Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelet jos 18-vuotias tyttäresi alkaa seurustelemaan 30-vuotiaan miehen kanssa joka on ex-narkkari ja lusinut pahimmillaan tapon yrityksestä?
19.10.2016 |
Meillä tälläinen suhde, tosin minä jo 21v ja mies 33v. Ensimmäinen lapsi tulossa. Mun porukat ei koskaan tuota kovin pahasti ottaneet, koska ovat aika rentoja, tietty vähän olivat huolissaan miehen taustojen takia. Ikäero heitä ei niinkään haitannu, olivat jo aikaisemmin myös tottuneet että mulla on vanhempia ystäviä, eivätkä nähneet siinä mitään pahaa, vanha sananlaskukin sanoo ettei kaveruus ikää kato, osa niistä ystävistä on myös isän työkavereita. Isällä muutenkaan hirveästi oo varaa tuomita kun on entinen alkoholisti. Minut on aikoinaan huostaanotettu, äiti hylänny mut, kiusattu ja ystävä kuollu huumeiden yliannostukseen. Miehen perhe on myös hajonnu, äiti oli alkoholisti, mies ollut nuorena sijoitettuna eri laitoksiin. Meitä miehen kanssa yhdistää samankaltaiset luonteet, hän on mun sielunkumppani ja rankemmat taustat. Olisin toki saanut tavallisenkin miehen ja on mulla myös sellasia poikaystäviä ollu, mutta oon jotenkin kyllästyny aina heihin koska mulla on villisydän ja oon aina tarvinnu myös jotain äksöniä ympärilleni jotta tunnen olevani elossa, sielunkumppanin kun on löytäny niin sitä myöskään ei halua ees vaihtaa! Ollaan totuttu jo siihen, että ihmiset jotka ei oo joutunu elämään yhtä rankasti kuin me, ei ymmärrä meitä ja tahallaan halveksuvat meitä. Oon myös sitä mieltä ettei ketään voi halveksua koko loppuelämää tekemiensä virheiden takia, ei se hyödytä ketään ja auta menemään elämässä eteenpäin, pitää osata anteeksianto, munkaan mies ei ollut sillon oma itsensä kun piri päissään puukotti toista ihmistä. Ollaan molemmat käsitelty myös menneisyytemme ammattiauttajien kanssa ja luulen että meistä tulee erittäin hyviä vanhempia koska ollaan molemmat hyväsydämisiä ja ollaan koettu paljon, tasan tarkkaan tiedetään millaista tuskaa ei haluta omien lasten joutuvan käymään läpi ja tiedetään myös miten se ehkäistään, kun tiedetään tarkkaan myös syyt ja asiat jotka veivät meidät huonoille teille, kokemus on siis eduksi tässäkin asiassa. Oon onnellinen että musta tulee tämän komean, tunteellisen, avoimen ja ymmärtäväisen, romanttisen, vahvankin ja persoonallisen miehen vaimo 12.12.2016. :)<3
Kommentit (28)
Minä toivon, etteivät lapseni ikinä päädy kokemaan niin rajuja asioita, että löytävät kosketuspinta-alaa "valkoroskasta". Itsellä myös laitostausta, hajonnut perhe ja historia näyttää todella hirveältä paperilla. Korjasin elämäni 19 vuotiaana ja olen siitä asti elellyt nätisti ja puskenut elämässä eteenpäin. En näe, että tausta vaikuttaa ihmisen jatkokykyyn selviytyä (istuin minäkin 14-18 vuotiaana vain spurguluukuissa dokaamassa ja en uskonut olevani eläessäni työkykyinen ja massutin antipsykootteja pysyäkseni jotakuinkin järjissäni ääripään masennuksen kanssa, nyt ei ole edes ahdistusongelmia ja lääkkeetön vuodesta 2011). Kokisin oloni kurjaksi, koska en saanut varjeltua lasta elämän varjopuolilta tarpeeksi. Olen hyvin ylpeä, että nykyisin olen kavunnut montusta ja trauma-aallokosta sille tasolle, että samaistun niihin normaaleihin keskiluokkaisiin ihmisiin ja isoimmat ongelmat ovat myöhästynyt bussi tai "pitäisi muistaa kilpailuttaa kotivakuutus". Samaa toivon omilta lapsilta. Haluan heidän olevan empaattisia ja auttavaisia, mutten halua heidän joutuvan kokemaan asioita, joiden vuoksi pystyvät enemmin samaistumaan ja asettumaan samaan asemaan entisen narkkarin tai tappoa yrittäneen ihmisen kanssa. Mielummin vähän vierastaisivat, mutta olisivat silti lämpimiä sydämestä ja tarjoaisivat apua ja tukea. Lapseni ovat 3 ja 1.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas sinä ja mielikuvituselämäsi. Mikään näköjään ei ole muuttunut
Vierailija kirjoitti:
No ajattelisin, että kyllä tytär pystyis hemmetin paljon parempaankin, kun alkaa pyörimään jonkun hiton narkin kanssa. Toisekseen en olis yhtään tyytyväinen että jos alkais vääntämään lapsia ton ikäsenä kun sinä ap. Todellakin haluan että tytär elää ensin, opiskelee itselleen kunnon ammatin, matkustelee maailmalla ja elää muutenkin nuorten elämää ennenkuin asettuu aloilleen.
Ainakin tossa vaiheessa tekisin sellasen testamentin, ettei tyttären aviouolisolla ole oikeutta perittävään omaisuuteen. En valitettavasti usko että mistään väkivaltaisesta narkista on elämään siistiä elämää. Hetken voi olla rauhallista, mutta pitemmän päälle tollanen ei tuo kun ongelmia. Mutta onneksi ei ole vielä vuosiin ajankohtaista.
Tämä mua vähän häiritsi...Tuota nimittäin näkee paljon. Entä jos tuo on se, mitä TYTÄR itse haluaisi ja olisi kypsä ja valmis siihen kaikkeen? Miksi tehdä asiat vanhemmat toiveiden mukaan? Nuoretkin ovat yksilöitä ja toiset ovat valmiimpia perheen perustamiseen kuin toiset. Puhun nyt yleisellä tasolla, en ap:n tapauksessa, joka vaikuttaa ongelmalliselta.
Ei nykyään eletä ku 50-luvulla, että kun asetutaan aloilleen ja perustetaan perhe, ni se on kaikki sit siinä. Nykyajan ihmiset on taitavia organisoimaan asiat niin, että nuo kaikki onnistuu vaikka yhtä aikaakin.
Tiedän pari kolmekin tuollaista tapausta, niissä yhdistävänä tekijänä oli se että kyseessä oli joka kerta sama mies.
Oli exäni läheinen sukulainen jonka tunsin jo kun hän oli vielä yläasteella.
Nyt omasta erosta on niin pitkä aika, että en ole miehestä aikoihin kuullut.
Tämä oli sarjassamme älykäs jännämies joka ainakin alle 18 vuotiaasta istui reilusti enemmän vankilassa, kun oli vapaalla. Vankilasta käsin suoritti lukion ja kirjoitti sen verran hyvin että pääsi yliopistoon eräälle alalle, jonne tuolloin oli erityisen hankalaa päästä.
Opiskelut jäi ainakin kertaalleen kesken koska vapautui välillä ja totesi että elämä opintotuen turvin ei ole häntä varten.
Yhteen aikaan oli korkealla yhden nyt jo hajonneen liivijengin hierarkkiassa.
Ensimmäinen vaimonsa oli häntä jopa vanhempi eli jotain 25 vuotias. Mutta kun ikää tuli niin nuorin vaimo taisi olla 19 vuotias, toki seurustelivat paljon aikaisemmin.
Muista vihitystä vaimoista en tiedä, mutta nuoria naisia hänellä oli paljon. Vankila ura alkoi jo 80 luvulla ja ainakin tuolloin vihityn vaimon kanssa sai perhetapaamisia ihan eri tavalla kuin satunnaisen tyttöystävän tai avokin, veikkaan että niitä ei tainnut juuri saada kuin aviovaimot.
Hirvittävän älykäs ja fiksu oli poikana jo mutta silloin jo poliisit ja auktoriteetit olivat pahasta.
Varsinaisesta huumeiden käytöstään en tiedä, suurimmat tuomionsa sai huumeista jopa vuosia enemmän kuin monet taposta. Taponyrityksestä taisi saada jotain neljä vuotta josta istui reilun vuoden. Taponyrityksen selitti minulle itsepuolustukseksi ja olen taipuvainen uskomaan häntä.
Hän kertoi saaneensa myös tuomioita rötöksistä, joita ei ollut tehnyt.
Valmiiksi rikostaustainen on aika helppo tuomia, varsinkin kun vastaus on aina en kommentoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisyys sille, että fiksu ja kunnianhimoinen, tasapainoisissa oloissa kasvanut tyttäreni alkaisi seurustella valkoroskaisen linnakundin kanssa on osapuilleen nolla. Kokisin epäonnistuneeni kasvattajana, jos nuori päätyisi noihin piireihin.
Mä kokisin todella rankasti epäonnistuneeni kasvattajana, jos nimittelisin ja luokittelisin muita ihmisiä noin äärettömän rumasti. Vaikka (tai varsinkin) kun itselläni on asiat hyvin, ei sellaiseen ole mitään tarvetta. Se ei silti tarkoita, etten olisi surullinen ja pettynyt, jos tyttäreni valitisisi päihteiden käyttäjän ja rikollisen kumppaniksi.
Vai että tulisit ihan surulliseksi. Salli mun pärskähtää. Tiedän erään nuoren naisen, joka seurusteli huumeidenkäyttäjä & vankilakundin kanssa ja käytti tietysti itsekin aineita. Ja tottakai siihen piti lapsikin tehdä. Tytär teki äitinsä elämän helvetiksi. Tietysti äidillä oli raskas huoli tyttärestään, toiseksi äidin kotoa hävisi kaikki, minkä rahaksi voi muuttaa, nurkissa pyöri epämääräisiä rikollisia, joita sai pelätä tosissaan ja paljon paljon muuta. Äiti sortui siihen tavalliseen, että tosiasiassa rahoitti tyttärensä huumeidenkäyttöä, kun ei uskaltanut olla antamatta rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sanoisitte jos 18-vuotias tyttärenne alkaisi seurustelemaan 28-vuotiaan työttömän kanssa? Työtön olisi siis muuten kunnollinen ja koulutustakin olisi, mutta silti työtön tuossa iässä, eikä koskaan ollutkaan töissä pitkään yhtäjaksoisesti.
Molemmat meistä on kyllä työelämässä. T. Aloittaja
Olisin varmaan huolissani, koska kuvitteellisen 18-vuotiaan tyttäreni tausta ja kypsyysaste ei antaisi hänelle mitään valmiuksia ymmärtää tällaista miestä ja miehen maailmaa.
Sinulla tilanne voi olla ihan toinen, olet kovia kokenut ja ilmeisesti myös kaikenlaista nähnyt. Onnea!