Koulun tasa-arvo-ongelmia
"Opetushallitus perustelee tasa-arvo-ohjelman tarvetta kymmenellä kohdalla. Päättäjät haluavat puuttua siihen, että tyttöjen ja poikien keskimääräisissä oppimistuloksissa on eroa ja opetus on sukupuolittunutta.
1. Mitä esiopetuksessa pitäisi tehdä toisin sukupuolittuneisuuden lievittämiseksi?
2. Suosiiko peruskoulu tyttöjä?
3. Mikseivät hyvätkään oppimistulokset lisää tyttöjen itseluottamusta ja rohkaise heitä nousemaan johtajuuteen?
4. Miksi tytöillä on poikia heikompi käsitys itsestään vaikkapa matematiikan oppijoina jo peruskoulun kolmannella luokalla, vaikka heidän osaamisensa on samalla tasolla?
5. Ymmärretäänkö peruskoulussa tyttöjen ja poikien kypsymisen eritahtisuutta ja osataanko se ottaa huomioon opetuksen järjestämisessä ja työtavoissa?
6. Sosiaalistuvatko pojat peruskoulussa "vapaamatkustajuuteen", kun heitä ei kannusteta ponnistelemaan tai he syystä tai toisesta eivät opi ponnistelemaan?
7. Miten pojat voisivat olla sekä hyväksyttyjä poikaporukassa että ahkeria ja menestyviä oppilaita?
8. Voiko koulussa olla avoimesti transsukupuolinen tai kertoa, ettei koe olevansa tyttö eikä poika?
9. Selittääkö häirinnän pelko osaltaan koulutusalavalintojen ja työelämän segregaatiota?
10. Miten perusopetuksessa pitäisi toimia toisin koulutusalojen välisen segregaation lieventämiseksi?"
Kommentit (67)
Kokeeksi voisi jakaa jonkin alueen koulut vanhan kaavan mukaan poika- ja tyttökouluihin. Tyttökouluissa voisi olla nykyinen meininki, mutta poikakouluihin palautetaan perinteinen karttakeppi ja karsseri -menetelmä yrmyjen miesopettajien voimalla, siten kuin poikia on kautta historian opetettu. Yhdeksän vuoden kuluttua voi sitten verrata, mikä malli on saanut parempaa tulosta aikaan.
Alkuun autttaisi se, että säännöt koskevat kaikkia. Jos kännykät käsketään laittaa pois, se koskee myös sitä luokan pissaliisaa joka rupeaa aina itkemään, jos häneltä vaaditaan jotain. Ja samatrimat molemmille sukupuolille. Jos 10 arvosanaan vaaditaan suomen kielessä vaikka lukudiplomin suorittaminen niin sitten vaaditaan, taas siltä pissikseltäkin. Omien (poikien) koulussa tämä on nimittäin se suurin ongelma.
Jokainen opetustyötä tehnyt voi vahvistaa nämä asiat. Itse musiikinopettajan töitä tehdessäni olen saanut huomata, että monet tytöt alisuoriutuvat eivätkä esimerkiksi uskalla tarttua rohkeasti bändisoittimiin. Monet pojat sen sijaan juoksevat rivakasti rumpusetin luokse ja paukuttavat minkä ehtivät, oli taitoa taikka ei. Monien poikien on hyvin vaikea uskaltaa laulaa ja käyttää omaa ääntään. Pojilta sallitaan helposti häiriökäyttäytymistä enemmän kuin tytöiltä. Tytöiltä vaaditaan usein enemmän tarkkuutta. Monet pojat tipahtavat järjestelmän läpi, kun vaan ajatellaan "pojat ovat poikia". Monet tytöt masentuvat mutta heidän hätäänsä ei näe kukaan. Meillä on jopa viidesosa nuorista miehistä kaikkien koulutusjärjestelmien ja työmarkkinoiden ulottumissa. Jne, esimerkkejä on loputtoman paljon.
On meidän kaikkien opettajien vastuulla että myös pojilta aletaan vaatia enemmän. Ja tytöille enemmän rohkaisevia esikuvia. Harmi kun kunnat haluavat koko ajan leikata kouluilta, jo nyt mennään niin äärirajoilla kuin mahdollista. Pienemmässä ryhmässä olisi helpompi paneutua jokaisen oppilaan kanssa hänen vahvuuksiinsa ja siihen missä on vielä kehitettävää. Ja tukitoimenpiteet ovat riittämättömät ja siksi niin monet putoavat kelkasta.
Vierailija kirjoitti:
Kokeeksi voisi jakaa jonkin alueen koulut vanhan kaavan mukaan poika- ja tyttökouluihin. Tyttökouluissa voisi olla nykyinen meininki, mutta poikakouluihin palautetaan perinteinen karttakeppi ja karsseri -menetelmä yrmyjen miesopettajien voimalla, siten kuin poikia on kautta historian opetettu. Yhdeksän vuoden kuluttua voi sitten verrata, mikä malli on saanut parempaa tulosta aikaan.
Ei kaikki pojat ole häiriköitä, onneksi... Millainen tila kasvaa ja kehittyä tuollaisessa koulussa olisi niille ujommille ja herkemmille pojille?
Samaan aikaan joudun poikien äitinä kysymään, että miksi ihmeessä tässäkin niputetaan yksilöt sukupuolen sisään. On paljon nykykoulussa menestyviä poikia, joilla ei ole mitään ongelmaa tehdä läksyjään, kuunnella tunnilla ja harrastaa koulun jälkeen jalkapalloa.
Miksi rauhallinen poika pitää väkisin sosiaalistaan häirikköporukkaan, jotta hän kelpaisi nykykoululle? Ja mitä kamalaa on siinäkään, että tyttö käy koulunsa kunnialla olematta pissis?
Yläasteella aloittavat tytöt käyttävät monesti hyväkseen "mul on menkat" lausetta jotta heidän ei tarvitse olla paikalla liikuntatunnilla. Tämä on sinäänsä vaikea asia, koska sitä ei voi millään lailla todistaa että ei ole.
Itse näen suurena ongelmana ala-asteella, että voi joutua sattumanvaraisesti itselleen toimivan opetustyylin opettajalle tai opettajalle jonka kanssa on tuskaa ja opettaja selittää huonosti. Toivoisinkin, että alussa olisi kiertävät opettajat ja lapsi saisi aina tietyin välein toivoa kenen luokalla haluaa olla.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi jotkut feminismin vastustajat ovat tästäkin suuttuneet. Eivätkö he oikeasti huomaa, että koulussa on tasa-arvo-ongelmia jotka koskevat kaikkia sukupuolia?
T. feministi.
No joo, olisko jotain muuta puuhaa vaikka näille toimikunnille, tasa-arvoyksiköille ja lautakunnille? Pohtisivat välillä vaikka maahanmuuton vaikutuksia ennen kansainvälistä mainetta niittäneelle koulujärjestelmällemme.
Voisiko kysyä, oppivatko he esim. vapaamatkustajiksi vai olisiko aihe ihan liian rasistinen?
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan joudun poikien äitinä kysymään, että miksi ihmeessä tässäkin niputetaan yksilöt sukupuolen sisään. On paljon nykykoulussa menestyviä poikia, joilla ei ole mitään ongelmaa tehdä läksyjään, kuunnella tunnilla ja harrastaa koulun jälkeen jalkapalloa.
Miksi rauhallinen poika pitää väkisin sosiaalistaan häirikköporukkaan, jotta hän kelpaisi nykykoululle? Ja mitä kamalaa on siinäkään, että tyttö käy koulunsa kunnialla olematta pissis?
Olet asian ytimessä. Tällä tasa-arvoistamisella haetaan sitä, että jokainen nähtäisiin yksilönä eikä vain sukupuolensa edustajana. Ja ettei kukaan voisi myöskään piiloutua sukupuolensa taakse.
Vierailija kirjoitti:
Yläasteella aloittavat tytöt käyttävät monesti hyväkseen "mul on menkat" lausetta jotta heidän ei tarvitse olla paikalla liikuntatunnilla. Tämä on sinäänsä vaikea asia, koska sitä ei voi millään lailla todistaa että ei ole.
Ei toimi. Jos ei voi osallistua opetukseen keksii opettaja jotain korvaavaa tehtävää. Ja ainakaan meillä ei voinut olla yläasteella menkkojen varjolla pois uimaopetuksesta vaan pakotettiin uimaan tamponin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Itse näen suurena ongelmana ala-asteella, että voi joutua sattumanvaraisesti itselleen toimivan opetustyylin opettajalle tai opettajalle jonka kanssa on tuskaa ja opettaja selittää huonosti. Toivoisinkin, että alussa olisi kiertävät opettajat ja lapsi saisi aina tietyin välein toivoa kenen luokalla haluaa olla.
Opettajan pitää hakea eri opetustyylejä ja keinoja miten opettaa. Saman asian voi opettaa hyvin monella eri tavalla ja tulla silti ymmärretyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi jotkut feminismin vastustajat ovat tästäkin suuttuneet. Eivätkö he oikeasti huomaa, että koulussa on tasa-arvo-ongelmia jotka koskevat kaikkia sukupuolia?
T. feministi.
No joo, olisko jotain muuta puuhaa vaikka näille toimikunnille, tasa-arvoyksiköille ja lautakunnille? Pohtisivat välillä vaikka maahanmuuton vaikutuksia ennen kansainvälistä mainetta niittäneelle koulujärjestelmällemme.
Voisiko kysyä, oppivatko he esim. vapaamatkustajiksi vai olisiko aihe ihan liian rasistinen?
Läheskään kaikissa kouluissa ei edes ole maahanmuuttajia. Tyttöjä ja poikia sen sijaan on joka ikisessä koulussa. Ja nämä samat ongelmat koskevat myös maahanmuuttajia aivan yhtä lailla. Elämme kuitenkin suomalaisessa yhteiskunnassa.
Mä ihmettelen tätä, että missä perheet? Vaikka tottakai koululla on velvollisuus opettaa lasta, mutta missä on perhe jonka pitäisi olla tukemassa ja opastamassa lasta?
Miksi yhteiskunta tuntuu jatkuvasti menevän siihen suuntaan, että koulu on se mikä opettaa ja vanhempien vain pitää saada se lapsi sinne kouluun.
Mua ei koskaan vanhemmat edes yrittänyt auttaa koulussa ja kehottanut opiskelemaan, siksihän musta tuli alisuoriutuja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi jotkut feminismin vastustajat ovat tästäkin suuttuneet. Eivätkö he oikeasti huomaa, että koulussa on tasa-arvo-ongelmia jotka koskevat kaikkia sukupuolia?
T. feministi.
No joo, olisko jotain muuta puuhaa vaikka näille toimikunnille, tasa-arvoyksiköille ja lautakunnille? Pohtisivat välillä vaikka maahanmuuton vaikutuksia ennen kansainvälistä mainetta niittäneelle koulujärjestelmällemme.
Voisiko kysyä, oppivatko he esim. vapaamatkustajiksi vai olisiko aihe ihan liian rasistinen?
Läheskään kaikissa kouluissa ei edes ole maahanmuuttajia. Tyttöjä ja poikia sen sijaan on joka ikisessä koulussa. Ja nämä samat ongelmat koskevat myös maahanmuuttajia aivan yhtä lailla. Elämme kuitenkin suomalaisessa yhteiskunnassa.
Itse pidän mamujen ja muiden eroa pitkälti tai ainakin osaltaan kulttuurisena, en esim. kromosomeista johtuvina ja siksi niihin voinee vaikuttaa. Lisäksi samanlaista kieltä heitä ei voi käyttää kun poikia saa taas kutsua vapaamatkustajiksi ja oppimmiskyvyiltään vajavaisiksi.
"Sosiaalistuvatko pojat peruskoulussa "vapaamatkustajuuteen", kun heitä ei kannusteta ponnistelemaan tai he syystä tai toisesta eivät opi ponnistelemaan?"
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen tätä, että missä perheet? Vaikka tottakai koululla on velvollisuus opettaa lasta, mutta missä on perhe jonka pitäisi olla tukemassa ja opastamassa lasta?
Miksi yhteiskunta tuntuu jatkuvasti menevän siihen suuntaan, että koulu on se mikä opettaa ja vanhempien vain pitää saada se lapsi sinne kouluun.
Mua ei koskaan vanhemmat edes yrittänyt auttaa koulussa ja kehottanut opiskelemaan, siksihän musta tuli alisuoriutuja
Niinpä niin. Varsinkin ongelmatilanteissa tarvittaisiin koulun ja kodin tiivistä yhteistyötä. Nykyään monet vanhemmat vain alkavat piikit ojossa puollustuskannalle ja pahimmillaan jopa estävät lapsensa pääsemistä mihinkään tutkimuksiin tai tukitoimenpiteisiin.
Ja monet vanhemmat todellakin voisivat paljon enemmän kannustaa ja tukea myöskin sitä normioppijaa. Ihan ensi alkuun voisi aloittaa siitä, että kiinnostuisi ylipäätään lapsensa asioista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi jotkut feminismin vastustajat ovat tästäkin suuttuneet. Eivätkö he oikeasti huomaa, että koulussa on tasa-arvo-ongelmia jotka koskevat kaikkia sukupuolia?
T. feministi.
No joo, olisko jotain muuta puuhaa vaikka näille toimikunnille, tasa-arvoyksiköille ja lautakunnille? Pohtisivat välillä vaikka maahanmuuton vaikutuksia ennen kansainvälistä mainetta niittäneelle koulujärjestelmällemme.
Voisiko kysyä, oppivatko he esim. vapaamatkustajiksi vai olisiko aihe ihan liian rasistinen?
Läheskään kaikissa kouluissa ei edes ole maahanmuuttajia. Tyttöjä ja poikia sen sijaan on joka ikisessä koulussa. Ja nämä samat ongelmat koskevat myös maahanmuuttajia aivan yhtä lailla. Elämme kuitenkin suomalaisessa yhteiskunnassa.
Itse pidän mamujen ja muiden eroa pitkälti tai ainakin osaltaan kulttuurisena, en esim. kromosomeista johtuvina ja siksi niihin voinee vaikuttaa. Lisäksi samanlaista kieltä heitä ei voi käyttää kun poikia saa taas kutsua vapaamatkustajiksi ja oppimmiskyvyiltään vajavaisiksi.
"Sosiaalistuvatko pojat peruskoulussa "vapaamatkustajuuteen", kun heitä ei kannusteta ponnistelemaan tai he syystä tai toisesta eivät opi ponnistelemaan?"
Myös mamuihin pitää pystyä suhtautumaan aivan yhtä lailla yksilöinä, ei vain jonain yhtenäisenä massana. Ja koulu on aivan ensiarvoisen tärkeä väylä mitä pitkin päästä osaksi yhteiskuntaan. Mamuja koskee aivan samat tasa-arvo-ongelmat kuin mitä kantasuomalaisia, monia vielä paljon vahvemmin jos esimerkiksi tyttölapsia ei arvosteta.
Miten tämäkin keskustelu kääntyi mamukeskusteluksi... Meillä on suomessa hyvin vähän maahanmuuttajia!
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen tätä, että missä perheet? Vaikka tottakai koululla on velvollisuus opettaa lasta, mutta missä on perhe jonka pitäisi olla tukemassa ja opastamassa lasta?
Miksi yhteiskunta tuntuu jatkuvasti menevän siihen suuntaan, että koulu on se mikä opettaa ja vanhempien vain pitää saada se lapsi sinne kouluun.
Mua ei koskaan vanhemmat edes yrittänyt auttaa koulussa ja kehottanut opiskelemaan, siksihän musta tuli alisuoriutuja
Itse asiassa tutkimusten mukaan vanhempien auttaminen ei paranna koulusuorituksia, päinvastoin. Opiskelumotivaation pitäisi nousta oppilaasta itsestään.
En ymmärrä miksi jotkut feminismin vastustajat ovat tästäkin suuttuneet. Eivätkö he oikeasti huomaa, että koulussa on tasa-arvo-ongelmia jotka koskevat kaikkia sukupuolia?