Puolison perhe esteenä suhteelle?
Jos tapaisit ihanan miehen ja rakastuisitte ja teillä alkaisi todella kaikin puolin lupaava suhde, olisiko yhteisen tulevaisuutenne esteenä puolison ihan mahdoton perhe?
Eli kun ajatellaan mahdollisia tulevia lapsiakin, jouluja, synttäreitä jne.
Miehen vanhemmat työttömiä, jotka eivät koskaan halunneetkaan töihin, pelaavat vain jotain pelejä päivät pitkät, tupakka haisee ja kaljapullot kolisevat, siis aivan mahdotonta touhua. Miehen sisaret moniongelmaisia teiniäitejä.
Mies olisi ponnistanut tuosta miljööstä pois, hankkinut kunnon koulutuksen ja olisi todella erilainen kuin tuo muu porukka, mutta silti heidän kanssaan tekemisissä, auttaisikin heitä.
Uskaltaisitko sitoutua?
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Niin kumman kanssa sinä yhdessä olisit? Miehen vai perheen?
Tietenkin miehen. Mutta laitoinhan jo viestiin, että mahdollisten tulevien lasten kannalta mietin, miten hoitaa suhde tällaiseen sukuun, tällaisiin isovanhempiin. Silloin asia viimeistään tulee ajankohtaiseksi, ja ongelmaksi. ap
Ota pari tatskaa ja sukella rohkeesti mukaan!
Ne jotka väittää nyt, että miehenhän kanssa sinä olisit, sanoisivat myöhemmin, että ottamalla miehen, otat myös tämän suvun...
En haluaisi noita geenejä lapsilleni.
Voiko perheeseen pitää etäisyyttä? Jos teillä menee hyvin, niin älä anna miehen perheen olla esteenä. On noita muitakin samanlaisia kohtaloita.
Ikä on vain numero! Minkä sille mahtaa, jos nuori 18v nainen rakastuu komeaan ja karismaattiseen 45v mieheen! Vanhat tantat vain räksyttää, mutta minä en välitä!
No se suhteen tuleva laatu riippuu siitä, onko se perhe lompakkoloisia ->kuppaavatko rahaa teiltä, raivohulluja elämäänsekaantujia vai vain pelkkää hyväntahtoista luuseria. Ja kaikista tärkeintä on se, osaako mies laittaa rajat sille, miten sua sieltä päin kohdellaan ja mitä kaikkea täytyy heiltä sietää . Ja lapsiahan sinne ei voi hoitoon laittaa, vaikka kuinka olisivat mielestään kykeneväisiä.
Niin kumman kanssa sinä yhdessä olisit? Miehen vai perheen?