Itken onnesta!

Kun täällä on paljon ikäviä maailman tapahtumia käsitteleviä aloituksia, niin kerrankin haluan kertoa jotain hyvää. Vaikkakin tämä koskettaa vain minua.

Minulla ja siskollani oli tulehtuneet välit minun takiani pari vuotta sitten. Hän seurusteli miehen kanssa, joka ei oikein pitänyt minusta, enkä minä hänestä. Koin, että sisareni lipuu tämän miehen myötä yhä kauemmaksi minusta. Hyväksyin asian kyllä, hänen elämänsähän kyseessä.

En uskonut lämpimien väliemme enää ikinä palaavan. Asia tuntui peruuttamattomalta ja sydämessäni asia kalvoi joka päivä. Noin vuosi sitten tilanteessamme tapahtui melko radikaali käännös. Siskoni jätti tämän miehen, ei tosin minun vuokseni, onneksi. Aloimme kuitenkin tarkastella sisarussuhdettamme aivan uudesta näkökulmasta ja uudelleen. Pikkuhiljaa olemme lähentyneet uudestaan. Eilen sisareni ilmoitti, että tahtoo tulla luokseni kolmeksi päiväksi, kun hänellä on vapaata. Voisimme olla ihan kahdestaan.

Nyt olen tämän sunnuntain itkenyt onnen itkua. Aivan parkunut yksin huoneistossani. En pysty sanoin kuvaamaan miten hyvältä minusta tuntuu, että olen päässyt siskoni kanssa näin hyvälle luottamuksen tasolle. Tästä on hyvä jatkaa!

Halusin jakaa teidän kanssanne tämän onnentunteen. Juuri nyt en pysty niitä oikein hillitsemään. Olen varsin herkällä mielialalla juuri nyt. Toivotin siskoni tervetulleeksi ensi viikolle kylään. :)