Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin moni ammattikoulusta valmistuva on työtön?
19.10.2016 |
Johtuuko se teollisuuden alasajosta? Käytännön taitoja kuitenkin tarvitaan, usein paljon enemmän kuin jotain amk:n tai yliopiston pilipalitutkintoa.
http://www.hs.fi/m/ura/a1476421312864?ref=m-a-kolumnit-4
Häkellyttävän suuri joukko suomalaisia elää keskellä syvää lamaa, eikä heistä juuri puhuta
Julkaistu 18.10. 7:59
ERI ihmisryhmät nousevat säännöllisesti esiin omine hyvinvointihuolineen, mutta muuan joukko tuntuu saavan huomiota olemattoman vähän.
Heille nyky-Suomi näyttäytyy lohduttomana. He ovat nuoria ihmisiä, ja heitä on paljon.
LÄHES puolet peruskoulun päättäneistä nuorista menee ammattikouluun, ja vuosi valmistumisen jälkeen joka neljäs ammattikoulun päättäneestä on työttömänä. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saatava tuorein tieto ammattikoulusta valmistuneiden nuorten työttömyysasteesta on vuodelta 2014, ja se on 24 prosenttia.
Kyse on siis koulut käyneistä, ammattiopin hankkineista, tuoreeltaan valmistuneista osaajista. Jotkut onnistuvat pelastautumaan töihin muulle kuin omalle alalleen, kuten Helsingin Sanomissa hiljan haastateltu Petri Pekkarinen.
Vaikka ei itse jäisi työttömäksi heti koulun penkiltä, työttömyyden uhka koko ammattikoulusta valmistuneiden ryhmällä on silti todella suuri. Pitäisi puhua lamasta, sillä se on todellisuutta näille nuorille.
TILANNE on kärjistynyt nopeasti. Vielä vuonna 2011 vastaavassa tilanteessa olleiden työttömyysaste oli 14 prosenttia.
Talouden yhteistyöjärjestö OECD:n syyskuussa julkistama maavertailu kertoo samasta nuorten aikuisten ahdingosta: vailla työtä ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten miesten (20–24-vuotiaat) osuus on kasvanut Suomessa niin, että se oli viime vuonna yli viidenneksen koko nuorten miesten ryhmästä.
Se on vertailumaiden kuudenneksi korkein arvo. Kymmenen vuotta aiemmin näiden miesten osuus Suomessa oli 12 prosenttia.
ON NUORISOTAKUUT, on koulutustakuut, on hallituksen työllisyystavoitteet. Silti ikäluokasta toisensa perään annetaan yhä isomman osan aloittaa aikuiselämänsä joutilaana. Tarvitseeko edes mainita sanoja näköalattomuus, syrjäytyminen, radikalisoituminen?
Näiltä nuorilta puuttuu ääni. Ehkä joku alkaa käyttää sitä heidän puolestaan seuraavissa vaaleissa.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teollisuus on ajettu alas. Yritykset ovat lopettanee toimintansa. Investointeja ei tehdä.
Teollisuudesta on hävinnyt 100 000 työpaikkaa. Suomalaiset tytäryritykset työllistävät nykyisin saman verran ulkomailla kuin Suomessa.
Teollisuuden karkaaminen Suomesta vaikuttaa akateemisiinkin, etenkin diplomi-insinöörien työllistymiseen kun ei ole enää suunnitteluhommia sun muita.
Moni valmistunut dippa-inssi lähtee suoraan ulkomaille jossa on kysyntää ja hyvät palkat. Kotimaasta ei edes yritetä enää etsiä töitä, kun niitä ei ole. Omista opiskeluaikaisista kavereista hieman yli puolet on jo ulkomailla töissä.
Ei tuollainenkaan ole hyvä tilanne jos kouluttaudutaan yhteiskunnan varoilla ja valmistumisen jälkeen häivytään maksamaan veroja ulkomaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska ammattikoulussa koulutetaan ihmisiä matalapalkka-aloille, joissa moni tehtävä ja työntekijä on korvattavissa joko automaatiolla tai sitten koko duuni voidaan tehdä halvalla jossain muualla kuin Suomessa. Ammattikoulun alat ovat lisäksi palvelualoja, joilla työn tuottavuus on huono (hoitoalat, kauneusala jne) ja jotka ensimmäisenä sakkaavat taloudellisen lamakauden aikana.
Ihan tutkittua faktaa on, että mitä korkeampi koulutus ihmisellä on, että vähemmän todennäköistä on työttömyys.
Kyllä amiksen käynyt voi saada ihan mukavaa palkkaa, ainakin miesvaltaisilla aloilla. Jos ei nyt ihan huippupalkkaa, niin keskituloista nyt ainakin.
Ammattikoulujen tarjonta ei valitettavasti vastaa kovin hyvin työelämän tarvetta, pl. hoitoala ja muutama muu ala. Käsityöammatit on kuivumassa kasaan mutta silti niihin koulutetaan jengiä. Kuinka moni artesaani tai tekstiilisuunnittelija saa työpaikan? Mistä?. Palveluammatteja toki on(sihteerit, myyntityö,, mutta ne vaatii usein tietynlaista persoonaa. Yrittäjyys taas vaatii taitoja joita harvalla nuorelta ammattikoulusta valmistuvalla on.
En kyllä tunne montaa (jos yhtäkään) jonkin järkevän alan (metalli, sähkö, lvi, rakennus, ajoneuvo, ym.) ammattikoulussa käynyttä joka ei ole päässyt töihin, jos vaan on halunnut. Amiksessa vaan oli omallakin luokalla suurin osa porukasta sellaisia, joilla ei kai ollut aikomustakaan tehdä töitä ja vielä vähemmän opiskella, mutta johonkin kouluun oli vaan pakko mennä.
Nyt olen jonkin aikaa ollut it-hommista työttömänä, ja kaiken maailman metalli, ym. hommia tyrkytetään puoliväkisin joka suunnalta, kun olen niitäkin välillä tehnyt. Melkein vaikeampaa pysyä työttömänä hommista joita sinänsä toki osaa, muttei kiinnosta tehdä. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ammattikoulussa koulutetaan ihmisiä matalapalkka-aloille, joissa moni tehtävä ja työntekijä on korvattavissa joko automaatiolla tai sitten koko duuni voidaan tehdä halvalla jossain muualla kuin Suomessa. Ammattikoulun alat ovat lisäksi palvelualoja, joilla työn tuottavuus on huono (hoitoalat, kauneusala jne) ja jotka ensimmäisenä sakkaavat taloudellisen lamakauden aikana.
Ihan tutkittua faktaa on, että mitä korkeampi koulutus ihmisellä on, että vähemmän todennäköistä on työttömyys.
Kyllä amiksen käynyt voi saada ihan mukavaa palkkaa, ainakin miesvaltaisilla aloilla. Jos ei nyt ihan huippupalkkaa, niin keskituloista nyt ainakin.
Aika monella amiksen tai pelkän peruskoulun käyneellä perus hitsarilla, raksamiehellä, tms. on omakotitalot sun muut vermeet, että kai niiden pakko jonkinlaista palkkaa on saada.
ensimmäinen asiallinen ja järkevä kommentti