Vauvaliimaa ja muita yökötyksiä
http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/art-2000001934584.html
Mikä on vauvaliima? Olen raskaana enkä ole ikinä kuullutkaan.
Kyllähän nämä perinteiset masuasukki, isimies, parhautta, lihoaminen, kera, yms. saavat yökkäilemään kuin pahimmassa oksunhuuruisessa alkuraskaudessa. Samaten että "meillä kontataan" "meillä käydään potalla" yms. - > koko perhe päässyt noin pahasti taantumaan vauvan myötä? Kummallista touhua.
Mitä olette mieltä näistä ja onko omia inhokkeja?
Kommentit (52)
"Vauvaliimaa
Nämä raskaustoivotukset (tarrasukkia, kiinnittymissäteitä, plussatuulia jne) eivät todellakaan kuulu kuin muille kanssaraskailijoille"
Näinhän tuo oli avattu tuossa artikkelissa, jossa tietokirjailija listaa itseään eniten ällöttävät sanat.
En silti ymmärtänyt, mitä tuo vauvaliima on. Jotain eritettä? Tai tuo kiinnittymissäde? Ei liittyne fysiikkaan tai matematiikkaan..?
Toivottavasti kukaan ei käytä ko. sanoja.
Fb-kaveri laittoi kerran kuvan vauvastaan, joka ällöttävästä ilmeestään päätellen väänsi paskaa ja kuvatekstinä oli "meillä pierrään". Hyh.
Hyi stna mikä sana, mitähän ees tarkoittaa?
Kaikki äitylikieli on ylipäätään tosi ällöä, onneksi en joudu sitä paljoa kuulemaan. Tyyliin taaperoimetys, perhepeti, vaippailu, liinailu, rakkauspakkaus.
No ok, taaperoimetyksessä itse asia on jopa sanaa oksettavampi.
Oksetus.
Vierailija kirjoitti:
Fb-kaveri laittoi kerran kuvan vauvastaan, joka ällöttävästä ilmeestään päätellen väänsi paskaa ja kuvatekstinä oli "meillä pierrään". Hyh.
Hyi helvetti! Joillakin katoaa kaikki tahdikkuus ja hienotunteisuus vauvan myötä.
Vierailija kirjoitti:
Fb-kaveri laittoi kerran kuvan vauvastaan, joka ällöttävästä ilmeestään päätellen väänsi paskaa ja kuvatekstinä oli "meillä pierrään". Hyh.
:D
"vauvaliima raskaaksi tulleelle toivotetaan ”vauvaliimaa”, että alkio pysyisi kiinni kohdussa"
http://www.vau.fi/Hidden-pages/Lists/Frontpage-top/Vauvapalstaslangia/
Että onpa kerrassaan pirteä toivotus. Liittynee keinohedelmöitykseen? Kuvottavaa joka tapauksessa.
Mä muuten puhuin huomaamattani tuolla tavalla, että "meillä tehdään sitä ja tätä" silloin, kun lapsi oli pienempi. Sitten jossain vaiheessa havahduin siihen, kun joku muu käytti sitä, että "hitto mä kuulostan idiootilta". Lopetin samantien. Muita inohokkejani on tissittely, pottailu, liinailu, yms. substantiiivit muutettuna lässynlässynverbeiksi.
Missä te oikein edes törmäätte näihin juttuihin? Mun mielestä tää on niin väsynyt aihe. Aina uudestaan ja uudestaan jankataan, miten hirveän hirveää on, kun jotkut mystiset nettimammat näitä viljelevät. Ja tuota toisten imetysten keston kauhistelua ja ällöttelyä en yksinkertaisesti tajua. Sekö nyt sitten on fiksumpaa kuin näiden ilmausten viljely?
Vierailija kirjoitti:
Fb-kaveri laittoi kerran kuvan vauvastaan, joka ällöttävästä ilmeestään päätellen väänsi paskaa ja kuvatekstinä oli "meillä pierrään". Hyh.
Lapsikin varmaan teininä arvostaa äiti/isäkullan ikivanhaa facebook-päivitystä, joka ei internettiin päädyttyään katoa sieltä ikinä.
Jossain törmäsin ovislimailuun, pahin ehkä tähän asti.
Luulisin, että vauvaliiman toivottelulla toivotaan, että hedelmöittynyt munasolu kiinnittyy ("liimaantuu") / sikiö pysyy kyydissä mukana eikä keskenmenoa tapahdu. Ehkä se kuulostaa paremmalta kuin "toivottavasti se ei tällä kertaa kuole".
Vierailija kirjoitti:
Jossain törmäsin ovislimailuun, pahin ehkä tähän asti.
Hyi yrjänä nyt soikoon! Tekeekö vauvakuume väliaikaisesti jotakin ihmisen muulle aivotoiminnalle? Eihän sellaisen ihmisen kanssa voi keskustella ilman laattaämpäriä, joka viljelee tällaisia sanoja!
Mä ymmärrän että hormoneista se pää pehmenee, mutta eihän näiden käyttäjät ole vielä raskaana?
Plussatuulia, tarrasukkia, haisteltavia vauvaliimoja... Mikä selitys näille on?
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän että hormoneista se pää pehmenee, mutta eihän näiden käyttäjät ole vielä raskaana?
Plussatuulia, tarrasukkia, haisteltavia vauvaliimoja... Mikä selitys näille on?
Mun mielestä tämä näiden sanojen ällöttely ja niiden käyttäjän mielenterveyden arvioiminen ei sekään kuulosta ihan hirveän tervejärkiseltä. Mutta ehkä se voi johtua siitä, että en ole törmännyt näihin sanoihin missään muualla kuin näissä ketjuissa, joissa niistä vaahdotaan. Jotenkin tämä tapa, millä niistä puhutaan, tuntuu jotenkin ihmeellisen liioittelevalta:
"saavat yökkäilemään"
"koko perhe päässyt noin pahasti taantumaan"
"Hyi stna mikä sana, mitähän ees tarkoittaa?"
"Kaikki äitylikieli on ylipäätään tosi ällöä, onneksi en joudu sitä paljoa kuulemaan."
"No ok, taaperoimetyksessä itse asia on jopa sanaa oksettavampi."
"Hyi helvetti! Joillakin katoaa kaikki tahdikkuus ja hienotunteisuus vauvan myötä. "
Herättävätkö nämä sanat oikeasti noin isoja tunteita, vai onko tässä nyt taustalla jotain sellaista, jota en ymmärrä? Selittäkää toki. Mä ymmärrän, että on epäsuosittua olla vähän eri mieltä kuin muut, mutta yrittäkää nyt sen alapeukun hakkaamisen sijaan hieman avata tätä.
Nuo kaikki lällystelytermit on niin karseita, ja samaten se "meillä tehdään tai me tehdään jne", että jos on arpomassa lapsenhankkimisen ja vela:n väliltä vielä, niin vaakakuppi keikahtaa armotta velan puolelle, kun tuollaista lässyttelyä kuulee. Joillakin ilmeisesti muuttuu aivot vauvankakan kaltaiseksi heti kun se kuuluisa kusitikku näyttää kahta viivaa.. Kahden lapsen äitinä vaikea käsittää, että joku oikeasti käyttää tuollaisia sanoja tai ilmaisuja!
Vierailija kirjoitti:
Nuo kaikki lällystelytermit on niin karseita, ja samaten se "meillä tehdään tai me tehdään jne", että jos on arpomassa lapsenhankkimisen ja vela:n väliltä vielä, niin vaakakuppi keikahtaa armotta velan puolelle, kun tuollaista lässyttelyä kuulee. Joillakin ilmeisesti muuttuu aivot vauvankakan kaltaiseksi heti kun se kuuluisa kusitikku näyttää kahta viivaa.. Kahden lapsen äitinä vaikea käsittää, että joku oikeasti käyttää tuollaisia sanoja tai ilmaisuja!
Mun on oikeasti vaikea kuvitella, että jonkun nimettömän nettimamman lässyttely voi oikeasti painaa vaakakupissa siinä vaiheessa, kun tehdään elämän tärkeitä päätöksiä. Miksi koet niin voimakkaita tunteita siitä, miten joku toinen äitiyden kokee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän että hormoneista se pää pehmenee, mutta eihän näiden käyttäjät ole vielä raskaana?
Plussatuulia, tarrasukkia, haisteltavia vauvaliimoja... Mikä selitys näille on?
Mun mielestä tämä näiden sanojen ällöttely ja niiden käyttäjän mielenterveyden arvioiminen ei sekään kuulosta ihan hirveän tervejärkiseltä. Mutta ehkä se voi johtua siitä, että en ole törmännyt näihin sanoihin missään muualla kuin näissä ketjuissa, joissa niistä vaahdotaan. Jotenkin tämä tapa, millä niistä puhutaan, tuntuu jotenkin ihmeellisen liioittelevalta:
"saavat yökkäilemään"
"koko perhe päässyt noin pahasti taantumaan"
"Hyi stna mikä sana, mitähän ees tarkoittaa?"
"Kaikki äitylikieli on ylipäätään tosi ällöä, onneksi en joudu sitä paljoa kuulemaan."
"No ok, taaperoimetyksessä itse asia on jopa sanaa oksettavampi."
"Hyi helvetti! Joillakin katoaa kaikki tahdikkuus ja hienotunteisuus vauvan myötä. "
Herättävätkö nämä sanat oikeasti noin isoja tunteita, vai onko tässä nyt taustalla jotain sellaista, jota en ymmärrä? Selittäkää toki. Mä ymmärrän, että on epäsuosittua olla vähän eri mieltä kuin muut, mutta yrittäkää nyt sen alapeukun hakkaamisen sijaan hieman avata tätä.
Ehkä se on sellainen asia, että kun joku ihmisryhmä on niin sisällä jossain asiassa ja he hehkuttavat keskenään jotain oikein kovasti, niin heidän kesken tulee oma yhteisöllinen henki, jonka sisään ei kukaan muu pääse (eikä varsinkaan tässä tapauksessa halua). Vähän kuin kaikki harrastelijapiirit, kaikilla on omat juttunsa, omat omasta mielestään hienoutensa. Mikä on ihan fine. Se luo jonkunlaista toivoa varsinkin lapsettomien kesken. Ja kaikkien kenellä elämä nyt ei niin hienosti mene.
Mut se mikä on typerää, on ryhtyä meuhkaamaan tästä yleisesti. Antaa tarrasukkalaisten hehkutella ja söpöstellä keskenään. Luulen, että lapsettomuus on todella kova pala, enkä kääntelisi veistä sitä kokevien haavassa. Tämä aihe on tyhmä käsiteltäväksi aihe vapaalla, missä on yleisesti hirveää lapsivihaa ja kylmyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossain törmäsin ovislimailuun, pahin ehkä tähän asti.
Hyi yrjänä nyt soikoon! Tekeekö vauvakuume väliaikaisesti jotakin ihmisen muulle aivotoiminnalle? Eihän sellaisen ihmisen kanssa voi keskustella ilman laattaämpäriä, joka viljelee tällaisia sanoja!
Ennen vanhaan vauvakuumepalstalla naiset analysoivat ovislimojaan, onko kirkasta vai ei ja venyykö vai eikö veny ja pitäisikö tänään pan..ei kun pupustella (tai pyllytellä) 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän että hormoneista se pää pehmenee, mutta eihän näiden käyttäjät ole vielä raskaana?
Plussatuulia, tarrasukkia, haisteltavia vauvaliimoja... Mikä selitys näille on?
Mun mielestä tämä näiden sanojen ällöttely ja niiden käyttäjän mielenterveyden arvioiminen ei sekään kuulosta ihan hirveän tervejärkiseltä. Mutta ehkä se voi johtua siitä, että en ole törmännyt näihin sanoihin missään muualla kuin näissä ketjuissa, joissa niistä vaahdotaan. Jotenkin tämä tapa, millä niistä puhutaan, tuntuu jotenkin ihmeellisen liioittelevalta:
"saavat yökkäilemään"
"koko perhe päässyt noin pahasti taantumaan"
"Hyi stna mikä sana, mitähän ees tarkoittaa?"
"Kaikki äitylikieli on ylipäätään tosi ällöä, onneksi en joudu sitä paljoa kuulemaan."
"No ok, taaperoimetyksessä itse asia on jopa sanaa oksettavampi."
"Hyi helvetti! Joillakin katoaa kaikki tahdikkuus ja hienotunteisuus vauvan myötä. "
Herättävätkö nämä sanat oikeasti noin isoja tunteita, vai onko tässä nyt taustalla jotain sellaista, jota en ymmärrä? Selittäkää toki. Mä ymmärrän, että on epäsuosittua olla vähän eri mieltä kuin muut, mutta yrittäkää nyt sen alapeukun hakkaamisen sijaan hieman avata tätä.
Ehkä se on sellainen asia, että kun joku ihmisryhmä on niin sisällä jossain asiassa ja he hehkuttavat keskenään jotain oikein kovasti, niin heidän kesken tulee oma yhteisöllinen henki, jonka sisään ei kukaan muu pääse (eikä varsinkaan tässä tapauksessa halua). Vähän kuin kaikki harrastelijapiirit, kaikilla on omat juttunsa, omat omasta mielestään hienoutensa. Mikä on ihan fine. Se luo jonkunlaista toivoa varsinkin lapsettomien kesken. Ja kaikkien kenellä elämä nyt ei niin hienosti mene.
Mut se mikä on typerää, on ryhtyä meuhkaamaan tästä yleisesti. Antaa tarrasukkalaisten hehkutella ja söpöstellä keskenään. Luulen, että lapsettomuus on todella kova pala, enkä kääntelisi veistä sitä kokevien haavassa. Tämä aihe on tyhmä käsiteltäväksi aihe vapaalla, missä on yleisesti hirveää lapsivihaa ja kylmyyttä.
Mäkään en oikein arvosta tätä meuhkausta. Joo, kyllä ymmärrän sen, että nuo sanat voivat ärsyttää. Mutta se, että niitä käyttäviä ihmisiä nimitellään kuten tässä ketjussa - onko se sitten jonkinlainen fiksuuden merkki?
Ja mitä tulee pään pehmenemiseen vauva-aikana: kyllä se tavallisesti hieman pehmenee. Mulla esim. juttu katkesi usein kesken lauseen. Tärkeät asiat unohtuivat helposti, mutta vauva pysyi kyllä koko ajan mielessä. Tämä on lajin selviytymisen kannalta tosi tärkeä juttu. Se on jälkeläisen kannalta elintärkeää. Älkää jaksako puhua siitä niin halventavasti. Ne tarrasukat eivät vahingoita teitä mitenkään. Naurakaa mieluummin hyväntahtoisesti, jos osaatte,
Mitä on vauvaliima?