Miksi niin moni ammattikoulusta valmistuva on työtön?
Johtuuko se teollisuuden alasajosta? Käytännön taitoja kuitenkin tarvitaan, usein paljon enemmän kuin jotain amk:n tai yliopiston pilipalitutkintoa.
http://www.hs.fi/m/ura/a1476421312864?ref=m-a-kolumnit-4
Häkellyttävän suuri joukko suomalaisia elää keskellä syvää lamaa, eikä heistä juuri puhuta
Julkaistu 18.10. 7:59
ERI ihmisryhmät nousevat säännöllisesti esiin omine hyvinvointihuolineen, mutta muuan joukko tuntuu saavan huomiota olemattoman vähän.
Heille nyky-Suomi näyttäytyy lohduttomana. He ovat nuoria ihmisiä, ja heitä on paljon.
LÄHES puolet peruskoulun päättäneistä nuorista menee ammattikouluun, ja vuosi valmistumisen jälkeen joka neljäs ammattikoulun päättäneestä on työttömänä. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saatava tuorein tieto ammattikoulusta valmistuneiden nuorten työttömyysasteesta on vuodelta 2014, ja se on 24 prosenttia.
Kyse on siis koulut käyneistä, ammattiopin hankkineista, tuoreeltaan valmistuneista osaajista. Jotkut onnistuvat pelastautumaan töihin muulle kuin omalle alalleen, kuten Helsingin Sanomissa hiljan haastateltu Petri Pekkarinen.
Vaikka ei itse jäisi työttömäksi heti koulun penkiltä, työttömyyden uhka koko ammattikoulusta valmistuneiden ryhmällä on silti todella suuri. Pitäisi puhua lamasta, sillä se on todellisuutta näille nuorille.
TILANNE on kärjistynyt nopeasti. Vielä vuonna 2011 vastaavassa tilanteessa olleiden työttömyysaste oli 14 prosenttia.
Talouden yhteistyöjärjestö OECD:n syyskuussa julkistama maavertailu kertoo samasta nuorten aikuisten ahdingosta: vailla työtä ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten miesten (20–24-vuotiaat) osuus on kasvanut Suomessa niin, että se oli viime vuonna yli viidenneksen koko nuorten miesten ryhmästä.
Se on vertailumaiden kuudenneksi korkein arvo. Kymmenen vuotta aiemmin näiden miesten osuus Suomessa oli 12 prosenttia.
ON NUORISOTAKUUT, on koulutustakuut, on hallituksen työllisyystavoitteet. Silti ikäluokasta toisensa perään annetaan yhä isomman osan aloittaa aikuiselämänsä joutilaana. Tarvitseeko edes mainita sanoja näköalattomuus, syrjäytyminen, radikalisoituminen?
Näiltä nuorilta puuttuu ääni. Ehkä joku alkaa käyttää sitä heidän puolestaan seuraavissa vaaleissa.
Kommentit (46)
Koska nyt on lama. Amiksesta myös valmistuu ihmisiä, jotka ovat ns. tyhmempiä, laiskempia, hitaampia ja vähän huonompaa laatua.
Niin, ensin heille on vakuuteltu, että ammattikouluun siitä niin kuin olisi jo ja samalla neuvottu dissaamaan lukioon meneviä. He kun amislaisina saavat koulusta ammatin ja pääsevät heti töihin. Mutta eipä ole kukaan omien lasteni ikäluokan tutuista pojista (tytöistä en tiedä, kun en heitä niin tunne) ammattikoulun jälkeen päässeet töihin, jotain pimeitä hanttihommia lukuunottamatta. Eipä maistu koulukaan enää, ei ole intoa lähteä jatko-opintoihin. Lukion käyneet pojat ovat tässä vaiheessa ensimmäistä tai toista vuotta jatko-opinnoissa. Kummilla nyt sitten menee paremmin, sanokaa te?
Rakennusalalle palkataan harvemmin suomalaisia nuoria kuin ulkomaalaista eli halpaa työvoimaa.
about 600000 kpl todellisuudessa niinkuin kaikki tietää tilastoja ja oikeita lukuja aina pienennetään ja vääristellään ja lisää tulee kokoajan.
Itse olen työtön sen takia, etten halunnut mennä töihin sen jälkeen kun valmistuin.
Yläasteella opo selitti, miten ammattikoulu on ainoa, minne kannattaa mennä jos haluaa töihin. Lukiosta ja korkeakoulusta pääsee kuulemma korkeintaan prostituoiduksi tai gigoloksi.
Joo, eipä ole hän enää siellä koulussa opon tehtävissä... Mutta ei tainnut hänen mielipiteensä olla ihan pätevä. Luojan kiitos menin korkeakouluun sille alalle, jonne oikeasti halusin ja mihin on motivaatiota. Kun nykytilannetta katsoo, niin eipä se ammattikoulun todistus näytä olevan mikään vapaalippu suoraan töihin.
Vierailija kirjoitti:
Yläasteella opo selitti, miten ammattikoulu on ainoa, minne kannattaa mennä jos haluaa töihin. Lukiosta ja korkeakoulusta pääsee kuulemma korkeintaan prostituoiduksi tai gigoloksi.
Joo, eipä ole hän enää siellä koulussa opon tehtävissä... Mutta ei tainnut hänen mielipiteensä olla ihan pätevä. Luojan kiitos menin korkeakouluun sille alalle, jonne oikeasti halusin ja mihin on motivaatiota. Kun nykytilannetta katsoo, niin eipä se ammattikoulun todistus näytä olevan mikään vapaalippu suoraan töihin.
Opohan oli vissiin korkeakoulun käynyt, mutta se ei näköjään riittänyt tekemään hänestä ns. parempaa ainesta.
Ehkä se on päätyny prostituoiduksi tai gigoloksi?
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys iskee matalasti koulutettuihin eli juuri amislaisiin. Suurimmalla osalla amislaisista on lisäksi elämänhallinnan ongelmia ja puutteita ahkeruudessa ja älyllisissä resursseissa. Ovat keskivertoa vajaakuntoisempia ja -kykyisempiä. Eli alunperinkin niiden lähtötilanne on huono ja sillon on suuri riski myös työttömyydelle.
Tässähän tämä ikävä totuus tulikin, mutta tätähän ei saa sanoa nyky-Suomessa ääneen, ettei tyhmille ja laiskoille ja niiden tyhmien ja laiskojen tyhmille ja laiskoille vanhemmille tule paha mieli.
Turha akateemisten on riekkua, työttömyys vaivaa kaikkien koulutusasteiden ihmisiä. Moni vastavalmistunut akateeminen joutuu Alepan kassalle tai taksikuskiksi, matalapalkkaduuneissa akateemisesta tutkinnosta ei ole ollut mitään hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Niin, ensin heille on vakuuteltu, että ammattikouluun siitä niin kuin olisi jo ja samalla neuvottu dissaamaan lukioon meneviä. He kun amislaisina saavat koulusta ammatin ja pääsevät heti töihin. Mutta eipä ole kukaan omien lasteni ikäluokan tutuista pojista (tytöistä en tiedä, kun en heitä niin tunne) ammattikoulun jälkeen päässeet töihin, jotain pimeitä hanttihommia lukuunottamatta. Eipä maistu koulukaan enää, ei ole intoa lähteä jatko-opintoihin. Lukion käyneet pojat ovat tässä vaiheessa ensimmäistä tai toista vuotta jatko-opinnoissa. Kummilla nyt sitten menee paremmin, sanokaa te?
ei se lukion käyminenkään takaa automaattisesti sitä työpaikkaa.Ovat vain hitusen paremmin kouluttautuneita,eikä muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ensin heille on vakuuteltu, että ammattikouluun siitä niin kuin olisi jo ja samalla neuvottu dissaamaan lukioon meneviä. He kun amislaisina saavat koulusta ammatin ja pääsevät heti töihin. Mutta eipä ole kukaan omien lasteni ikäluokan tutuista pojista (tytöistä en tiedä, kun en heitä niin tunne) ammattikoulun jälkeen päässeet töihin, jotain pimeitä hanttihommia lukuunottamatta. Eipä maistu koulukaan enää, ei ole intoa lähteä jatko-opintoihin. Lukion käyneet pojat ovat tässä vaiheessa ensimmäistä tai toista vuotta jatko-opinnoissa. Kummilla nyt sitten menee paremmin, sanokaa te?
ei se lukion käyminenkään takaa automaattisesti sitä työpaikkaa.Ovat vain hitusen paremmin kouluttautuneita,eikä muuta.
Se on tietysti totta, mutta jos aloittaa työttömyysuransa 19-vuotiaana ammattikoulusta valmistuttuaan, niin eipä sekään kovin hyvä homma ole, etenkin jos nuorille on vakuuteltu, että ammattikoulusta se onni ja autuus löytyy ja nimenomaan muita dissaamalla samalla.
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys iskee matalasti koulutettuihin eli juuri amislaisiin. Suurimmalla osalla amislaisista on lisäksi elämänhallinnan ongelmia ja puutteita ahkeruudessa ja älyllisissä resursseissa. Ovat keskivertoa vajaakuntoisempia ja -kykyisempiä. Eli alunperinkin niiden lähtötilanne on huono ja sillon on suuri riski myös työttömyydelle.
Mitä ihmettä minä luen??? SUURIMMALLA OSALLA amislaisista on elämänhallinnan puutteita ja puutteita ahkeruudessa ja älyllisissä resursseissa? Oletko tosissasi?
Toivottavasti kommentti on provo, jos ei ole niin todellisuudentajusi on todella pahasti hämärtynyt. Osalla on ongelmia, mutta suurin osa on aivan tavallisia ja normaaleita, fiksuja ja pärjääviä ihmisiä!
Nykyään aika moni menee amikseen saadakseen ensin pohja-ammatin ja jatkaa sen jälkeen AMK:hon tai yliopistoon. Näin olen tehnyt itsekin, amiksen jälkeen 3 vuotta alalla töissä ja nyt jatko-opinnot käynnissä.
Siitä osasta jolla ongelmia on, pitää toki olla huolissaan (Huom, ongelmaisia on myös esim. yliopistoissa) mutta suurinta osaa minkään koulun tai alan ihmisistä sellainen ei todellakaan koske!
Itse valmistuin amiksesta sen jälkeen, kun kävin ensin lukion ja opiskelin pari vuotta yliopistossa. Siirryin kun halusin tehdä jotakin konkreettista ja hyödyllistä.
Eipä ole töitä kyllä löytynyt. Veikkaan teollisuuden alasajoa ja kiinalaista halpatyövoimaa.
Se on kato kun ihmisillä on vapaus kouluttautua mihin haluavat ja mikä kiinnostaa. Eri asia on sitten mitä duunia oikeasti tarvitaan. Kosmetologit ja media-alan vätykset pistää aina hymyilyttimään.
ihmisongelmajäte itsekin kirjoitti:
about 600000 kpl todellisuudessa niinkuin kaikki tietää tilastoja ja oikeita lukuja aina pienennetään ja vääristellään ja lisää tulee kokoajan.
Olet vielä pahasti jäljessä Taloussanomien kommentaattoripapoista. Siellä Suomen todellinen työttömyys on ylittänyt väkiluvun jo kauan sitten. Ja kasvaa rajusti edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys iskee matalasti koulutettuihin eli juuri amislaisiin. Suurimmalla osalla amislaisista on lisäksi elämänhallinnan ongelmia ja puutteita ahkeruudessa ja älyllisissä resursseissa. Ovat keskivertoa vajaakuntoisempia ja -kykyisempiä. Eli alunperinkin niiden lähtötilanne on huono ja sillon on suuri riski myös työttömyydelle.
Mene nyt provoamasta täältä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys iskee matalasti koulutettuihin eli juuri amislaisiin. Suurimmalla osalla amislaisista on lisäksi elämänhallinnan ongelmia ja puutteita ahkeruudessa ja älyllisissä resursseissa. Ovat keskivertoa vajaakuntoisempia ja -kykyisempiä. Eli alunperinkin niiden lähtötilanne on huono ja sillon on suuri riski myös työttömyydelle.
Mene nyt provoamasta täältä
Miten se elämänhallinta siihen töiden saamiseen tai tekemiseen liittyy? Aika monella "parempipalkkaisella" ihmisellä menee ihan päin peräreikiä vapaa-ajalla, enkä nyt tarkoita homoseksiä.
Vierailija kirjoitti:
Niin, ensin heille on vakuuteltu, että ammattikouluun siitä niin kuin olisi jo ja samalla neuvottu dissaamaan lukioon meneviä. He kun amislaisina saavat koulusta ammatin ja pääsevät heti töihin. Mutta eipä ole kukaan omien lasteni ikäluokan tutuista pojista (tytöistä en tiedä, kun en heitä niin tunne) ammattikoulun jälkeen päässeet töihin, jotain pimeitä hanttihommia lukuunottamatta. Eipä maistu koulukaan enää, ei ole intoa lähteä jatko-opintoihin. Lukion käyneet pojat ovat tässä vaiheessa ensimmäistä tai toista vuotta jatko-opinnoissa. Kummilla nyt sitten menee paremmin, sanokaa te?
Noi sinun jatko-opiskelijat elävät yhteiskunnan rahoilla. He ovat niitä yhteiskunnan loisia joilla ei mitään tee.
Yhteiskunnan pitää lopettaa loisien tukeminen. Jokainen joka ei elätä itseään muuta kuin sairauden takia niin joutaakin katuojaan.
Valtio on korviaan myöten veloissa ja se johtuu siitä että tässä yhteiskunnassa maksetaan lapsiperheille kaikki ja se että täällä on noita elämäntapaopiskelijoita.
25 vuotiaan ei kuulu olla enää missään koulussa vaan sen pitäisi AINA olla töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ensin heille on vakuuteltu, että ammattikouluun siitä niin kuin olisi jo ja samalla neuvottu dissaamaan lukioon meneviä. He kun amislaisina saavat koulusta ammatin ja pääsevät heti töihin. Mutta eipä ole kukaan omien lasteni ikäluokan tutuista pojista (tytöistä en tiedä, kun en heitä niin tunne) ammattikoulun jälkeen päässeet töihin, jotain pimeitä hanttihommia lukuunottamatta. Eipä maistu koulukaan enää, ei ole intoa lähteä jatko-opintoihin. Lukion käyneet pojat ovat tässä vaiheessa ensimmäistä tai toista vuotta jatko-opinnoissa. Kummilla nyt sitten menee paremmin, sanokaa te?
ei se lukion käyminenkään takaa automaattisesti sitä työpaikkaa.Ovat vain hitusen paremmin kouluttautuneita,eikä muuta.
Se on tietysti totta, mutta jos aloittaa työttömyysuransa 19-vuotiaana ammattikoulusta valmistuttuaan, niin eipä sekään kovin hyvä homma ole, etenkin jos nuorille on vakuuteltu, että ammattikoulusta se onni ja autuus löytyy ja nimenomaan muita dissaamalla samalla.
Työelämään nykyään palkataan vain ihmisiä joilla JO ON TYÖKOKEMUSTA. Ihan sama mikä tutkinto on jos sinulla ei ole alalta työkokemusta niin et töitä saa.
Työnantajat vaativat että pystyt heti tekemään työtä 100% tehokkuudella verrattuna muihinkin työntekijöihin.
Työttömyys iskee matalasti koulutettuihin eli juuri amislaisiin. Suurimmalla osalla amislaisista on lisäksi elämänhallinnan ongelmia ja puutteita ahkeruudessa ja älyllisissä resursseissa. Ovat keskivertoa vajaakuntoisempia ja -kykyisempiä. Eli alunperinkin niiden lähtötilanne on huono ja sillon on suuri riski myös työttömyydelle.