Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelet jos 18-vuotias tyttäresi alkaa seurustelemaan 30-vuotiaan miehen kanssa joka on ex-narkkari ja lusinut pahimmillaan tapon yrityksestä?
19.10.2016 |
Meillä tälläinen suhde, tosin minä jo 21v ja mies 33v. Ensimmäinen lapsi tulossa. Mun porukat ei koskaan tuota kovin pahasti ottaneet, koska ovat aika rentoja, tietty vähän olivat huolissaan miehen taustojen takia. Ikäero heitä ei niinkään haitannu, olivat jo aikaisemmin myös tottuneet että mulla on vanhempia ystäviä, eivätkä nähneet siinä mitään pahaa, vanha sananlaskukin sanoo ettei kaveruus ikää kato, osa niistä ystävistä on myös isän työkavereita. Isällä muutenkaan hirveästi oo varaa tuomita kun on entinen alkoholisti. Minut on aikoinaan huostaanotettu, äiti hylänny mut, kiusattu ja ystävä kuollu huumeiden yliannostukseen. Miehen perhe on myös hajonnu, äiti oli alkoholisti, mies ollut nuorena sijoitettuna eri laitoksiin. Meitä miehen kanssa yhdistää samankaltaiset luonteet, hän on mun sielunkumppani ja rankemmat taustat. Olisin toki saanut tavallisenkin miehen ja on mulla myös sellasia poikaystäviä ollu, mutta oon jotenkin kyllästyny aina heihin koska mulla on villisydän ja oon aina tarvinnu myös jotain äksöniä ympärilleni jotta tunnen olevani elossa, sielunkumppanin kun on löytäny niin sitä myöskään ei halua ees vaihtaa! Ollaan totuttu jo siihen, että ihmiset jotka ei oo joutunu elämään yhtä rankasti kuin me, ei ymmärrä meitä ja tahallaan halveksuvat meitä. Oon myös sitä mieltä ettei ketään voi halveksua koko loppuelämää tekemiensä virheiden takia, ei se hyödytä ketään ja auta menemään elämässä eteenpäin, pitää osata anteeksianto, munkaan mies ei ollut sillon oma itsensä kun piri päissään puukotti toista ihmistä. Ollaan molemmat käsitelty myös menneisyytemme ammattiauttajien kanssa ja luulen että meistä tulee erittäin hyviä vanhempia koska ollaan molemmat hyväsydämisiä ja ollaan koettu paljon, tasan tarkkaan tiedetään millaista tuskaa ei haluta omien lasten joutuvan käymään läpi ja tiedetään myös miten se ehkäistään, kun tiedetään tarkkaan myös syyt ja asiat jotka veivät meidät huonoille teille, kokemus on siis eduksi tässäkin asiassa. Oon onnellinen että musta tulee tämän komean, tunteellisen, avoimen ja ymmärtäväisen, romanttisen, vahvankin ja persoonallisen miehen vaimo 12.12.2016. :)<3
Kommentit (28)
Jos ei tuohon ikään osaisi edes alkeellista kappalejakoa niin katkaisisin välit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se haittaa kerta mies on vahva.
Olisikohan tämä joku 173. aloituksesi samasta aiheesta? Miksi spämmäät tuota (mielikuvitus)tarinaa?
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan tämä joku 173. aloituksesi samasta aiheesta? Miksi spämmäät tuota (mielikuvitus)tarinaa?
Koska se on meidän rakkaustarina, eikä mitään mielikuvituksen tuotetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se onneksi ala. 100% varma tieto.
Saamme vielä lukea sinusta iltalehtien otsikoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootko ihan varma ettet ole ton tarinan ex-narkkari? Haaveilet nuoresta tyttöystävästä, arvasinko oikein?
Olette kyllä match made in heaven. Kiva, että olette päässeet yli ongelmistanne, mutta kuulostatte niin wt-pariskunnalta kuin olla ja voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tuollainen äijä pyörisi mun tyttären ympärillä, kehoittaisin poistumaan pysyvästi näkyvistä. Hirvikivääri on ladattu ja suolla on tilaa pötköttää.
Todennäköisyys sille, että fiksu ja kunnianhimoinen, tasapainoisissa oloissa kasvanut tyttäreni alkaisi seurustella valkoroskaisen linnakundin kanssa on osapuilleen nolla. Kokisin epäonnistuneeni kasvattajana, jos nuori päätyisi noihin piireihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukematta pitkää alustustasi...
Oma tyttäreni on nyt 15-vuotias. Menestyy nykyisin koulussa ja tavoitteensa ammatin ja tulevan elintason suhteen ovat korkealla. On nätti. Paljon hyviä ystäviä. Luonteeltaan sosiaalinen. Joten kaikki ovet vielä avoinna.
Jos hän iässäsi olisi yllättäin samassa tilanteessa kuin sinä, syyttäisin luultavasti itseäni yhtä paljon kuin tytärtäni. Olisin selväsi mokannut kasvattajana jo aiemmin. Toisaalta minun olisi silloin avattava myös silmät sille, että tyttäreni on idiootti, enkä minä sille voi mitään. Hänen mokansa, josta maksaa pitkin elämäänsä.
Sääliks käy lasta, jos tää on totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisyys sille, että fiksu ja kunnianhimoinen, tasapainoisissa oloissa kasvanut tyttäreni alkaisi seurustella valkoroskaisen linnakundin kanssa on osapuilleen nolla. Kokisin epäonnistuneeni kasvattajana, jos nuori päätyisi noihin piireihin.
Mä kokisin todella rankasti epäonnistuneeni kasvattajana, jos nimittelisin ja luokittelisin muita ihmisiä noin äärettömän rumasti. Vaikka (tai varsinkin) kun itselläni on asiat hyvin, ei sellaiseen ole mitään tarvetta. Se ei silti tarkoita, etten olisi surullinen ja pettynyt, jos tyttäreni valitisisi päihteiden käyttäjän ja rikollisen kumppaniksi.
Jos käy töissä niin ihan ok. Muuten on ihan ok, kunhan käy töissä eikä aiheuta harmia ympäristössä.
Jos tosiaan hakkaa tytärtäni tai uhkailee tai ei käy töissä niin minä isänä kävisin murjomassa aika pahaan kuntoon sen sällin ja katsoisin että elatuksia maksellaan pitkään ja hartaasti.
T: Iskä 46
No ajattelisin, että kyllä tytär pystyis hemmetin paljon parempaankin, kun alkaa pyörimään jonkun hiton narkin kanssa. Toisekseen en olis yhtään tyytyväinen että jos alkais vääntämään lapsia ton ikäsenä kun sinä ap. Todellakin haluan että tytär elää ensin, opiskelee itselleen kunnon ammatin, matkustelee maailmalla ja elää muutenkin nuorten elämää ennenkuin asettuu aloilleen.
Ainakin tossa vaiheessa tekisin sellasen testamentin, ettei tyttären aviouolisolla ole oikeutta perittävään omaisuuteen. En valitettavasti usko että mistään väkivaltaisesta narkista on elämään siistiä elämää. Hetken voi olla rauhallista, mutta pitemmän päälle tollanen ei tuo kun ongelmia. Mutta onneksi ei ole vielä vuosiin ajankohtaista.
Vai oikein sielunkumppaneita. No kai sen sielunkumppanuuden voi noinkin ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin tossa vaiheessa tekisin sellasen testamentin, ettei tyttären aviouolisolla ole oikeutta perittävään omaisuuteen. En valitettavasti usko että mistään väkivaltaisesta narkista on elämään siistiä elämää.
Vähän ot mutta sun arvot on ihan viturallaan. Raha näyttää kyllä olevan eräille tosi tärkeää, tärkeämpää kuin oma lapsi ja lapsenlapsi.
Hyi helvetti. Ja se että kuvittelet tietäväsi millaisia narkkarit on. Ne on ihmisiä siinä missä papitkin. Pappejakin on erilaisia.
Toivon ap:lle hyvää! Tiedän että laitosnuorista monesta tulee hyviä vanhempia! Kaikista ei tosiaan.
Ajattelisin että 0/5