Että toi vähävaraisille apua jaksaa hämmästyttää!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä köyhänkin lapsen elämässä täytyy olla jotain iloja. 

No juu, mutta eikö mikään halvempi kuin ratsastaminen tai tanssiminen ilostuta?

Minä mietin noiden elukoiden osalta aina sitä, että millainen niiden elämänlaatu on köyhässä perheessä? Lapsista huolehtii viime kädessä yhteiskunta, mutta elukoita ei auta kukaan ennen kuin ovat jo täysin henkihieverissä... Eläinlääkärit yms eivät ole halpoja paikkoja, eikä niitä laskuja maksa kukaan muu kuin elukan omistaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko teille oikeasti uutisena se, että ihmisillä on erilaisia elämäntaitoja? Toiset osaavat suunnitella talouttaan, toiset ei ät. Joku on voinut elää pitkään hyvällä tulotasolla, ja kun tulot romahtavat vaikkapa työttömyyden takia, niin on selvää, että se sopeutuminen on tuskaisaa ja vaikeaa.

Minua ärsyttä se, mikä tällaisten aloitusten motiivina on. Ihan selvästi halutaan leimata köyhät uusavuttomiksi, ahneiksi loisijoiksi.

Todellisuudessa heitä on pienituloisissa vähän.

Eikä kenenkään ole pakko antaa tuollisille rahaa.

No mutta kyllä joku raja pitäis olla elämänhallinnan puutteellakin. Kyllä siinä kohtaa, kun tilin saldo on nolla koko ajan, pitää tajuta lopettaa se ratsastusharrastus. Noin yhtenä esimerkkinä. Multa ei ainakaan heru yhtään sympatiaa saati apua tuollaisille roskasakkiperheille. Eri asia jos joku oikeasti on niin peeaa, että lapsilla ei ole sukkia. Silloin auttaisinkin mielelläni.

Kukaan ei sulta ole mitään rahaa väkisin viemässäkään.

En minäkään antaisi rahaa ratsastustunteihin, mutta minä sentään ymmärrän, että a) tuollaiset tapaukset ovat harvinaisia, ja voivat olla jopa provojakin, kokkareilla kun on kova vimma todistaa köyhät ahneiksi paskoiksi ja b) ymmärrän, miksi se elämänhallinta on taitona vaikea opetella, ja ottaa aikansa upotakseen - jos on elänyt siihen asti huoletonta elämää hyvällä palkalla.

Toistan: ihmettelen tällaiset aloitusten tekijän ja kommentoijien motiivia.

10

Miksi köyhä ei saisi harrastaa ratsastusta? Tai mitä tahansa muuta mitä haluaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko teille oikeasti uutisena se, että ihmisillä on erilaisia elämäntaitoja? Toiset osaavat suunnitella talouttaan, toiset ei ät. Joku on voinut elää pitkään hyvällä tulotasolla, ja kun tulot romahtavat vaikkapa työttömyyden takia, niin on selvää, että se sopeutuminen on tuskaisaa ja vaikeaa.

Minua ärsyttä se, mikä tällaisten aloitusten motiivina on. Ihan selvästi halutaan leimata köyhät uusavuttomiksi, ahneiksi loisijoiksi.

Todellisuudessa heitä on pienituloisissa vähän.

Eikä kenenkään ole pakko antaa tuollisille rahaa.

Sehän on puhdasta typeryyttä, jos ihminen ei tajua, kuinka eletään tulojen mukaan. Kun tienaa 5 rahaa, voi käyttää melko huoletta noin 4,5 rahaa, mutta jos tulot ovat 2,5 rahaa, ei mitenkään voi elää kolmen rahan elintasoa. Todella yksinkertaista, ja toimii kaikissa tuloluokissa.

Totta kai se on. Mutta eikö sulle nyt mene jakeluun, että jos olet koko elämäsi elänyt budjetilla 5 rahaa, ja joudut työttömäksi, niin osalla ihmisistä menee tosiaan tovi oppia elämään budjetilla 2,5 rahaa?

Ja kuten sanoin tuossa, et voi edes tietää, ovatko nuo aitoja ihmisiä vai provoja. Pahantahtoisia sellaisia.

10

Vierailija kirjoitti:

Miksi köyhä ei saisi harrastaa ratsastusta? Tai mitä tahansa muuta mitä haluaa?

Nii-i. Tai ajaa uudella Mersulla. Tai matkustella. Tai asua Eirassa. Jos haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi köyhä ei saisi harrastaa ratsastusta? Tai mitä tahansa muuta mitä haluaa?

Jokainen harrastakoon rahojensa mukaan, ei halujensa mukaan.

Jotenkin kummalista tämä että puutteelliset elämänhallintataidot ajatellaan hyväksi syyksi päästää asiat rempalleen. Jotenkin nämä ymmärtäjät tykkäävät taannuttaa köyhät aivan idioottien tasolle joilta ei voi mitään vaatia.

Yleensä työttömyys ei tule ihan täysin yllättäen... Sairastua toki voi yhtäkkiä mutta ei siinäkään heti tulot tipu, vaan jos olet työsuhteessa pitää olla pitkällä sairaslomalla ennenkuin tulot tippuvat radikaalisti.

Monilla on myös säästössä pahan päivän varalle esim 2-6 kk palkka joten moni saattaa elää parikin vuotta vähän säästeliäämmin mutta silti ilman että tarvitsee pummata muilta vaatteita, ruokarahaa ym.

Jos on pitkäaikaissairas ja tai heikkolahjainen niin sellaiset ansaitsevat tukeni, mutta en ymmärrä että asutaan paikkakunnalla jossa on lähes 100% varmaa, että töitä ei ole eikä tule, mutta ei olla valmiita muuttamaan pois töiden perässä.

En myös ymmärrä, että rahaa hassataan irtoripsiin, irtotukkaan, solariumrusketuksiin, uusiin vaatteisiin, lasten kalliisiin merkkivaatteisiin, kalliisiin puhelimiin baarissa juomisiin, viinaan ja tupakkaan, maksullisiin, kalliisiin harrastuksiin ym jos on vähän rahaa käytettävissä.

Itse olen itseni elättänyt 16 vuotiaasta lähtien joten tiedän mistä puhun! 90-luvun lama-aikaan itse maksoin kaikki kulunut lukiolaisena, kävin lukion lisäksi töissä kaupan kassana ja maksoin itse vaatteeni, ruokani, koulutarvikkeet, koulukirjat, bussiliput, hygienia ja meikkituotteet, ihan kaiken... joten mikään Kermaperse ei täällä vastaile..

Vierailija kirjoitti:

Miksi köyhä ei saisi harrastaa ratsastusta? Tai mitä tahansa muuta mitä haluaa?

Mä haluan alkaa harrastamaan Tyynenmeren sukellusta. Kuka maksaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko teille oikeasti uutisena se, että ihmisillä on erilaisia elämäntaitoja? Toiset osaavat suunnitella talouttaan, toiset ei ät. Joku on voinut elää pitkään hyvällä tulotasolla, ja kun tulot romahtavat vaikkapa työttömyyden takia, niin on selvää, että se sopeutuminen on tuskaisaa ja vaikeaa.

Minua ärsyttä se, mikä tällaisten aloitusten motiivina on. Ihan selvästi halutaan leimata köyhät uusavuttomiksi, ahneiksi loisijoiksi.

Todellisuudessa heitä on pienituloisissa vähän.

Eikä kenenkään ole pakko antaa tuollisille rahaa.

Sehän on puhdasta typeryyttä, jos ihminen ei tajua, kuinka eletään tulojen mukaan. Kun tienaa 5 rahaa, voi käyttää melko huoletta noin 4,5 rahaa, mutta jos tulot ovat 2,5 rahaa, ei mitenkään voi elää kolmen rahan elintasoa. Todella yksinkertaista, ja toimii kaikissa tuloluokissa.

Totta kai se on. Mutta eikö sulle nyt mene jakeluun, että jos olet koko elämäsi elänyt budjetilla 5 rahaa, ja joudut työttömäksi, niin osalla ihmisistä menee tosiaan tovi oppia elämään budjetilla 2,5 rahaa?

Ja kuten sanoin tuossa, et voi edes tietää, ovatko nuo aitoja ihmisiä vai provoja. Pahantahtoisia sellaisia.

10

Mä taas väitän, että menojen leikkaus onnistuu parhaiten sellaiselta, joka on kohdanneisiin vaikeuksiin saakkaa tienannut itse kuluttamansa rahat. Nimittäin sellaisella rahalla on ihmiselle arvoa. Sitten taas nämä jotka saavat ja ovat aina saaneet rahansa puroina erilaisista tuista, eivät pidä sitä rahaa kovinkaan suuressa arvossa. Se on vain jotain mikä "kuuluu mulle", ja se siitä. Eivät he mieti, että sen rahan on ensin joku muu työllään heille tienannut. Ei, he vaan katsovat kuinka töissäkäyvä naapuri vie lapsensa ratsastus- ja tanssitunnille, ja miettivät, että kyllä munkin lapselle kuuluu se mitä naapurin lapsikin saa, mun lapsi ei ole huonompi. Sitä paitsi pitkään työtä tehnyt ihminen ei kovin nopeasti muutu köyhäksi vaikka tulot putoavatkin, hänellä on usein massoittain vaatetta, kenkää ja kaikenlaista kodintavaraa niin, ettei hänen tarvitse aikoihin kuluttaa rahojaan muuhun kuin asumiseen ja syömiseen. Ja niihinhän tuet riittävät hyvin, vaikka alkoon, tupakkaan, matkusteluun ja kalliisiin harrastuksiin eivät riitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko teille oikeasti uutisena se, että ihmisillä on erilaisia elämäntaitoja? Toiset osaavat suunnitella talouttaan, toiset ei ät. Joku on voinut elää pitkään hyvällä tulotasolla, ja kun tulot romahtavat vaikkapa työttömyyden takia, niin on selvää, että se sopeutuminen on tuskaisaa ja vaikeaa.

Minua ärsyttä se, mikä tällaisten aloitusten motiivina on. Ihan selvästi halutaan leimata köyhät uusavuttomiksi, ahneiksi loisijoiksi.

Todellisuudessa heitä on pienituloisissa vähän.

Eikä kenenkään ole pakko antaa tuollisille rahaa.

Sehän on puhdasta typeryyttä, jos ihminen ei tajua, kuinka eletään tulojen mukaan. Kun tienaa 5 rahaa, voi käyttää melko huoletta noin 4,5 rahaa, mutta jos tulot ovat 2,5 rahaa, ei mitenkään voi elää kolmen rahan elintasoa. Todella yksinkertaista, ja toimii kaikissa tuloluokissa.

Totta kai se on. Mutta eikö sulle nyt mene jakeluun, että jos olet koko elämäsi elänyt budjetilla 5 rahaa, ja joudut työttömäksi, niin osalla ihmisistä menee tosiaan tovi oppia elämään budjetilla 2,5 rahaa?

Ja kuten sanoin tuossa, et voi edes tietää, ovatko nuo aitoja ihmisiä vai provoja. Pahantahtoisia sellaisia.

10

Eivätkö ihmiset olekaan siellä omilla nimillään ja naamoillaan?

Ärsyttää kyllä suunnattomasti tuollaiset tapaukset... Eräs tuttuni (tällä hetkellä karenssilla oleva yksinhuoltaja) ostelee about joka rahapäivä 10-vuotiaalle 100 euron potkulautoja yms, itselleen 40€ treenivaatteita ja alle 5-vuotiaalle ratsastustunteja yli 20€/h ja satasen ratsastussaappaita (joista tietenkin tuon ikäinen kasvaa ulos viimeistään parissa kuukaudessa). Ja seuraavana päivänä sitten mietitään että mistä saisi ruokarahaa samalla kun tuo 10-vuotias vinkuu jo jotain uutta kallista krääsää. Ei osaa siis arvostaa yhtään mitään, ei ymmärrä rahan arvoa jne. kun ei ole opetettu. Useammin kuin kerran on myös nuo satasen kamat löytyneet rikottuina takapihalta kun 'tää on ihan paska'.

Kerran olen erehtynyt lainaamaan ruokarahaa 50€. Oli laitettu 10-vuotias sillä rahalla kauppaan ja 'ruokakassissa' pullaa, sipsiä, limukkaa yms. ja seuraavana päivänä pyydetään ruokarahaa lainaksi toiselta perheenjäseneltäni kun 'heh tuo poika nyt osti vähän herkkuja'. VIIDELLÄKYMMENELLÄ EUROLLA. Kerran myös pyysin poikaa käymään kaupassa ostamassa mehua yms. (olin heillä kylässä ja kaikki muut 39 asteen kuumeessa), mukaan annoin ostoslistan ja rahaa. Kotiin ei tullut yhtäkään listassa ollutta tuotetta, kaikkea ylimääräistä ja turhaa.

Tietääpä nykyään kun pyytää lainaksi ruokarahaa, että kyse on siitä että omat on käytetty johonkin turhaan krääsään. Rakkaita ihmisiä, kuin perhettä minulle, mutta tuo rahankäytön täydellinen taitamattomuus vituttaa. Eivät osaa tyytyä yhtään mihinkään vaan aina pitää olla se kallein ja paras (johon sitten tietenkin kyllästytään viikossa) vaikkei siihen todellakaan olisi varaa. Työpaikankin hommasin, niin sekin perseiltiin (työaika kulutettiin kännykällä ollessa ja 'ei voi tehdä vuoroja kun on lapset', ilman, että lapsenvahtia edes yritettiin hommata)

Voi että oli ihanaa avautua tänne, kiitos. Näitä tarinoita riittää kyllä vuosien varrelta...

Elämänhallinnan puutteesta on kyse.

Laskin just, että vaikka eletään pikkuisen toimeentulotuen normien yläpuolella (noin satanen enemmän kuussa tms.), meillä olisi ihan hyvin varaa maksaa lapselle viikottainen ratsastustunti. Tanssia voi harrastaa ilmaiseksi tai pienillä maksuilla lähes joka kunnassa, en lähtisi siitä maksamaan kovasti jossei lapsi olisi oikeasti superlahjakas.

Vierailija kirjoitti:

Näissä on hyvä muistaa myös se että aika monen talous on kaatunut yllättäen esim. sairastumisen tai työttömyyden takia. 

Olen taas vähän jo kyllästynyt tähän jankkaukseen "elämänhallinnantaidoista". Tosiasiahan on se, että nimenomaan köyhät joutuvat aika äkkikuurille hallitsemaan elämäänsä niin nuukasti kuin mahdollista. Toiset sen taidon oppivat - toiset eivät ollenkaan. Mutta olen myöskin tasan varma siitä, että todella moni kauhistelija täällä, joka on tuudittautunut keskiluokkaiseen pulleaan elämäntyyliinsä, tipahtaisi todella lujaa pohjille jonkun sopivan kriisin sattuessa omalle kohdalle. Esimerkkinä nyt avioero, työttömyys, vakava sairastuminen. Kun tuollainen kolmen kombo osuu kohdalle (ja aika monella on osunut) - niin yhtäkkiä sitä onkin tilanteessa, jossa bye-bye entinen huoleton elämäntyyli ja se, ettei joka euroa tarvi kääntää kolmesti ennen kuin sen käyttää. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, miksi joku ehkä toivoo jossain kerjuuryhmässä tukea perheelleen tai lapsilleen, jotka ovat jonkinmoiseen hyvään ehtineet tottua, mutta ovat syyttömiä siihen, ettei vanhemmilla enää olekaan varaa entiseen malliin.

Uskomatonta.