Lue keskustelun säännöt.
Töistä saatu palaute ahdistaa - miksi en kestä kritiikkiä?
21.10.2016 |
Olen kuulema liian hidas ja joudun tekemään lisää harjoitusvuoroja ennen kuin pääsen takaisin varsinaiseen työhön. Vituttaa, mökötyttää, ärsyttää kaikki ja tekisi mieli lopettaa työt kostoksi. Luulen ajoittain että olen järkevä ja aikuinen ihminen, mutta sitten joku antaa kritiikkiä. Feikkaan että olen asian kanssa ok mutta toivotan kaikki helvettiin selkäni takana. Eihän se työkavereiden vika ole. Työelämässä olen ollut kiinni vajaat 3 vuotta, ja vieläkään en osaa ottaa kritiikkiä vastaan.
Olisin toivonut vain että olisi puhuttu suoraan eikä puhuttu selän takana työnjohdolle. Olisin saanut yrittää muutaman kerran. Mut ei sit. Kiukuttelen kotona miehelle ja toivon että osaisin ilahtua kritiikistä niin kuin aina kaikissa työelämän lehtijutuissa kirjoitetaan. Että älä ota kritiikkiä raskaasti, opi siitä, ole siitä iloinen. Miten siitä voi olla iloinen ettei selvästikään ole yhtä hyvä kuin muut vaikka on tehnyt kaikkensa? Haluan olla saatana täydellinen. Mutta en osaa, vaikka tähän työhön ei tarvi edes opiskella.
Kommentit (49)
Saitko kriittistä palautetta vai kielteistä? Kriittinen palaute kohdistuu aistein havaittavaan käyttäytymiseen. Kielteinen palaute kohdistuu toisen persoonaan. Esimerkiksi: ”Olet laiska.”
Kun palautteen saaja reagoi tilanteeseen puolustellen, hän käyttää psyykkistä energiaansa itsensä suojelemiseen, eikä rakentavaan palautteen vastaanottamiseen – oppimiseen.
Suurin haaste vaativissa kommunikaatiotilanteissa on omien aggressiivisten tunteiden hallinta ja myönteinen käsittely. Kriittisen palautteen saamista voi harjoitella etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tervettähän tuo on yhteiskunnassa jossa työn tekeminen on pakollista.
No kun kaikki aina sanoo että älä ota sitä itseesi, teet vaan ensi kerralla paremmin. Ja että ei sitä kukaan muista. Ai ei muista? Kukaanhan ei muuta muistakaan kuin virheet, hyvää suorittamista ei kukaan.
Ap.
Työpaikallani on työntekijöille tehtyjen kyselyjen mukaan aina joitakin kiusaamistapauksia vuosittain. Kun näitä on selvitetty, niin suuri osa niistä on ollut sellaisia, kun pomo on antanut negatiivista palautetta työstä (ihan asiallisestikin), niin työntekijä kokee tämän kiusaamisena. Aika harva työntekijä taitaa osata ottaa negatiivista palautetta kehittävästi
Vierailija kirjoitti:
Saitko kriittistä palautetta vai kielteistä? Kriittinen palaute kohdistuu aistein havaittavaan käyttäytymiseen. Kielteinen palaute kohdistuu toisen persoonaan. Esimerkiksi: ”Olet laiska.”
Kun palautteen saaja reagoi tilanteeseen puolustellen, hän käyttää psyykkistä energiaansa itsensä suojelemiseen, eikä rakentavaan palautteen vastaanottamiseen – oppimiseen.
Suurin haaste vaativissa kommunikaatiotilanteissa on omien aggressiivisten tunteiden hallinta ja myönteinen käsittely. Kriittisen palautteen saamista voi harjoitella etukäteen.
Sain kielteistä. Pystyn käsittelemään järkevästi seuraavanlaista palautetta: olet tehnyt työsi hyvin, mutta nopeudessa on parantamisen varaa. Ei se mitään, harjoitellaan lisää ja jatketaan sitten.
Tällaista en: olet liian hidas. Tulet takaisin harjoitteluun ja pääset takaisin kun olet taas nopea.
Ap.
Ehkä sinulla on menneisyydessä haavoja, jotka vaikeuttavat sitä että ottaisit palautteen vastaan tunteettomammin. (?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä työssä joutuu välillä harjoittelijaksi ja pääsee taas takaisin "oikeaksi duunariksi" kun on tarpeeksi nopea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saitko kriittistä palautetta vai kielteistä? Kriittinen palaute kohdistuu aistein havaittavaan käyttäytymiseen. Kielteinen palaute kohdistuu toisen persoonaan. Esimerkiksi: ”Olet laiska.”
Kun palautteen saaja reagoi tilanteeseen puolustellen, hän käyttää psyykkistä energiaansa itsensä suojelemiseen, eikä rakentavaan palautteen vastaanottamiseen – oppimiseen.
Suurin haaste vaativissa kommunikaatiotilanteissa on omien aggressiivisten tunteiden hallinta ja myönteinen käsittely. Kriittisen palautteen saamista voi harjoitella etukäteen.
Sain kielteistä. Pystyn käsittelemään järkevästi seuraavanlaista palautetta: olet tehnyt työsi hyvin, mutta nopeudessa on parantamisen varaa. Ei se mitään, harjoitellaan lisää ja jatketaan sitten.
Tällaista en: olet liian hidas. Tulet takaisin harjoitteluun ja pääset takaisin kun olet taas nopea.
Ap.
Kun en tiedä, millaisesta työstä on kyse, niin en voi toisaalta sanoa tuohon mitään. Jos työn suorittamisen kannalta on aivan olennaista, että se tehdään tietyllä nopeudella, tai muuten jonkun terveys tai turvallisuus on uhattuna, niin sitten voi olla perusteltua sanoa että olet liian hidas. Muussa tapauksessa sinä voisit antaa palautetta, että voisiko palautteen antaa rakentavammin tai jopa joustaa vaatimuksissa, jos oikeasti olet yrittänyt parhaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saitko kriittistä palautetta vai kielteistä? Kriittinen palaute kohdistuu aistein havaittavaan käyttäytymiseen. Kielteinen palaute kohdistuu toisen persoonaan. Esimerkiksi: ”Olet laiska.”
Kun palautteen saaja reagoi tilanteeseen puolustellen, hän käyttää psyykkistä energiaansa itsensä suojelemiseen, eikä rakentavaan palautteen vastaanottamiseen – oppimiseen.
Suurin haaste vaativissa kommunikaatiotilanteissa on omien aggressiivisten tunteiden hallinta ja myönteinen käsittely. Kriittisen palautteen saamista voi harjoitella etukäteen.
Sain kielteistä. Pystyn käsittelemään järkevästi seuraavanlaista palautetta: olet tehnyt työsi hyvin, mutta nopeudessa on parantamisen varaa. Ei se mitään, harjoitellaan lisää ja jatketaan sitten.
Tällaista en: olet liian hidas. Tulet takaisin harjoitteluun ja pääset takaisin kun olet taas nopea.
Ap.
Esimiestaidot eivät ole ihan ajan tasalla. :C Esimiesten pitäisi osata antaa negatiivinen palaute rakentavasti.
Yksi toimivasta malleista on hampurilaismalli: ensin positiivinen asia - vastaanottaja on tällöin avoimempi kuuntelemaan jatkoa. Sitten itse "pihvi" eli mitä toiminnassa pitäisi kehittää tai missä on mennyt huonommin
Ja loppuun taas positiivisempi asia ja kannustava ote, jotta vastaanottaja voi rauhassa sulatella kuulemaansa.
Valitettavasti esimiehiä ei kouluta tarpeeksi ja joukkoon päätyy myös kusipäitä.
Kuulostaa siltä ettei sinun perehdyttäjä ole ihan tehtäviensä tasalla. Vähän ot, mutta mua harmitti töissä kun yksi "perehdyttäjä" viime kesänä kouli kesätyöntekijää. Oltiin paikassa missä oli pakjon sivullisia, ja tää "perehdyttäjä pyyhältää sisään ja puhuu kaikkien kuulleen että "ville-irmeli, nää on tehty ihan väärin, pitäis olla ihan toisella lailla, nyt samantien tekemään uudestaan". Itse pyrin antamaan negatiivisen palautteen kahden kesken iöman sivullisia, ja toteamaan että perehdyttäjässä (eli minussa) oli varmasti vikaa kun en selittänyt tarpeeksi selkeästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisitko oikeasti kyennyt ottamaan paremmin vastaan palautetta kyseisessä tilanteessa, vai olisitko loukkaantunut siitä ihan vastaavalla tavalla?
Ensinnäkin, tottakai palautteesta tulee primitiivireaktio, anna sen tulla. Onhan kritiikki yleensä osoitus siitä, että on tehnyt jotain huonosti ja väärin, eikä se tunnu kivalta. Toiseksi, palautteen pitäisi olla sellaista, että sinulla on eväät parantaa toimintaasi. Olethan saanut tarpeeksi opastusta töissä? Aikuisena toisinaan joutuu vastaanottamaan kritiikkiä ja siitä pitää yrittää päästä yli. Olet jo hyvin pitkällä, jos kykenet pitämään reaktiosi piilossa ja töissä toimimaan asiallisesti, vaikka sisällä kuohuu. Ei ne muutakaan sitä parempia välttämättä ole.
Mikä ihme tuo on? Itse olen ollut työelämässä yli 20 vuotta eikä kritiikki tunnu vieläkään mukavalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saitko kriittistä palautetta vai kielteistä? Kriittinen palaute kohdistuu aistein havaittavaan käyttäytymiseen. Kielteinen palaute kohdistuu toisen persoonaan. Esimerkiksi: ”Olet laiska.”
Kun palautteen saaja reagoi tilanteeseen puolustellen, hän käyttää psyykkistä energiaansa itsensä suojelemiseen, eikä rakentavaan palautteen vastaanottamiseen – oppimiseen.
Suurin haaste vaativissa kommunikaatiotilanteissa on omien aggressiivisten tunteiden hallinta ja myönteinen käsittely. Kriittisen palautteen saamista voi harjoitella etukäteen.
On ainoastaan rehellistä reagoida tilanteeseen puolustellen. Kuka tahansa voi tehdä niin, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että ottaako palauteen rakentavasti vastaan vai ei ja oppiiko palautteesta vai ei.
Ideassasi on se takana että tarkkailija helpottaa työtään kun oikoo mutkia kuten teet. Eli jos reagoi puolustellen niin ei aio oppia palautteesta.
Sanot itsekkin että "kriittisen palautteen saamista voi harjoitella etukäteen". Eli pitää harjoitella näyttelemään että ottaa palautteen vastaan kuten joku oppisuunta on määritellyt että se pitää ottaa vastaan.
Elikkä on luotu joku peli ja sille omavaltaiset säännöt jotka säännöt on ristiriidassa ihmisen käyttäytymisen kanssa. Yhtä hyvin voisi väittää että palautteen saaja suhtautuu puolustellen, koska palautteen antaja ei osaa antaa palautetta.
Tätä se on kun tyttöset kasvavat pumpulissa. Työelämässä ei kohdella kuin pikku prinsessaa. Pitääkin itse saada asioita aikaan, kestää kritiikkiä, kolhuja ja paineita.
Pojathan oppivat suorituskeskeisen elämän realiteetit viimeistään armeijassa.
On täysin luonnollista, että miehiä on työelämän huipulla enemmän kuin naisia. Luonnollisen yhtälön summa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työ ei todella ole mitään tärkeää missä olisi terveys tai henki pelissä - niihinhän kouluttaudutaan.
Tällä alalla pomot on kuulema yleensä kusipäitä koska pomojen pomot hönkii tasoa alempien niskaan. Sitten pomot on kusipäitä vastuuhenkilöille ja vastuuhenkilöillä on niin paljon paineita että ne ratkeilee saumoistaan. Paska valuu alaspäin ja tämä ala ei tasokasta kritiikkiä tunne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saitko kriittistä palautetta vai kielteistä? Kriittinen palaute kohdistuu aistein havaittavaan käyttäytymiseen. Kielteinen palaute kohdistuu toisen persoonaan. Esimerkiksi: ”Olet laiska.”
Kun palautteen saaja reagoi tilanteeseen puolustellen, hän käyttää psyykkistä energiaansa itsensä suojelemiseen, eikä rakentavaan palautteen vastaanottamiseen – oppimiseen.
Suurin haaste vaativissa kommunikaatiotilanteissa on omien aggressiivisten tunteiden hallinta ja myönteinen käsittely. Kriittisen palautteen saamista voi harjoitella etukäteen.
On ainoastaan rehellistä reagoida tilanteeseen puolustellen. Kuka tahansa voi tehdä niin, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että ottaako palauteen rakentavasti vastaan vai ei ja oppiiko palautteesta vai ei.
Ideassasi on se takana että tarkkailija helpottaa työtään kun oikoo mutkia kuten teet. Eli jos reagoi puolustellen niin ei aio oppia palautteesta.
Sanot itsekkin että "kriittisen palautteen saamista voi harjoitella etukäteen". Eli pitää harjoitella näyttelemään että ottaa palautteen vastaan kuten joku oppisuunta on määritellyt että se pitää ottaa vastaan.
Elikkä on luotu joku peli ja sille omavaltaiset säännöt jotka säännöt on ristiriidassa ihmisen käyttäytymisen kanssa. Yhtä hyvin voisi väittää että palautteen saaja suhtautuu puolustellen, koska palautteen antaja ei osaa antaa palautetta.
Ei se ole peliä. Jotkut ihmiset ei myönnä koskaan olevansa väärässä – tai jos myöntää, hänen on todella vaikeaa kakistaa sitä ulos suustaan. Väärässä oleminen sattuu. Vain väärässä olemalla, ja tappionsa tunnustamalla, voi päästä eteenpäin ja oppia. Itsensä kehittäminen vaatii uhrauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervettähän tuo on yhteiskunnassa jossa työn tekeminen on pakollista.
No kun kaikki aina sanoo että älä ota sitä itseesi, teet vaan ensi kerralla paremmin. Ja että ei sitä kukaan muista. Ai ei muista? Kukaanhan ei muuta muistakaan kuin virheet, hyvää suorittamista ei kukaan.
Ap.
Tää nyt ei kyllä pidä paikkaansa. Kyllä kaikki tunnistavat ja muistavat hyvän työn ja työntekijän, vaikkei suomalaiseen kulttuuriin kuulukaan niitä hehkuttaa. Kaikki tenavatkin osaavat luetella luokan kolme parasta tai joukkueen parhaat pelaajat. Ja ihan varmasti sinäkin osaat vaivatta nimetä työpaikan parhaat tekijät ja vielä eri hommissa.
No news is good news pätee monella työpaikallakin. Ohjausta ei anneta kun sitä ei tarvita, mutta kyllä se työn laatu eri osa-alueilla tiedetään tarkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Olisitko oikeasti kyennyt ottamaan paremmin vastaan palautetta kyseisessä tilanteessa, vai olisitko loukkaantunut siitä ihan vastaavalla tavalla?
Ensinnäkin, tottakai palautteesta tulee primitiivireaktio, anna sen tulla. Onhan kritiikki yleensä osoitus siitä, että on tehnyt jotain huonosti ja väärin, eikä se tunnu kivalta. Toiseksi, palautteen pitäisi olla sellaista, että sinulla on eväät parantaa toimintaasi. Olethan saanut tarpeeksi opastusta töissä? Aikuisena toisinaan joutuu vastaanottamaan kritiikkiä ja siitä pitää yrittää päästä yli. Olet jo hyvin pitkällä, jos kykenet pitämään reaktiosi piilossa ja töissä toimimaan asiallisesti, vaikka sisällä kuohuu. Ei ne muutakaan sitä parempia välttämättä ole.
Voi hyvä sylvi sentään !
"olet jo hyvin pitkällä jos kykenet pitämään reagtiosi piilossa jne "
Mistä tämmöisiä ajattelijoita sikiää ? :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saitko kriittistä palautetta vai kielteistä? Kriittinen palaute kohdistuu aistein havaittavaan käyttäytymiseen. Kielteinen palaute kohdistuu toisen persoonaan. Esimerkiksi: ”Olet laiska.”
Kun palautteen saaja reagoi tilanteeseen puolustellen, hän käyttää psyykkistä energiaansa itsensä suojelemiseen, eikä rakentavaan palautteen vastaanottamiseen – oppimiseen.
Suurin haaste vaativissa kommunikaatiotilanteissa on omien aggressiivisten tunteiden hallinta ja myönteinen käsittely. Kriittisen palautteen saamista voi harjoitella etukäteen.
On ainoastaan rehellistä reagoida tilanteeseen puolustellen. Kuka tahansa voi tehdä niin, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että ottaako palauteen rakentavasti vastaan vai ei ja oppiiko palautteesta vai ei.
Ideassasi on se takana että tarkkailija helpottaa työtään kun oikoo mutkia kuten teet. Eli jos reagoi puolustellen niin ei aio oppia palautteesta.
Sanot itsekkin että "kriittisen palautteen saamista voi harjoitella etukäteen". Eli pitää harjoitella näyttelemään että ottaa palautteen vastaan kuten joku oppisuunta on määritellyt että se pitää ottaa vastaan.
Elikkä on luotu joku peli ja sille omavaltaiset säännöt jotka säännöt on ristiriidassa ihmisen käyttäytymisen kanssa. Yhtä hyvin voisi väittää että palautteen saaja suhtautuu puolustellen, koska palautteen antaja ei osaa antaa palautetta.
Ei se ole peliä. Jotkut ihmiset ei myönnä koskaan olevansa väärässä – tai jos myöntää, hänen on todella vaikeaa kakistaa sitä ulos suustaan. Väärässä oleminen sattuu. Vain väärässä olemalla, ja tappionsa tunnustamalla, voi päästä eteenpäin ja oppia. Itsensä kehittäminen vaatii uhrauksia.
Ihminen joko ottaa palautteen rakentavasti vastaan, tai ei ota, tai siltä väliltä. Sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa että kuinka sinä tulkitset palautteen saajaa. Se että sinulla on jotain ennakkoehtoja sille kuinka palaute pitäisi ottaa tunteettomasti vastaan on vain sääntö, että palautteen antaja voisi tehdä työnsä helpommalla mutta sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa ottaako kritiikin vastaanottaja palautteen oppimismielessä vastaan vai ei.
Olet niin väärässä, että vaikea olisi ylittää väärässä olo kun olet joka lauseessa väärässä. Kappaleesi oiken huutaa vääryyttä. Tuokin että pitää myöntää väärässä olo :) Myös sana "tappio". ja"tunnustaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saitko kriittistä palautetta vai kielteistä? Kriittinen palaute kohdistuu aistein havaittavaan käyttäytymiseen. Kielteinen palaute kohdistuu toisen persoonaan. Esimerkiksi: ”Olet laiska.”
Kun palautteen saaja reagoi tilanteeseen puolustellen, hän käyttää psyykkistä energiaansa itsensä suojelemiseen, eikä rakentavaan palautteen vastaanottamiseen – oppimiseen.
Suurin haaste vaativissa kommunikaatiotilanteissa on omien aggressiivisten tunteiden hallinta ja myönteinen käsittely. Kriittisen palautteen saamista voi harjoitella etukäteen.
On ainoastaan rehellistä reagoida tilanteeseen puolustellen. Kuka tahansa voi tehdä niin, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että ottaako palauteen rakentavasti vastaan vai ei ja oppiiko palautteesta vai ei.
Ideassasi on se takana että tarkkailija helpottaa työtään kun oikoo mutkia kuten teet. Eli jos reagoi puolustellen niin ei aio oppia palautteesta.
Sanot itsekkin että "kriittisen palautteen saamista voi harjoitella etukäteen". Eli pitää harjoitella näyttelemään että ottaa palautteen vastaan kuten joku oppisuunta on määritellyt että se pitää ottaa vastaan.
Elikkä on luotu joku peli ja sille omavaltaiset säännöt jotka säännöt on ristiriidassa ihmisen käyttäytymisen kanssa. Yhtä hyvin voisi väittää että palautteen saaja suhtautuu puolustellen, koska palautteen antaja ei osaa antaa palautetta.
Ei se ole peliä. Jotkut ihmiset ei myönnä koskaan olevansa väärässä – tai jos myöntää, hänen on todella vaikeaa kakistaa sitä ulos suustaan. Väärässä oleminen sattuu. Vain väärässä olemalla, ja tappionsa tunnustamalla, voi päästä eteenpäin ja oppia. Itsensä kehittäminen vaatii uhrauksia.
Ihminen joko ottaa palautteen rakentavasti vastaan, tai ei ota, tai siltä väliltä. Sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa että kuinka sinä tulkitset palautteen saajaa. Se että sinulla on jotain ennakkoehtoja sille kuinka palaute pitäisi ottaa tunteettomasti vastaan on vain sääntö, että palautteen antaja voisi tehdä työnsä helpommalla mutta sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa ottaako kritiikin vastaanottaja palautteen oppimismielessä vastaan vai ei.
Olet niin väärässä, että vaikea olisi ylittää väärässä olo kun olet joka lauseessa väärässä. Kappaleesi oiken huutaa vääryyttä. Tuokin että pitää myöntää väärässä olo :) Myös sana "tappio". ja"tunnustaa".
Mene yliopistoon opiskelemaan työpsykologiaan niin voidaan keskustella asiasta oikeasti.
-Negatiivinen palaute saaminen vie osan ihmistä puolustustilaan. ->Tappion myöntäminen ja tunnustaminen.
Tervettähän tuo on yhteiskunnassa jossa työn tekeminen on pakollista.