Lue keskustelun säännöt.
Yli 35-vuotiaana naisena peli on menetetty
21.10.2016 |
Olen siis 35+ ja eroamassa. Perheessä on kaksi pientä lasta. Jos olisin tajunnut "valita" puolison tarkemmin, niin en olisi tässä tilanteessa. Nimittäin eron jälkeen en tule kelpaamaan enää ikinä kenellekään miehelle. Naisen elämä on kyllä kovaa. :( Olisi pitänyt tajuta deittailla ja seurustella sekä etsiä puolisoa 20-30-vuotiaana päämäärätietoisemmin sillä ajatuksella, että olisin sitten loppuelämäni saman miehen kanssa. Kun siis ei toisen miehen raskaaksitekemää ja näin vanhaa enää kukaan mies halua. :( Ja tämä oli vain ainoa elämäni.
Kommentit (122)
Joopa joo, minä kuusikymppinen kilttimies etsin epäoivoisesti ikäistäni seuraa. Siis, kaiken ikäisille naisille on kysyntää jopa haitaksi saakka, kysy vaikka kanssasisariltasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mun tuttavilla on vaan käynyt hyvä tuuri, kun kaikki yhtä lukuunottamatta ovat löytäneet oikein hyvän miehen, vaikka ovat olleet useammankin lapsen äitejä. Ja tuo yksi ei edes halua miestä, tykkää elää yksikseen, ottajia olisi kyllä hänelläkin ollut. Ei miehet ole oikeesti niin nuukia, tällä palstalla kirjoittelevat miehet ovat katkeroituneita höpöttäjiä, jotka eivät ole saaneet minkäänlaista naista ja sen takia vihaavat suunnilleen kaikkia naisia. Monet miehet tykkäävät esim. vähän pulskista naisista, jotkut haaveilevat vanhemmasta naisesta, suurinta osaa ei venymisarvet yms. haittaa ollenkaan, monet tykkäävät jopa roikkuvista rinnoista. ja on miehiä, joille ulkonäöllä ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Ja miehet, joilla on itsellään jo lapsia, ottavatkin mieluummin naisen, jolla on lapsia, ymmärrettävistä syistä.
Ihan esimerkkinä, ihan vasta yksi viisikymppinen ystäväni avioitui ikäisensä oikein komean miehen kanssa. Molemmilla lapsia edellisistä liitoistaan. Toinen yli 50-v ystäväni seurustelee itseään yli 10 v nuoremman miehen kanssa. Eräs tuttava erosi 37-v ja avioitui uudelleen 40-v ja sai 2 v myöhemmin vielä lapsen. Ennestään hänellä oli 3 lasta, miehellään 1.
Yksinhuoltajaäidit saavat miehen vain siksi koska he ovat nielleet ylpeytensä naisena ja kelpuuttavat käytännössä kenet tahansa miehen jossa ei ole liian pahoja miinuksia. Voin miehenä sanoa että yksinhuoltajaäidit ovat vielä lihavia naisia epätoivoisempia deittimaailmassa, mistä tämä epätoivo johtuu jos YH-äidit ovat haluttua tavaraa?
Puhut puutaheinää. Vanhempana ja perheellisenä naiset ovat krantumpia kuin nuorena. Moni on mieluummin yksin kuin huolii huonon miehen, yksi huono liitto on jo koettu, uutta sellaista ei haluta. En väittänyt, että yh-äidit ovat erityisen haluttuja, vaan että heillä on hyvät mahdollisuudet löytää uusi, hyvä mies. Ei sen enempää kaikki eronneet miehet kuin naisetkaan ole mitään "luusereita". Ja kyllä suurin osa haluaa kumppanin, joka on suunnilleen samanlaisessa elämäntilanteessa, eli esim. samaa ikäluokkaa ja jos itsellä on lapsia, tietää, että toinen ymmärtää kumppaniaan vanhempana paremmin, jos itselläkin on lapsia.
Tosin on sanottava, että ei nämä mun ystävät ole uusia kumppaneitaan missään "deittimaailmassa" tavanneet. Yksi löysi uuden miehensä kansalaisopiston harrastepiiristä, toinen vanhanajan lavatansseista, kolmas työympyröistä jne. Itselläni ei ole kokemusta sen enempää avioerosta, yksinhuoltajuudesta kuin uuden miehen etsinnästäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mun tuttavilla on vaan käynyt hyvä tuuri, kun kaikki yhtä lukuunottamatta ovat löytäneet oikein hyvän miehen, vaikka ovat olleet useammankin lapsen äitejä. Ja tuo yksi ei edes halua miestä, tykkää elää yksikseen, ottajia olisi kyllä hänelläkin ollut. Ei miehet ole oikeesti niin nuukia, tällä palstalla kirjoittelevat miehet ovat katkeroituneita höpöttäjiä, jotka eivät ole saaneet minkäänlaista naista ja sen takia vihaavat suunnilleen kaikkia naisia. Monet miehet tykkäävät esim. vähän pulskista naisista, jotkut haaveilevat vanhemmasta naisesta, suurinta osaa ei venymisarvet yms. haittaa ollenkaan, monet tykkäävät jopa roikkuvista rinnoista. ja on miehiä, joille ulkonäöllä ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Ja miehet, joilla on itsellään jo lapsia, ottavatkin mieluummin naisen, jolla on lapsia, ymmärrettävistä syistä.
Ihan esimerkkinä, ihan vasta yksi viisikymppinen ystäväni avioitui ikäisensä oikein komean miehen kanssa. Molemmilla lapsia edellisistä liitoistaan. Toinen yli 50-v ystäväni seurustelee itseään yli 10 v nuoremman miehen kanssa. Eräs tuttava erosi 37-v ja avioitui uudelleen 40-v ja sai 2 v myöhemmin vielä lapsen. Ennestään hänellä oli 3 lasta, miehellään 1.
Yksinhuoltajaäidit saavat miehen vain siksi koska he ovat nielleet ylpeytensä naisena ja kelpuuttavat käytännössä kenet tahansa miehen jossa ei ole liian pahoja miinuksia. Voin miehenä sanoa että yksinhuoltajaäidit ovat vielä lihavia naisia epätoivoisempia deittimaailmassa, mistä tämä epätoivo johtuu jos YH-äidit ovat haluttua tavaraa?
Sun virhe on olettaa, että yh olisi epätoivoinen.
Mä sain huippumiehen nelikymppisenä yh:na ja niin kaikki ystävänikin. En olisi ottanut huonompaa, viihdyn ja pärjään yksin loistavasti.
Siinäpä se. Kun me ei lasketa tuommoisia selkärangattomia miehiksi.
Kaikki poliitikotkin kertovat olevansa selkärankaisia, mutta kun miehen tekemät päätökset ratkaisevat, eikä se mitä paskaa suoltaa suusta. Tosin naisethan uskovat enemmän jälkimmäiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö.
Olen 40 v. kahden kouluikäisen lapsen äiti ja on ollut kiinnostuneita miehiä, ei lapset eikä kroppa ole ollut este. Ehkä itsellä on ollut vähän sama asenne kuin sulla, ja muutenkin hankalia vaiheita elämässä, niin parisuhde ei ole onnistunut hirmu hyvin.
Mutta olen tavannut oikein hyviä miehiä. Ja kun on itsekseen asunut muutaman vuoden, niin en oikeastaan edes halua välttämättä saman katon alle ketään. Miehet ovat halunneet paljon tiiviimpää suhdetta kuin minä!
Usein myös miehellä on tässä iässä lapsia, joten sama show on heillä ainakin joka toinen viikonloppu. Moni toivoo, että naisella on lapsia, jotta ymmärtää paremmin lapsellisen elämää.
Olen myös tavannut lapsettomia miehiä, jotka eivät pitäneet lapsia esteenä. Moni ystäväni on pariutunut lapsista huolimatta.. jopa kolmen lapsen äidin kanssa!
Kyllä normaalijärjellä varustettu mies tajuaa mitä elämä on. Siihen kuuluu lapsia ym. arkista. Hulivilit on sitten erikseen.
Höpöjä puhut. Selkärangattomia vätyksiä nuo teidän "miehet" ovat. Eivät ole muuta saaneet, niin tyytyvät mätisäkkiin. Reikä se on silläkin.
Sulla on oikeus sun tunteisiin. Onko sun äitisi hylännyt sinut, vai mistä moinen katkeruus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mun tuttavilla on vaan käynyt hyvä tuuri, kun kaikki yhtä lukuunottamatta ovat löytäneet oikein hyvän miehen, vaikka ovat olleet useammankin lapsen äitejä. Ja tuo yksi ei edes halua miestä, tykkää elää yksikseen, ottajia olisi kyllä hänelläkin ollut. Ei miehet ole oikeesti niin nuukia, tällä palstalla kirjoittelevat miehet ovat katkeroituneita höpöttäjiä, jotka eivät ole saaneet minkäänlaista naista ja sen takia vihaavat suunnilleen kaikkia naisia. Monet miehet tykkäävät esim. vähän pulskista naisista, jotkut haaveilevat vanhemmasta naisesta, suurinta osaa ei venymisarvet yms. haittaa ollenkaan, monet tykkäävät jopa roikkuvista rinnoista. ja on miehiä, joille ulkonäöllä ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Ja miehet, joilla on itsellään jo lapsia, ottavatkin mieluummin naisen, jolla on lapsia, ymmärrettävistä syistä.
Ihan esimerkkinä, ihan vasta yksi viisikymppinen ystäväni avioitui ikäisensä oikein komean miehen kanssa. Molemmilla lapsia edellisistä liitoistaan. Toinen yli 50-v ystäväni seurustelee itseään yli 10 v nuoremman miehen kanssa. Eräs tuttava erosi 37-v ja avioitui uudelleen 40-v ja sai 2 v myöhemmin vielä lapsen. Ennestään hänellä oli 3 lasta, miehellään 1.
Yksinhuoltajaäidit saavat miehen vain siksi koska he ovat nielleet ylpeytensä naisena ja kelpuuttavat käytännössä kenet tahansa miehen jossa ei ole liian pahoja miinuksia. Voin miehenä sanoa että yksinhuoltajaäidit ovat vielä lihavia naisia epätoivoisempia deittimaailmassa, mistä tämä epätoivo johtuu jos YH-äidit ovat haluttua tavaraa?
Niinpä. Näitä oikein baarejakin tiedettiin nuorena mistä saisi helppoja (yh) naisia.
Jotenkin veikkaan, että sulle kukaan nainen ei ole helppo, kun et ole vielä tähän päivään mennessä saanut naista kertaakaan.
Erosin pari vuotta sitten 35-vuotiaana ja en tiedä missä välissä jaksaisin panostaa johonkin ihmissuhteeseen. Yksi viritys on ollut mukavan, ikäiseni lapsettoman miehen kanssa. En kuitenkaan pysty kuvittelemaan yhteistä tulevaisuutta, koska ei ole aikaa.
Sinänsä miehen löytäminen ei ole vaikeaa jos lähipiiriäni katson. Se on sitten eri asia kuinka onnellisia nämä suhteet loppujen lopuksi ovat. Kun on sun ja mun lapset, exät ja muut, niin ei käy kateeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun veli avioitui neljän lapsen yh-äidin kanssa. Veljelläni on kaksi lasta. Naapurissa asuu pariskunta, joista naisella on 3 lasta, miehellä 0. Ihan normaalia.
Miksi uskot palstan luonnehäiriöisiä, joiden mielestä 35 on yli-ikäinen.Se on kiusantekoa.Anna samalla mitalla takaisin äläkä alistu munattomien miesten mielipiteisiin.Teinejä ja 20vuotiaita kyttää sellaiset heikkoviettisit joilla on ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö.
Olen 40 v. kahden kouluikäisen lapsen äiti ja on ollut kiinnostuneita miehiä, ei lapset eikä kroppa ole ollut este. Ehkä itsellä on ollut vähän sama asenne kuin sulla, ja muutenkin hankalia vaiheita elämässä, niin parisuhde ei ole onnistunut hirmu hyvin.
Mutta olen tavannut oikein hyviä miehiä. Ja kun on itsekseen asunut muutaman vuoden, niin en oikeastaan edes halua välttämättä saman katon alle ketään. Miehet ovat halunneet paljon tiiviimpää suhdetta kuin minä!
Usein myös miehellä on tässä iässä lapsia, joten sama show on heillä ainakin joka toinen viikonloppu. Moni toivoo, että naisella on lapsia, jotta ymmärtää paremmin lapsellisen elämää.
Olen myös tavannut lapsettomia miehiä, jotka eivät pitäneet lapsia esteenä. Moni ystäväni on pariutunut lapsista huolimatta.. jopa kolmen lapsen äidin kanssa!
Kyllä normaalijärjellä varustettu mies tajuaa mitä elämä on. Siihen kuuluu lapsia ym. arkista. Hulivilit on sitten erikseen.
Höpöjä puhut. Selkärangattomia vätyksiä nuo teidän "miehet" ovat. Eivät ole muuta saaneet, niin tyytyvät mätisäkkiin. Reikä se on silläkin.
Sulla on oikeus sun tunteisiin. Onko sun äitisi hylännyt sinut, vai mistä moinen katkeruus?
Ei se ole tunne, vaan fakta. Joillakin miehillä ei ole selkärankaa. Ajatteletko sä oikeasti, että kun se sun miehesi exä on sun exäsi kanssa, että ne varmaan sitten kirjoittelee av:lle samoja juttuja kuin sinäkin. Löysinpähän paremman! Sulla on oikeus sun harhaluuloihisi..
Booring! Nää on niin kuultu.. löysin paremman, juu juu :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tapa itsesi sitten. Vitun ruikuttaja.
Vierailija kirjoitti:
Miksi uskot palstan luonnehäiriöisiä, joiden mielestä 35 on yli-ikäinen.Se on kiusantekoa.Anna samalla mitalla takaisin äläkä alistu munattomien miesten mielipiteisiin.Teinejä ja 20vuotiaita kyttää sellaiset heikkoviettisit joilla on ongelmia.
Onko munattomat miehet siis niitä selkärangattomia jotka ottavat mätisäkin, kuin mätisäkin kun on pakko vain saada nainen. (ihan mikä tahansa jäteläjä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun veli avioitui neljän lapsen yh-äidin kanssa. Veljelläni on kaksi lasta. Naapurissa asuu pariskunta, joista naisella on 3 lasta, miehellä 0. Ihan wt:tä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mun tuttavilla on vaan käynyt hyvä tuuri, kun kaikki yhtä lukuunottamatta ovat löytäneet oikein hyvän miehen, vaikka ovat olleet useammankin lapsen äitejä. Ja tuo yksi ei edes halua miestä, tykkää elää yksikseen, ottajia olisi kyllä hänelläkin ollut. Ei miehet ole oikeesti niin nuukia, tällä palstalla kirjoittelevat miehet ovat katkeroituneita höpöttäjiä, jotka eivät ole saaneet minkäänlaista naista ja sen takia vihaavat suunnilleen kaikkia naisia. Monet miehet tykkäävät esim. vähän pulskista naisista, jotkut haaveilevat vanhemmasta naisesta, suurinta osaa ei venymisarvet yms. haittaa ollenkaan, monet tykkäävät jopa roikkuvista rinnoista. ja on miehiä, joille ulkonäöllä ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Ja miehet, joilla on itsellään jo lapsia, ottavatkin mieluummin naisen, jolla on lapsia, ymmärrettävistä syistä.
Ihan esimerkkinä, ihan vasta yksi viisikymppinen ystäväni avioitui ikäisensä oikein komean miehen kanssa. Molemmilla lapsia edellisistä liitoistaan. Toinen yli 50-v ystäväni seurustelee itseään yli 10 v nuoremman miehen kanssa. Eräs tuttava erosi 37-v ja avioitui uudelleen 40-v ja sai 2 v myöhemmin vielä lapsen. Ennestään hänellä oli 3 lasta, miehellään 1.
Yksinhuoltajaäidit saavat miehen vain siksi koska he ovat nielleet ylpeytensä naisena ja kelpuuttavat käytännössä kenet tahansa miehen jossa ei ole liian pahoja miinuksia. Voin miehenä sanoa että yksinhuoltajaäidit ovat vielä lihavia naisia epätoivoisempia deittimaailmassa, mistä tämä epätoivo johtuu jos YH-äidit ovat haluttua tavaraa?
Niinpä. Näitä oikein baarejakin tiedettiin nuorena mistä saisi helppoja (yh) naisia.
Jotenkin veikkaan, että sulle kukaan nainen ei ole helppo, kun et ole vielä tähän päivään mennessä saanut naista kertaakaan.
Kaikki miehet töissä ja lähipiirissä nauroivat näille yh:lle, jotka olivat helppoja. Lisäksi näitä tangopaikkoja tiedettiin yleisesti ja näitä naisia pidettiin naurun aiheina. Lähinnä panoina. Joskus joku kaveripoika saattoi ottaa/saada sellaisen itselleen. Toiset naiset oppivat nopeammin, toiset hitaammin, ettei naisen markkina-arvo lapsellisesta naisesta enää alene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mun tuttavilla on vaan käynyt hyvä tuuri, kun kaikki yhtä lukuunottamatta ovat löytäneet oikein hyvän miehen, vaikka ovat olleet useammankin lapsen äitejä. Ja tuo yksi ei edes halua miestä, tykkää elää yksikseen, ottajia olisi kyllä hänelläkin ollut. Ei miehet ole oikeesti niin nuukia, tällä palstalla kirjoittelevat miehet ovat katkeroituneita höpöttäjiä, jotka eivät ole saaneet minkäänlaista naista ja sen takia vihaavat suunnilleen kaikkia naisia. Monet miehet tykkäävät esim. vähän pulskista naisista, jotkut haaveilevat vanhemmasta naisesta, suurinta osaa ei venymisarvet yms. haittaa ollenkaan, monet tykkäävät jopa roikkuvista rinnoista. ja on miehiä, joille ulkonäöllä ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Ja miehet, joilla on itsellään jo lapsia, ottavatkin mieluummin naisen, jolla on lapsia, ymmärrettävistä syistä.
Ihan esimerkkinä, ihan vasta yksi viisikymppinen ystäväni avioitui ikäisensä oikein komean miehen kanssa. Molemmilla lapsia edellisistä liitoistaan. Toinen yli 50-v ystäväni seurustelee itseään yli 10 v nuoremman miehen kanssa. Eräs tuttava erosi 37-v ja avioitui uudelleen 40-v ja sai 2 v myöhemmin vielä lapsen. Ennestään hänellä oli 3 lasta, miehellään 1.
Yksinhuoltajaäidit saavat miehen vain siksi koska he ovat nielleet ylpeytensä naisena ja kelpuuttavat käytännössä kenet tahansa miehen jossa ei ole liian pahoja miinuksia. Voin miehenä sanoa että yksinhuoltajaäidit ovat vielä lihavia naisia epätoivoisempia deittimaailmassa, mistä tämä epätoivo johtuu jos YH-äidit ovat haluttua tavaraa?
Puhut puutaheinää. Vanhempana ja perheellisenä naiset ovat krantumpia kuin nuorena. Moni on mieluummin yksin kuin huolii huonon miehen, yksi huono liitto on jo koettu, uutta sellaista ei haluta. En väittänyt, että yh-äidit ovat erityisen haluttuja, vaan että heillä on hyvät mahdollisuudet löytää uusi, hyvä mies. Ei sen enempää kaikki eronneet miehet kuin naisetkaan ole mitään "luusereita". Ja kyllä suurin osa haluaa kumppanin, joka on suunnilleen samanlaisessa elämäntilanteessa, eli esim. samaa ikäluokkaa ja jos itsellä on lapsia, tietää, että toinen ymmärtää kumppaniaan vanhempana paremmin, jos itselläkin on lapsia.
Tosin on sanottava, että ei nämä mun ystävät ole uusia kumppaneitaan missään "deittimaailmassa" tavanneet. Yksi löysi uuden miehensä kansalaisopiston harrastepiiristä, toinen vanhanajan lavatansseista, kolmas työympyröistä jne. Itselläni ei ole kokemusta sen enempää avioerosta, yksinhuoltajuudesta kuin uuden miehen etsinnästäkään.
Yh-äidille kelpaa miehet joita tämä ei olisi nuorempana vilkaissut edes kahta kertaa. Totta, yh-äiti voi saada kunnollisen miehen: se juju onkin että aikaisemmin tätä miestä ei olisi pidetty hyvänä miehenä. Ennen etsittiin jännää miestä intohimoiseen suhteeseen, nyt hyväksytään mieluusti luotettava, tylsä mies keskinkertaisella ulkonäöllä varustettuna naisen tukipilariksi.
"Ihan kaameita kommentteja ekalla sivulla, aloitus mukaanlukien. Mihin teidän tarvitsee kelvata?! Luulisi tuossa vaiheessa elämää kun jo eroakin kehittelee naisen ymmärtävän ettei tarvitse yhtäkään miestä yhtään mihinkään. Lapsetkin jo tehtyinä, mihin te niitä miehiä tarvitsette?! En ymmärrä moista ajatusmaailmaa, olen 40 v ja naimisissa, miehen kanssa. En kyllä uutta ottaisi riesakseni jos päättäisi lähteä. En kyllä ole eroamassa itse, käytännön järjestelyjen ja lasten kannalta ihan ok näin. Seksiäkin on mutta sitähän nyt saa ilman sen kummempia sitoumuksiakin kuka tahansa nainen, joten ei siitäkään voi teidän miehentarve olla kiinni."
- En ole Ap, enkä edes eronnut kun en ole toistaiseksi avioon mennyt, mutta uskaltaudun silti toteamaan, että jokin sinutkin ukkosi kanssa pitää yhdessä enemmän, kuin että vaihtaisit eronneen yksinhuoltajan, tai etä vanhemman arkeen...
Jos on vielä 35-vuotias ja yksinhuoltaja niin voin kuvitella, kun omaakaan kokemusta ei ole, että tuolloin lapset ovat vielä melko pieniä. Ei sitä silloin hirveästi huvita tai yksinkertaisesti halua juosta metsästämässä, jotain hätäsitä ja enempi -vähempi satunnaista seksipanoa jostain. Useimmat meistä - tai ainakin itse kaipaan sinkkuna -miehenä jos sukupuolellani nyt on mitään merkitystä- ihan vain henkistä tukea ja vuorovaikutusta toisen kanssa.
Toki sellaista voi toisinaan saada satunnaisesti vaikka baarista tai vaikka ravintolasta, mutta ainakin tällä seudulla, jolla itse asustelen, niin ei paikat kovin suuresti nappaa, ainakaan niin että jaksaisin lähteä niissä käymään edes, joka kolmas viikonloppu, vaikkei lapsia tai kukaan muu odota olevan kotona.
Paljon mieluummin valitsen oman seurani lenkkipolulla tai hyvän kirjan parissa kotosalla, tai tällaisen "aivot narikkaan palstalla" -hetkellisen palstailun. - Ellei sitten aika anna myöten reissuun lähtemistä tai matkaamista tapaamaan vanhoja ystäviäni, sisaruksiani/ vanhempiani.
Mutta vaikka viihdyn sinkkuna oikein hyvin, niin -tämä tulee nyt vähän kertauksena- kaipaan jotain jonka kanssa jakaa arkea niitä pieniä ja vähemmän suuria asioita jakamaan. Olen näet ollut havaitsevinani, että esimerkiksi viikonvaihteissa ruokamaistuu paljon paremmalta kun sen voi syödä ja mahdollisesti vielä valmistaakin yhdessä. Tai jos voi jakaa muita arjen askareita toinen imuroi toinen pyyhkii pölyjä. Toinen tiskaa - toinen silittää pyykit jne.
- Tai on ehkä hieman erikoista, mutta jostain syytä esimerkiksi olen nauttinut mm. näyttelyistä teatteri ja ooppera -illoista usein paljon enemmän, jos rinnallani on ollut, joku tuttu ja turvallinen kumppani, kuin joku satunnaisempi seuralainen, jonka kanssa ollaan vasta tavattu ja hetki silmäilty toisiamme ja usein mielikuvituksettomasti päädytty vain syömään tai juomaan.
Toki uusien ihmisten aivoituksiin ja kokemuksiin on toisinaan mukavaa tutustua, mutta on se ainakin itselle joskus myös hieman vaivaannuttavaa.
Ihailen vanhoja pariskuntia, kuten vaikka omia vanhempiani, joilla kiistatta kummallakin on ne omat kotkotuksensa ja puuhansa, mutta jotka toisaalta usein näkevät pelkästään toisen kasvoilta tai eleestä, mitä toisella on mielessä. Mutta jotka tästä huolimatta tai ehkä juuri siksi myös jaksavat nokitella toisilleen ja satunnaisesti yllättää toisen jollain uudella jutulla. - Jota toinen saattaa todeta minä arvasi että sinä, mutta miten sinä nyt tällaista ja muistit minun pitävän... Ei tällaista seuraa saa satunnaisesta hetki sitten tavatusta kumppanista. -En minä ainkaan ole onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö.
Olen 40 v. kahden kouluikäisen lapsen äiti ja on ollut kiinnostuneita miehiä, ei lapset eikä kroppa ole ollut este. Ehkä itsellä on ollut vähän sama asenne kuin sulla, ja muutenkin hankalia vaiheita elämässä, niin parisuhde ei ole onnistunut hirmu hyvin.
Mutta olen tavannut oikein hyviä miehiä. Ja kun on itsekseen asunut muutaman vuoden, niin en oikeastaan edes halua välttämättä saman katon alle ketään. Miehet ovat halunneet paljon tiiviimpää suhdetta kuin minä!
Usein myös miehellä on tässä iässä lapsia, joten sama show on heillä ainakin joka toinen viikonloppu. Moni toivoo, että naisella on lapsia, jotta ymmärtää paremmin lapsellisen elämää.
Olen myös tavannut lapsettomia miehiä, jotka eivät pitäneet lapsia esteenä. Moni ystäväni on pariutunut lapsista huolimatta.. jopa kolmen lapsen äidin kanssa!
Kyllä normaalijärjellä varustettu mies tajuaa mitä elämä on. Siihen kuuluu lapsia ym. arkista. Hulivilit on sitten erikseen.
Höpöjä puhut. Selkärangattomia vätyksiä nuo teidän "miehet" ovat. Eivät ole muuta saaneet, niin tyytyvät mätisäkkiin. Reikä se on silläkin.
Sulla on oikeus sun tunteisiin. Onko sun äitisi hylännyt sinut, vai mistä moinen katkeruus?
Ei se ole tunne, vaan fakta. Joillakin miehillä ei ole selkärankaa. Ajatteletko sä oikeasti, että kun se sun miehesi exä on sun exäsi kanssa, että ne varmaan sitten kirjoittelee av:lle samoja juttuja kuin sinäkin. Löysinpähän paremman! Sulla on oikeus sun harhaluuloihisi..
Mieheni ex = minä? En ymmärrä. Vai mitä haet? Kyllä mun itsetunto kestää sen, että ex-mieheni voi hyvinkin ajatella löytäneensä paremman (paremmin itselleen sopivamman) ja minä voin myös ajatella samoin. Ihan tiedoksi, että exäni nykyinen on lihava, tupakoiva, työtön, joka pukeutuu crockseihin ja tribaalihuppareihin. Ehkä hänen valttinsa sitten on se lapsettomuus? Tai ehkä mukava luonne, joka vetoaa exääni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mun tuttavilla on vaan käynyt hyvä tuuri, kun kaikki yhtä lukuunottamatta ovat löytäneet oikein hyvän miehen, vaikka ovat olleet useammankin lapsen äitejä. Ja tuo yksi ei edes halua miestä, tykkää elää yksikseen, ottajia olisi kyllä hänelläkin ollut. Ei miehet ole oikeesti niin nuukia, tällä palstalla kirjoittelevat miehet ovat katkeroituneita höpöttäjiä, jotka eivät ole saaneet minkäänlaista naista ja sen takia vihaavat suunnilleen kaikkia naisia. Monet miehet tykkäävät esim. vähän pulskista naisista, jotkut haaveilevat vanhemmasta naisesta, suurinta osaa ei venymisarvet yms. haittaa ollenkaan, monet tykkäävät jopa roikkuvista rinnoista. ja on miehiä, joille ulkonäöllä ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Ja miehet, joilla on itsellään jo lapsia, ottavatkin mieluummin naisen, jolla on lapsia, ymmärrettävistä syistä.
Ihan esimerkkinä, ihan vasta yksi viisikymppinen ystäväni avioitui ikäisensä oikein komean miehen kanssa. Molemmilla lapsia edellisistä liitoistaan. Toinen yli 50-v ystäväni seurustelee itseään yli 10 v nuoremman miehen kanssa. Eräs tuttava erosi 37-v ja avioitui uudelleen 40-v ja sai 2 v myöhemmin vielä lapsen. Ennestään hänellä oli 3 lasta, miehellään 1.
Yksinhuoltajaäidit saavat miehen vain siksi koska he ovat nielleet ylpeytensä naisena ja kelpuuttavat käytännössä kenet tahansa miehen jossa ei ole liian pahoja miinuksia. Voin miehenä sanoa että yksinhuoltajaäidit ovat vielä lihavia naisia epätoivoisempia deittimaailmassa, mistä tämä epätoivo johtuu jos YH-äidit ovat haluttua tavaraa?
Puhut puutaheinää. Vanhempana ja perheellisenä naiset ovat krantumpia kuin nuorena. Moni on mieluummin yksin kuin huolii huonon miehen, yksi huono liitto on jo koettu, uutta sellaista ei haluta. En väittänyt, että yh-äidit ovat erityisen haluttuja, vaan että heillä on hyvät mahdollisuudet löytää uusi, hyvä mies. Ei sen enempää kaikki eronneet miehet kuin naisetkaan ole mitään "luusereita". Ja kyllä suurin osa haluaa kumppanin, joka on suunnilleen samanlaisessa elämäntilanteessa, eli esim. samaa ikäluokkaa ja jos itsellä on lapsia, tietää, että toinen ymmärtää kumppaniaan vanhempana paremmin, jos itselläkin on lapsia.
Tosin on sanottava, että ei nämä mun ystävät ole uusia kumppaneitaan missään "deittimaailmassa" tavanneet. Yksi löysi uuden miehensä kansalaisopiston harrastepiiristä, toinen vanhanajan lavatansseista, kolmas työympyröistä jne. Itselläni ei ole kokemusta sen enempää avioerosta, yksinhuoltajuudesta kuin uuden miehen etsinnästäkään.
Yh-äidille kelpaa miehet joita tämä ei olisi nuorempana vilkaissut edes kahta kertaa. Totta, yh-äiti voi saada kunnollisen miehen: se juju onkin että aikaisemmin tätä miestä ei olisi pidetty hyvänä miehenä. Ennen etsittiin jännää miestä intohimoiseen suhteeseen, nyt hyväksytään mieluusti luotettava, tylsä mies keskinkertaisella ulkonäöllä varustettuna naisen tukipilariksi.
No lopputulos on kuitenkin se, että keski-ikäinen eronnut yh voi löytää hyvän kumppanin, joka yleensä on myös eronnut ja hänelläkin on lapsia. Joskus nainen ottaa myös ns. poikamiehen, kyllä heissäkin hyviä on. En tiedä mitä nämä kilttimiehet ja jännämiehet on, mutta aivan sama, mies kuin mies, kunhan on hyvä mies!
Umpitrollihan tuo ap on. Noin niinkuin yhteiskunnallisena keskusteluna tämä on mielenkiintoinen. Ap:n kautta keskusteluna anti on puhdas nolla.
Ei kai kukaan tuohon oikeasti mennytkään..