojelusta tai kelasta saatu erikoisin tai hämmästyttävin päätös minkä olet saanut?

Tämä on nyt hieman ohis, mutta kuitenkin. Olin muutaman kuukauden sossun asiakkaana kun odotin että työkkärin karenssi loppuu (karenssi tuli ihan vaan kun lopetin opinnot). Siltikin katsoivat tarpeelliseksi että minun pitää käydä sosiaalityöntekijän juttusilla. No, siellä olin ja minulta kyseltiin kaikki mahdollinen elämääni ja elämäntilanteeseeni liittyen. Oli aika orpo olo kun istui siinä toisen ihmisen arvioitavana, nainen kirjoitteli paperille pääkohdat elämästäni.

No, sitten myöhemmin tuli postissa jokin ihmeen yhteenveto koko hommasta ja lopuksi luki tietenkin ne jutut mitä oltiin sovittu että teen (se kai siinä koko vierailussa oli ideana). No, oli aika huvittavaa kun siinä yhteenvedossa setvittiin minun suhdetta eksääni, josta olin eronnut joskus 5 vuotta aiemmin. En muista aivan mitä siinä luki, mutta se kuulosti siltä että erosin rehdistä, normaalista työssäkäyvästä miehestä ja siitä alkoi alamäkeni. Juttuhan ei ihan niin mennyt, minä kun sain eron jälkeen vasta elämäni raiteilleen (rakkautta meidän suhteessa ei ollut enää vuosiin, tukea ei jätkältä herunut vaikka mikä olisi). Sossutädin mielestä minun olisi varmaan pitänyt jäädä eksän nurkkiin kämppikseksi ja lompakkoloiseksi niin en olisi ikinä sossuun eksynytkään. En ala nyt edes kertomaan mitä kaikkea tökeröä se täti laukoi minulle päin naamaa, mutta tuo lappu oli kyllä piste i:n päälle.

OT: Eikö menekin niin, että jos saat työkkäristä karenssin, ja saat pätkätyön kesken karenssin, se karenssi jatkuu uuden työttömyysjakson alussa siitä, mihin edellisen työttömyyden lopussa jäi? Ainakin, jos uusi työttömyysjakso alkaa saman vuoden puolella kuin edellinen loppui.

Mutta kuinka pitkän ajan takaa se kesken jäänyt karenssi voi jatkua? Jos saan kesken karenssin ns. vakipaikan, ja 10 vuoden kuluttua firma menee konkkaan ja jään työttömäksi? Jatkuuko se vanha karenssi?

Vierailija kirjoitti:

Joku "sosiaalityäntekijä" se otti ja päätti pontevasti että muuttoavustus on 0 euroa kahdelle työttömälle työmarkkinatuella kitkuttelevalle  jotka muuttavat isompaan paikkaan töitä hakemaan.

Kunnon virallisen päätöksen asemesta tuli kirje/heippalappu, siis lappu joka alkoi "Hei"  johon  hän oli kirjoittanut kuinka voi hakea TE-toimistosta muuttoavustusta (jos on työpaikka valmiina7mahtaa hieman hakuprosessi kestää).

Muuttoon viikko kun päätös tuli.

Heippalappuun oli kirjoittanut myös ettei takuuvuokraa myönnetä. Sitä emme olleet edes hakeneet.

Ainoastaan bensarahoja.

Joita ei siis myönnetty.

Siis miksi ette selvitä näitä asioita ENNEN muuton suunnittelemista?! Tietenkään sosku ei maksa muuttoavustusta ilman hyvää syytä (työn/koulun takia muutto), johon "muuten vaan töitä katselemaan" ei kuulu. Ei ole mitään järkeä siirtää työttömiä toisten kuntien riesaksi. Muutenhan kaikki muuttaisivat ees taas minne sattuu samalla verukkeella, aikomatta välttämättä edes hakea töitä uudelta paikkakunnalta. Tämäkin asia olisi selvinnyt yhdellä puhelinsoitolla, ennen kuin edes aloitte katselemaan asuntoja. Huoh.

Hain aikoinani äitiysrahaa. Päätöksessä oli vähennetty tuloistani työmatkakulut. Olin että häh, ei minulla ole työmatkakuluja. Kelan mukaan vähennys tehdään kaikile automaattisesti. Tein asiasta oikaisuvaatimuksen koska en ole verotuksessakaan vähentänyt työmatkakuluja koska niitä ei ole. Asia oikaistiin ja sain sen myötä suurempaa äitiyspäivärahaa. En tiedä onko enää noin mutta aikoinaan oli. Melkoisen epäreilua jos ei tajua hakea oikaisua.

"Sairautenne on sen verran vakava ettei Kelan korvaama psykoterapia (2v) riitä. Emme myönnä teille työkyvyttömyyseläkettä koska olette liian terve..."

Noh, nyt oltu jo useampi vuosi eläkkeellä erinäisten taistelujen jälkeen.

Hyi, ja yäk mitä toimintaa.

Minäkään en muutama vuosi takaperin saanut Kelan korvaamaa terapiaa, sillä perusteella että masennukseni oli liian vakava. Aha. Onneksi tuota on nyt muutettu, ja psykoterapiahakemusta ei voida enää hylätä vaan se on automaattisesti myönnettävä.

Omassa tapauksessani kyse ei ole päätöksestä. Sairaslomani päättyi xx.zz. ja palasin samantien töihin. Parin viikon kuluttua minulle soitti samalla viikolla kaksi eri Kelan virkailijaa, joiden terveiset olivat tyyliin sellaiset, että olen nyt mokannut pahasti, kun en ole toimittanut uutta lääkärinlausuntoa työantajallani ja eikä sairauspäivärahaa enää voi maksaa. Oikein kunnon selitystä en yhteydenotoille saanut, mutta ehkä kyseessä oli jokin tiedonkulun katkos. En ole kuullut, ettöä kenenkään olisi erikseen pitänyt toimittaa lääkärinlausunto Kelalle siitä, että olen työkykyinen ja palaan duuniin sairaslomani loputtua.

Vierailija kirjoitti:

Hämmästyttävin oli kun neuvolassa täti oli meistä hirveän huolissaan (erehdyin kertomaan polttaneeni kerran marihuanaa 16-vuotiaana) ja teki ennakoivan ilmoituksen. Olin tuolloin 24 v ja mies 30 v. Ennakoivassa ilmoitukessa oli juttua huonosta kodista(neuvolasta ei koskaan ollut meillä käynyt) huumeet, epävakaa turvaverkko ymym.

Olin tuolloin arka sanomaan vastaan ja pelkäsin lapsen menettämistä. Mitään hävettävää ei tietenkään ollut, koska perusasiat oli kunnossa. 120 neliöinen siisti asunto, työpaikat ja koulutukset molemmilla ja lapsi suunniteltu.

Pelkäsin hirveästi sossujen käyntiä, koska en ollut ollut vastaavassa tilanteessa ikinä.

No he kävivät ja totesivat jo ovella, ettei ilmoitus nyt ihan vastaa todellisuutta. Kiersivät sisällä ja kyselivät kaikenlaista. Toivottivat onnea synnytykseen ja ilmoitus todettiin aiheettomaksi.

Neuvolassa kävin edelleen saman tädin luona, joka oli hyvin nyrpeä loppuun asti. Sektiosta meni viikko, kunnes hän tuli katsomaan vauvaa ja tarkistamaan tikit. Oli aivan siöminnähden hämmästynyt tajutessaan, ettemme asu missään läävässä ja lapsellekin oli kaikki tarvittava hankittu tietenkin kestovaippoja myöten, imetyskin sujui.

En tiedä mistä hän sai päähänsä meidän olevan jotain roskasakkia, eikai yksi teini-iän kokeilu ole syy? Ymmärrän, että asioita pitää tutkia kun huoli tulee, enkä minä häntä syytä tai tunne vihaa ja katkeruutta. Hän toimi ammattiinsa kuuluvalla tavalla, koska oli huolissaan.

En kuitenkaan ymmärrä mistä se huoli kumpusi :D

Koskaan ei kannata missään mainita, että on joskus kerran/satunnaisesti kokeillut mitään huumeeksi luokiteltua ainetta. Siitä tulee vaan harmia.

Up

Kelasta tuli äskettäin karhukirje liikaa maksetusta asumistuesta. Olin ihan ihmeissäni, sillä lasku piti maksaa jo elokuussa ja silloin se maksoinkin, täysimääräisenä.

No tässä kirjeessä he karhusivat viittä euroa, joka jäi muka puuttumaan. Kelan tuntien maksoin sen kiltisti, vaikka en tajua miksi sitä karhuttiin ja kaksi kuukautta myöhässä.

Hassuja päätöksiä on ollyt vaikka kuinka, mutta ehdottomasti oudoin oli tämä:

Irtisanoin asuntoni, koska oli tarkoitus muuttaa toiselle paikkakunnalle. Asunnon hankinta uudelta paikkakunnata kuitenkin lykkääntyi odottamattomista syistä. Sovin isäni kanssa että muutamme väliaikaisesti hänelle lapseni kanssa (olen siis yksinhuoltaja).

Kelalta sitten tuli isälleni selvityspyyntö siitä, haluaako hän lapsensa (eli minun lapseni) lapsilisät omalle tililleen ja jotakin muuta vastaavaa, en enää muista tarkasti. Jotakin aivan kummallista. Kela oli jotenkin päätellyt asumisjärjestelyistä, että oma isäni on myös lapseni isä. Sairasta.

Miten ihmeessä tuollainen moka voi edes syntyä, kun lapseni oikea isä on kyllä kelalla tiedossa ja elaritkin tulee sieltä?

Ei oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen - koska henkilö on kuollut. Kela.

Up

Kymmenen vuotta sitten valmistuin joulukuun 16. päivä, joka oli siis kouluni virallinen valmistumispäivä. Kuukausi sen jälkeen sain Kelalta kirjeen joukukuun opintotuen takaisinperinnästä korkoineen, sillä en ollut joulukuussa opiskellut tarpeeksi montaa arkipäivää. Tein asiasta valituksen kertoen, että tuo oli koulun asettama valmistumispäivä ja olisin toki voinut odottaa kuukauden opiskelematta yhtään sen enempää ja valmistua tammikuussa saaden pitää sekä joulu- että tammikuun tuet - koulu kun oli kämmännyt tuon valmistumisajankohdan (ei tullut 18 opiskelupäivää joka vaadittiin opintotukeen), valitin koulullekin tästä ja he lähinnä pahoitteluvat ja kertoivat ongelman olevan muillakin samana päivänä valmistuneilla. Ei auttanut vaan piti maksaa takaisin. Valmistuin pioli vuotta etuajassa ja säästin siinä yhteiskunnan varoja (ja pääsin suoraan töihin), mutta sillä nyt ei sitten ollut väliä.

Vaihdoimme myös vanhempainrahakaudella vuoroa miehen kanssa ja se vasta vääntöä olikin. Kelan tädit eivät jotenkin osanneet ymmärtää että kukaan mies jäisi kotiin lapsen kanssa (vaikka kyse oli muutamasta kuukaudesta), ja _säälittelivät_ miestäni konttorissaan, kun hän kävi henkilökohtaisesti selvittämässä niitä Kelan sotkuja. Yksikin täti halusi heti alkuun selvittää että pitäisikö meidän saada asumistukea. Älkää nyt käsittäkö väärin, kiva että huolehditaan, mutta kun mieheni oli pöyristyneenä vain mutissut että "ei kai nyt sentään", oli täti vaatinut saada tietää meidän asumismuodon ja tulot. Mies ärsyyntyi siihen tarpeettomaan uteluun ja vastasi "velaton omakotitalo Espoossa ja talouden tulot yli 130 000 vuodessa - että paljollako tuette?". Kaikki tämä ilmeisesti siksi että oletus oli miehen tienaavan enemmän ja että nyt oltaisiin pulassa kun mies on pakotettu kotiin? Raikas tuulahdus vuosikymmenten takaa. Meidän tulot on jokseenkin samat, minä tienaan parisataa enemmän kuukaudessa.

Nyt odotan mielenkiinnolla havahtuuko Kela perimään esim. vanhempainpäivärahani takaisin, sillä valmistun maisteriksi ensi kuussa ja kirjoitin graduni vanhempainvapaan aikana. En tosin ole hakenut tai saanut sentin senttiä tukea työn ohella suorittamiini opintoihin, mutta Kela on niin käsittämätön instanssi ettei mistään voi olla varma.