Mies pihtasi vuosia, mutta on halukas taas :(

Meillä minä olin haluton lasten ollessa pieniä ja käyttäessäni hormonaalista ehkäisyä. Pari kertaa viikossa kuitenkin harrastimme seksiä molempien aloitteesta, sillä minullekin se oli tapa saada läheisyyttä vaikka muuten se ei innostanut tippaakaan. Sterilointini ja hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen haluni palasivat sellaisella ryminällä, että minua halutti lähes tauotta. Mutta miestä ei enää haluttanutkaan. Hänen testosteronitasonsa olivat matalat ja lääkitystä hän ei siihen halunnut sen mahdollisten sivuvaikutusten takia.

Tässäpä siis ollaan. Mies pihtaa ja minä haluaisin. Meilläkin mies välttelee kaikenlaista lähestymistä ja koskettamista, antaa ymmärtää jo ajoissa, että hän on väsynyt ja kehittää jopa riitoja ettei tarvitsisi vain olla kanssani. Joskus kyllä haluaa, kesällä väli oli ehkä 7-14 päivää, nyt on mennyt kuukausi edelliseen kertaan. Aloitteet ovat aina minun ja kun mies mukaan lähtee, tuntuu hän olevan kaikkeen hyvin tyytyväinen vielä aamullakin. Itsetuntoni ei ole tästä huonontunut, mutta tottakai tämä tilanne mietityttää. Mies ei asiasta suostu puhumaan, hän käsittää huoleni vain hänen arvosteluksi ja lukittaa itsenä siihen. Olen kirjoittanut kirjeitä, olemme puhuneet alan ammattilaisen kanssa, olen järjestänyt meille kahdenkeskistä aikaa, tehnyt silloin hyvää ruokaa ja viiniä, olen pitänyt itseni kunnossa ja mukavana koskettaa, olen pukeutunut kauniisti ja tehnyt kaikki niin, ettei miehellä olisi stressiä kotona, ei auta.

Valitettavasti keinoni ovat nyt tässä ja enää en edes yritä. En tee enää yhden yhtä noloa aloitetta tai yritä puhua, se aika meni jo. Olen mielummin pois kotoa kuin kotona, teen vaikka ylitöitä ja järjestän itselleni "pakollisia menoja" töiden jälkeen ja viikonloppuna ettei tarvitse toisen naamaa katsoa. 19 vuotta kestänyt liittomme vetelee viimeisiä virsiään.

Kuulostaa ihan siltä, että et voi luottaa puolisoon ja siihen, että jos nyt heittäydyt seksiin mukaan et tulisi kohta taas torjutuksi. Olet tavallaan kaivautunut siihen torjutuksi tulemisen poteroon ja suojaat itseäsi?

Onko seksi nyt sellaista, kuin haluat? Ei kuulosta siltä jos luonnehdit sitä sanomalla, että annat... Nyt se kissa pöydälle ja asia puheeksi. Mieti vain ensin, mitä toivot suhteelta tässä kohtaa ja millaista seksiä. Laita se mies töihin niin että nautit tilanteesta myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole seksiä ollut nyt reiluun vuoteen mues ei halua. Minä voin vannoa, että jos nyt yllättäen haluaisi, niin enää ei tipu.

Miksi naiset on usein tällaisia kostonhaluisia pillullakiristäjiä?

Kyse ei ole kostosta vaan yksinkertaisesti siitä, etten koe miestäni millään tasolla enää haluttavana. Kun pitänyt omat tarpeet kieltää ja kylmettää itsensä en enää halua satuttaa ja rikkoa itseäni.

Että antaisunkerran ja sitten mies sattuu seuraavan kerran haluamaan vuode päästä ja torjuu minut kymmeniä kertoja siinä välussä. Mitä se tekee naiselle, hänen itsetunnolleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole seksiä ollut nyt reiluun vuoteen mues ei halua. Minä voin vannoa, että jos nyt yllättäen haluaisi, niin enää ei tipu.

Miksi naiset on usein tällaisia kostonhaluisia pillullakiristäjiä?

Kyse ei ole kostosta vaan yksinkertaisesti siitä, etten koe miestäni millään tasolla enää haluttavana. Kun pitänyt omat tarpeet kieltää ja kylmettää itsensä en enää halua satuttaa ja rikkoa itseäni.

Että antaisunkerran ja sitten mies sattuu seuraavan kerran haluamaan vuode päästä ja torjuu minut kymmeniä kertoja siinä välussä. Mitä se tekee naiselle, hänen itsetunnolleen?

No juuri saman kuin miehenkin itsetunnolle, menee palasiksi. Jos sitä nyt yleensä on saanut takaisin kuntoon

Ei voi kuin todeta, että melko nopeasti ap:n itsetunto mureni. Aika moni mies joutuu tuon verran olemaan ilman jokaista tehtyä lasta kohden. Miehen on se vain kestettävä, sillä jos mies tunnustaa sen käyvän itsetunnolle, tuomitaan hänet helposti turhan valittajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä minä olin haluton lasten ollessa pieniä ja käyttäessäni hormonaalista ehkäisyä. Pari kertaa viikossa kuitenkin harrastimme seksiä molempien aloitteesta, sillä minullekin se oli tapa saada läheisyyttä vaikka muuten se ei innostanut tippaakaan. Sterilointini ja hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen haluni palasivat sellaisella ryminällä, että minua halutti lähes tauotta. Mutta miestä ei enää haluttanutkaan. Hänen testosteronitasonsa olivat matalat ja lääkitystä hän ei siihen halunnut sen mahdollisten sivuvaikutusten takia.

Tässäpä siis ollaan. Mies pihtaa ja minä haluaisin. Meilläkin mies välttelee kaikenlaista lähestymistä ja koskettamista, antaa ymmärtää jo ajoissa, että hän on väsynyt ja kehittää jopa riitoja ettei tarvitsisi vain olla kanssani. Joskus kyllä haluaa, kesällä väli oli ehkä 7-14 päivää, nyt on mennyt kuukausi edelliseen kertaan. Aloitteet ovat aina minun ja kun mies mukaan lähtee, tuntuu hän olevan kaikkeen hyvin tyytyväinen vielä aamullakin. Itsetuntoni ei ole tästä huonontunut, mutta tottakai tämä tilanne mietityttää. Mies ei asiasta suostu puhumaan, hän käsittää huoleni vain hänen arvosteluksi ja lukittaa itsenä siihen. Olen kirjoittanut kirjeitä, olemme puhuneet alan ammattilaisen kanssa, olen järjestänyt meille kahdenkeskistä aikaa, tehnyt silloin hyvää ruokaa ja viiniä, olen pitänyt itseni kunnossa ja mukavana koskettaa, olen pukeutunut kauniisti ja tehnyt kaikki niin, ettei miehellä olisi stressiä kotona, ei auta.

Valitettavasti keinoni ovat nyt tässä ja enää en edes yritä. En tee enää yhden yhtä noloa aloitetta tai yritä puhua, se aika meni jo. Olen mielummin pois kotoa kuin kotona, teen vaikka ylitöitä ja järjestän itselleni "pakollisia menoja" töiden jälkeen ja viikonloppuna ettei tarvitse toisen naamaa katsoa. 19 vuotta kestänyt liittomme vetelee viimeisiä virsiään.

Tiedän tunteen. Vaimo kun ei ole yhtään aloitetta tehnyt kymmeneen vuoteen. Kaikki seksi ja läheisyys on ollut mun vastuulla. Pakkeja olen saanut enemmän kuin laki sallii. Ei itsekään enää rohkeus riitä aloitteisiin. Nyt on vaimo alkanut ihmettelemään intoani ylitöihin. Koetin selittää, mutta ei vaan kyennyt ymmärtämään. Kotiin kuulemma kun kaikki haluaa, koska siellä on kiva olla. Niin varmaan pitäisi. En vain jaksa katsoa vierestä kun vaimo tuijottaa puhelintaan koko illan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole seksiä ollut nyt reiluun vuoteen mues ei halua. Minä voin vannoa, että jos nyt yllättäen haluaisi, niin enää ei tipu.

Miksi naiset on usein tällaisia kostonhaluisia pillullakiristäjiä?

Kyse ei ole kostosta vaan yksinkertaisesti siitä, etten koe miestäni millään tasolla enää haluttavana. Kun pitänyt omat tarpeet kieltää ja kylmettää itsensä en enää halua satuttaa ja rikkoa itseäni.

Että antaisunkerran ja sitten mies sattuu seuraavan kerran haluamaan vuode päästä ja torjuu minut kymmeniä kertoja siinä välussä. Mitä se tekee naiselle, hänen itsetunnolleen?

No juuri saman kuin miehenkin itsetunnolle, menee palasiksi. Jos sitä nyt yleensä on saanut takaisin kuntoon

Kerroppa mulle missä kohti se itsetunto on mennyt rikki? Miksi sitä ei olisi saanut kuntoon.

Mä en ole siis koskaan kieltäytynyt seksistä. En yhtä ainutta kertaa. Seksiä on maksimissaan meillä ollut, silloin kuin sitä oli max 2 krt kuussa. Tänäkin aikana useita 3 kk ja jopa 8 kk taukoja. Olemme olleet yhdessä 17 vuotta. Tuona aikana niinä jaksoina, kun tein aloitteita, tein niitä 2-4 kertaa viikossa. Jos vaikka 15 vuotta olisin tehnyt aloitteen 2 kertaa viikossa. Niistä tulee yli 1500 kertaa. Jos seksiä olisi ollut se 2 krt kuussa tarkoittaisi se 360 kertaa. Ei olla kyllä lähelläkään tuota lukua, kun useita vuosia on mennyt alle 10 kertaa vuodessa. Mä olen saanut siis pakit yli 1000 kertaa.

Ja minä olen tehnyt ihan kaiken, kokeillut kaikki vaihtoehdot ja kehoittanut miestä myös lääkäriin. Tässä kohtaa ei kyllä mua syyllistetä, jos en halua enää seksiä mieheni kanssa siitä, että antaisin hänelle kerran pakit!

Sinä et tiedä tästä yksinkertaisesti mitään. Mun ei olis alunperinkään pitänyt tuota miestä ottaa. Mutta rakkaus on valitettavasti sokea :-(

Hmm..

Mielenkiintoista. .

Syödään välillä perunamuusia ja tölkkilihapullia ja mietitään tätä asiaa täydellä vatsalla 😀

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole seksiä ollut nyt reiluun vuoteen mues ei halua. Minä voin vannoa, että jos nyt yllättäen haluaisi, niin enää ei tipu.

Miksi naiset on usein tällaisia kostonhaluisia pillullakiristäjiä?

Kyse ei ole kostosta vaan yksinkertaisesti siitä, etten koe miestäni millään tasolla enää haluttavana. Kun pitänyt omat tarpeet kieltää ja kylmettää itsensä en enää halua satuttaa ja rikkoa itseäni.

Että antaisunkerran ja sitten mies sattuu seuraavan kerran haluamaan vuode päästä ja torjuu minut kymmeniä kertoja siinä välussä. Mitä se tekee naiselle, hänen itsetunnolleen?

No juuri saman kuin miehenkin itsetunnolle, menee palasiksi. Jos sitä nyt yleensä on saanut takaisin kuntoon

Kerroppa mulle missä kohti se itsetunto on mennyt rikki? Miksi sitä ei olisi saanut kuntoon.

Mä en ole siis koskaan kieltäytynyt seksistä. En yhtä ainutta kertaa. Seksiä on maksimissaan meillä ollut, silloin kuin sitä oli max 2 krt kuussa. Tänäkin aikana useita 3 kk ja jopa 8 kk taukoja. Olemme olleet yhdessä 17 vuotta. Tuona aikana niinä jaksoina, kun tein aloitteita, tein niitä 2-4 kertaa viikossa. Jos vaikka 15 vuotta olisin tehnyt aloitteen 2 kertaa viikossa. Niistä tulee yli 1500 kertaa. Jos seksiä olisi ollut se 2 krt kuussa tarkoittaisi se 360 kertaa. Ei olla kyllä lähelläkään tuota lukua, kun useita vuosia on mennyt alle 10 kertaa vuodessa. Mä olen saanut siis pakit yli 1000 kertaa.

Ja minä olen tehnyt ihan kaiken, kokeillut kaikki vaihtoehdot ja kehoittanut miestä myös lääkäriin. Tässä kohtaa ei kyllä mua syyllistetä, jos en halua enää seksiä mieheni kanssa siitä, että antaisin hänelle kerran pakit!

Sinä et tiedä tästä yksinkertaisesti mitään. Mun ei olis alunperinkään pitänyt tuota miestä ottaa. Mutta rakkaus on valitettavasti sokea :-(

Ymmärsit nyt väärin. Meinasin että kun roolit ovat toisin päin, niin miehenkin itsetunnolle käy sama kuin naisenkin. Yleisesti, en puhu siis nyt sinun miehestä.

Ja kyllä minä valitettavasti tiedän tästä ja paljon. 18 vuotta yhdessäoloa takana, mutta en mut jaksa kuitenkaan alkaa kertolaskuja tässä suorittamaan. Olen itse tehnyt 99,9% alotteista. Minulle on sanottu ettei seksi kiinnosta ja vois olla lopun elämän ilman, mutta silti naiselle dildo kyllä kelpaa. Haukuttu pieneksi. Suihinottoa ku olen pyytänyt niin nokkaa nyrpistellen kysytty että onko pakko, mutta minä taas annan useasti pelkkää suuseksiä naiselle ilman että minulle tarvisi tehdä yhtään mitään. Itsetunto pn mennyt vuosien saatossa murskaksi, eikä se enään ikinä minulle palaudu. Tiedän kyllä siis jotain

Todella sääli, jos mies kieltäytyy testosteronihoidosta MAHDOLLISTEN sivuvaikutusten takia. Lukemattomat miehet ovat kokeneet elämänlaadussaan dramaattisen parannuksen hoidon aloitettuaan. Hoidon voi lopettaa, jos haitat ovat suuremmat kuin hyödyt.

Monet naiset syövät tai käyttävät hormonikierukan tai -kapselin muodossa hormoneita vuosikausia. Kyllä niistäkin on sivuvaikutuksia ja riskejä. Lisäksi toki raskaus aiheuttaa riskejä ja sivuvaikutuksia. 

Siksi tuntuu melko tylyltä, että esimerkiksi oma mieheni ei halua edes kokeilla hormonihoitoa. Itse olen vuosikymmeniä hormoneja käyttänyt ehkäisyyn, jotta seksielämämme olisi laadukasta eikä tarvitsisi hänen inhoamaansa kumia käyttää. Nyt olisi sitten hänen vuoronsa uhrautua, mutta ei kun ei.

Luulen, että perimmältään kyseessä on suuri häpeä siitä, ettei halut/mieskunto riitä ja asian torjuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole seksiä ollut nyt reiluun vuoteen mues ei halua. Minä voin vannoa, että jos nyt yllättäen haluaisi, niin enää ei tipu.

Miksi naiset on usein tällaisia kostonhaluisia pillullakiristäjiä?

Kyse ei ole kostosta vaan yksinkertaisesti siitä, etten koe miestäni millään tasolla enää haluttavana. Kun pitänyt omat tarpeet kieltää ja kylmettää itsensä en enää halua satuttaa ja rikkoa itseäni.

Että antaisunkerran ja sitten mies sattuu seuraavan kerran haluamaan vuode päästä ja torjuu minut kymmeniä kertoja siinä välussä. Mitä se tekee naiselle, hänen itsetunnolleen?

No juuri saman kuin miehenkin itsetunnolle, menee palasiksi. Jos sitä nyt yleensä on saanut takaisin kuntoon

Kerroppa mulle missä kohti se itsetunto on mennyt rikki? Miksi sitä ei olisi saanut kuntoon.

Mä en ole siis koskaan kieltäytynyt seksistä. En yhtä ainutta kertaa. Seksiä on maksimissaan meillä ollut, silloin kuin sitä oli max 2 krt kuussa. Tänäkin aikana useita 3 kk ja jopa 8 kk taukoja. Olemme olleet yhdessä 17 vuotta. Tuona aikana niinä jaksoina, kun tein aloitteita, tein niitä 2-4 kertaa viikossa. Jos vaikka 15 vuotta olisin tehnyt aloitteen 2 kertaa viikossa. Niistä tulee yli 1500 kertaa. Jos seksiä olisi ollut se 2 krt kuussa tarkoittaisi se 360 kertaa. Ei olla kyllä lähelläkään tuota lukua, kun useita vuosia on mennyt alle 10 kertaa vuodessa. Mä olen saanut siis pakit yli 1000 kertaa.

Ja minä olen tehnyt ihan kaiken, kokeillut kaikki vaihtoehdot ja kehoittanut miestä myös lääkäriin. Tässä kohtaa ei kyllä mua syyllistetä, jos en halua enää seksiä mieheni kanssa siitä, että antaisin hänelle kerran pakit!

Sinä et tiedä tästä yksinkertaisesti mitään. Mun ei olis alunperinkään pitänyt tuota miestä ottaa. Mutta rakkaus on valitettavasti sokea :-(

Ymmärsit nyt väärin. Meinasin että kun roolit ovat toisin päin, niin miehenkin itsetunnolle käy sama kuin naisenkin. Yleisesti, en puhu siis nyt sinun miehestä.

Ja kyllä minä valitettavasti tiedän tästä ja paljon. 18 vuotta yhdessäoloa takana, mutta en mut jaksa kuitenkaan alkaa kertolaskuja tässä suorittamaan. Olen itse tehnyt 99,9% alotteista. Minulle on sanottu ettei seksi kiinnosta ja vois olla lopun elämän ilman, mutta silti naiselle dildo kyllä kelpaa. Haukuttu pieneksi. Suihinottoa ku olen pyytänyt niin nokkaa nyrpistellen kysytty että onko pakko, mutta minä taas annan useasti pelkkää suuseksiä naiselle ilman että minulle tarvisi tehdä yhtään mitään. Itsetunto pn mennyt vuosien saatossa murskaksi, eikä se enään ikinä minulle palaudu. Tiedän kyllä siis jotain

Olen todella pahoillani puolestasi. Onhan tämä tilanne ihan samanlainen toiselle osapuolelle oli se haluton sitten mies tai nainen. Meillä mies on täysin a-seksuaalinen nykyään. Seksitöntä aikaa siis 1 v 4 kk. Mua mieheni ei enää riko, ei enää kertaakaan.Ja siinä on kyse vain itseni suojelemisesta.

Nyt täytyy kyllä sanoa, että tuohan on ihan sairasta. Jos vuosikausia on ollut hiljaista, ja nyt kun mies on taas saanut asiansa kuntoon, luulisi peitot heiluu jatkuvasti. Että otettaisiin menetettyä aikaa takaisin ja kiivaasti.

Vierailija kirjoitti:

Stressi ja kiireet(kai?) veivät mieheltä vuosiksi halut, eikä hän osannut rauhoittaa tilannetta, vaikka tiesi mistä haluttomuus johtuu.

Vuosia kuuntelin sitä; ei tänään, pää kipeä, väsyttää, huomenna sitten -virttä. Sitä kun hän lauantai-iltaisin jo klo 17 alkoi siristellä (joskus tahallisesti) silmiä, ettei tarvisi harrastaa seksiä. Ymmärsin kyllä nämä pienet vihjeet. Lopulta lakkasin pyytämästä, mutta teatraalinen esitys jatkui, koska mies kai pelkäsi minun lähestyvän.

Nämä vuodet vetivät naisellisen ja seksuaalisen itsetuntoni täysin nollaan. Pahiten siinä vaiheessa, kun en enää edes halunnut tai pyydellyt ja mies teki kysymättä, ilman syytä jo selväksi eleillään ja puheillaan, ettei halua minua. Hän saattoi tulla perjantaina töistä ja ilmoituksen tapaan sanoa "minua väsyttää. Menen tänään aikaisin nukkumaan, että älä odota turhaan" valvoi kuitenkin yömyöhille, kunhan en lähestynyt.

Nyt kun mies haluaakin taas, en osaa enää vastata siihen. Olen kuitenkin antanut joka kerta, koska tiedän miten nöyryyttävää on tulla kerta toisensa jälkeen torjutuksi.

En vain halua häntä enää. Unissani haaveilen nuoruuteni viriileistä existä. Saatan herätä sellaiseen uneen.

Intohimo on täysin kadonnut. Tunnen ovulaation aikaan voimakasta biologista tarvetta miehelle, mutta kun mieheni lähestyy ehdottaen, jähmetyn sisäisesti. Menen lukkoon ja tunnen itseni ihan kamalan huonoksi.

Mitä tässä tilanteessa voi tehdä?

Rakastan häntä, mutta en tunne itseäni enää naiseksi ollenkaan. En ole se viriili ja halukas nainen mikä olin tavatessamme.

Sanottakoon vielä, että ensimmäisen puolen vuoden ajan lähestyin. Kolme seuraavaa vuotta annoin olla. Kyse ei ollut siitä, että olisin ahdistellut jatkuvasti.

meillä toisinpäin minä perheenisänä tunnen itseni huonoksi kun toinen ei halua, esim lukeminen on iltaisin paljon tärkeämpää, lapsista kuulemma saa läheisyyyttä riittävästi.

Vierailija kirjoitti:

Todella sääli, jos mies kieltäytyy testosteronihoidosta MAHDOLLISTEN sivuvaikutusten takia. Lukemattomat miehet ovat kokeneet elämänlaadussaan dramaattisen parannuksen hoidon aloitettuaan. Hoidon voi lopettaa, jos haitat ovat suuremmat kuin hyödyt.

Monet naiset syövät tai käyttävät hormonikierukan tai -kapselin muodossa hormoneita vuosikausia. Kyllä niistäkin on sivuvaikutuksia ja riskejä. Lisäksi toki raskaus aiheuttaa riskejä ja sivuvaikutuksia. 

Siksi tuntuu melko tylyltä, että esimerkiksi oma mieheni ei halua edes kokeilla hormonihoitoa. Itse olen vuosikymmeniä hormoneja käyttänyt ehkäisyyn, jotta seksielämämme olisi laadukasta eikä tarvitsisi hänen inhoamaansa kumia käyttää. Nyt olisi sitten hänen vuoronsa uhrautua, mutta ei kun ei.

Luulen, että perimmältään kyseessä on suuri häpeä siitä, ettei halut/mieskunto riitä ja asian torjuminen.

Aika paljon löytyy myös naisia, jotka eivät käytä hormonaalista ehkäisyä mahdollisten sivuvaikutusten takia. Ja löytyy myös paljon miehiä, jotka käyttävät kaikenlaisia hormoneja vain saadakseen kropan, jota luulevat naisten haluavan. Että empä näistä ihan hirveitä perusteluja vetäisi puoleen tai toiseen.

Ei varmaan yhtään lohduta, mutta aina ei vain mene nallekarkit tasan.

Vierailija kirjoitti:

Nyt täytyy kyllä sanoa, että tuohan on ihan sairasta. Jos vuosikausia on ollut hiljaista, ja nyt kun mies on taas saanut asiansa kuntoon, luulisi peitot heiluu jatkuvasti. Että otettaisiin menetettyä aikaa takaisin ja kiivaasti.

Huomaa, ettei sulla ole mitään kokemusta puolison haluttomuudesta. Se, että peutot heiluisivat tänään puolison haluttomuuden jälkeen, ei todellakaan tarkoita sitä, että ne heiluisivat nopeasti uudestaan. Seuraavaan kertaan voi mennä kuukausia tai jopa se vuosi. Sehän tässä juuri onkin hirveää, harhaudut luulemaan, että normaali seksielämä palaa. Ei todellakaan palaa. Ja jotta tätä kestää, omat halut täytyy yksinkertaisesti napsauttaa pois päältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole seksiä ollut nyt reiluun vuoteen mues ei halua. Minä voin vannoa, että jos nyt yllättäen haluaisi, niin enää ei tipu.

Miksi naiset on usein tällaisia kostonhaluisia pillullakiristäjiä?

Kyse ei ole kostosta vaan yksinkertaisesti siitä, etten koe miestäni millään tasolla enää haluttavana. Kun pitänyt omat tarpeet kieltää ja kylmettää itsensä en enää halua satuttaa ja rikkoa itseäni.

Että antaisunkerran ja sitten mies sattuu seuraavan kerran haluamaan vuode päästä ja torjuu minut kymmeniä kertoja siinä välussä. Mitä se tekee naiselle, hänen itsetunnolleen?

No juuri saman kuin miehenkin itsetunnolle, menee palasiksi. Jos sitä nyt yleensä on saanut takaisin kuntoon

Kerroppa mulle missä kohti se itsetunto on mennyt rikki? Miksi sitä ei olisi saanut kuntoon.

Mä en ole siis koskaan kieltäytynyt seksistä. En yhtä ainutta kertaa. Seksiä on maksimissaan meillä ollut, silloin kuin sitä oli max 2 krt kuussa. Tänäkin aikana useita 3 kk ja jopa 8 kk taukoja. Olemme olleet yhdessä 17 vuotta. Tuona aikana niinä jaksoina, kun tein aloitteita, tein niitä 2-4 kertaa viikossa. Jos vaikka 15 vuotta olisin tehnyt aloitteen 2 kertaa viikossa. Niistä tulee yli 1500 kertaa. Jos seksiä olisi ollut se 2 krt kuussa tarkoittaisi se 360 kertaa. Ei olla kyllä lähelläkään tuota lukua, kun useita vuosia on mennyt alle 10 kertaa vuodessa. Mä olen saanut siis pakit yli 1000 kertaa.

Ja minä olen tehnyt ihan kaiken, kokeillut kaikki vaihtoehdot ja kehoittanut miestä myös lääkäriin. Tässä kohtaa ei kyllä mua syyllistetä, jos en halua enää seksiä mieheni kanssa siitä, että antaisin hänelle kerran pakit!

Sinä et tiedä tästä yksinkertaisesti mitään. Mun ei olis alunperinkään pitänyt tuota miestä ottaa. Mutta rakkaus on valitettavasti sokea :-(

Ymmärsit nyt väärin. Meinasin että kun roolit ovat toisin päin, niin miehenkin itsetunnolle käy sama kuin naisenkin. Yleisesti, en puhu siis nyt sinun miehestä.

Ja kyllä minä valitettavasti tiedän tästä ja paljon. 18 vuotta yhdessäoloa takana, mutta en mut jaksa kuitenkaan alkaa kertolaskuja tässä suorittamaan. Olen itse tehnyt 99,9% alotteista. Minulle on sanottu ettei seksi kiinnosta ja vois olla lopun elämän ilman, mutta silti naiselle dildo kyllä kelpaa. Haukuttu pieneksi. Suihinottoa ku olen pyytänyt niin nokkaa nyrpistellen kysytty että onko pakko, mutta minä taas annan useasti pelkkää suuseksiä naiselle ilman että minulle tarvisi tehdä yhtään mitään. Itsetunto pn mennyt vuosien saatossa murskaksi, eikä se enään ikinä minulle palaudu. Tiedän kyllä siis jotain

Olen todella pahoillani puolestasi. Onhan tämä tilanne ihan samanlainen toiselle osapuolelle oli se haluton sitten mies tai nainen. Meillä mies on täysin a-seksuaalinen nykyään. Seksitöntä aikaa siis 1 v 4 kk. Mua mieheni ei enää riko, ei enää kertaakaan.Ja siinä on kyse vain itseni suojelemisesta.

Itse menin jo niin rikki ettei toista kertaa ees vois mennä. Mulla on menny jo siihen että jos sitä seksiä vahingossa jossain välissä tapahtuu niin en pysty yhtään rentoutumaan asiaan enään. Ja sen jälkeen tulee aina paha olo. Olen yrittänyt sanoa että se olisi nyt todella tärkeää että saisin tuntea itseni taas halutuksi niin lukot vois ees hieman aueta, mutta ei, ei varmasti tee mitään asian hyväksi. Seksi on täysin minun vastuulla tässä suhteessa, ja aika vaikea on ylläpitää mitään kun oma itsetunto on mennyt paskaksi... Yritä siinä sitten herättää toisen haluja kun olet aivan varma että sitä ei kiinnosta yhtään, ja jos suostuu niin säälistä. Ei mene meillä enään kauaa kun tämä suhde päättyy.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi kuin todeta, että melko nopeasti ap:n itsetunto mureni. Aika moni mies joutuu tuon verran olemaan ilman jokaista tehtyä lasta kohden. Miehen on se vain kestettävä, sillä jos mies tunnustaa sen käyvän itsetunnolle, tuomitaan hänet helposti turhan valittajaksi.

Eivätkä joudu. Pari kuukautta ilman seksiä on miehet yleensä synnyttämisen vuoksi, ei vuosia. Eikä kenenkään ole vain kestettävä. Ihmisen itsetunto saa murentua vaikka viikossa, et sinä sitä määrittele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole seksiä ollut nyt reiluun vuoteen mues ei halua. Minä voin vannoa, että jos nyt yllättäen haluaisi, niin enää ei tipu.

Miksi naiset on usein tällaisia kostonhaluisia pillullakiristäjiä?

Kyse ei ole kostosta vaan yksinkertaisesti siitä, etten koe miestäni millään tasolla enää haluttavana. Kun pitänyt omat tarpeet kieltää ja kylmettää itsensä en enää halua satuttaa ja rikkoa itseäni.

Että antaisunkerran ja sitten mies sattuu seuraavan kerran haluamaan vuode päästä ja torjuu minut kymmeniä kertoja siinä välussä. Mitä se tekee naiselle, hänen itsetunnolleen?

No juuri saman kuin miehenkin itsetunnolle, menee palasiksi. Jos sitä nyt yleensä on saanut takaisin kuntoon

Kerroppa mulle missä kohti se itsetunto on mennyt rikki? Miksi sitä ei olisi saanut kuntoon.

Mä en ole siis koskaan kieltäytynyt seksistä. En yhtä ainutta kertaa. Seksiä on maksimissaan meillä ollut, silloin kuin sitä oli max 2 krt kuussa. Tänäkin aikana useita 3 kk ja jopa 8 kk taukoja. Olemme olleet yhdessä 17 vuotta. Tuona aikana niinä jaksoina, kun tein aloitteita, tein niitä 2-4 kertaa viikossa. Jos vaikka 15 vuotta olisin tehnyt aloitteen 2 kertaa viikossa. Niistä tulee yli 1500 kertaa. Jos seksiä olisi ollut se 2 krt kuussa tarkoittaisi se 360 kertaa. Ei olla kyllä lähelläkään tuota lukua, kun useita vuosia on mennyt alle 10 kertaa vuodessa. Mä olen saanut siis pakit yli 1000 kertaa.

Ja minä olen tehnyt ihan kaiken, kokeillut kaikki vaihtoehdot ja kehoittanut miestä myös lääkäriin. Tässä kohtaa ei kyllä mua syyllistetä, jos en halua enää seksiä mieheni kanssa siitä, että antaisin hänelle kerran pakit!

Sinä et tiedä tästä yksinkertaisesti mitään. Mun ei olis alunperinkään pitänyt tuota miestä ottaa. Mutta rakkaus on valitettavasti sokea :-(

Ymmärsit nyt väärin. Meinasin että kun roolit ovat toisin päin, niin miehenkin itsetunnolle käy sama kuin naisenkin. Yleisesti, en puhu siis nyt sinun miehestä.

Ja kyllä minä valitettavasti tiedän tästä ja paljon. 18 vuotta yhdessäoloa takana, mutta en mut jaksa kuitenkaan alkaa kertolaskuja tässä suorittamaan. Olen itse tehnyt 99,9% alotteista. Minulle on sanottu ettei seksi kiinnosta ja vois olla lopun elämän ilman, mutta silti naiselle dildo kyllä kelpaa. Haukuttu pieneksi. Suihinottoa ku olen pyytänyt niin nokkaa nyrpistellen kysytty että onko pakko, mutta minä taas annan useasti pelkkää suuseksiä naiselle ilman että minulle tarvisi tehdä yhtään mitään. Itsetunto pn mennyt vuosien saatossa murskaksi, eikä se enään ikinä minulle palaudu. Tiedän kyllä siis jotain

Olen todella pahoillani puolestasi. Onhan tämä tilanne ihan samanlainen toiselle osapuolelle oli se haluton sitten mies tai nainen. Meillä mies on täysin a-seksuaalinen nykyään. Seksitöntä aikaa siis 1 v 4 kk. Mua mieheni ei enää riko, ei enää kertaakaan.Ja siinä on kyse vain itseni suojelemisesta.

Itse menin jo niin rikki ettei toista kertaa ees vois mennä. Mulla on menny jo siihen että jos sitä seksiä vahingossa jossain välissä tapahtuu niin en pysty yhtään rentoutumaan asiaan enään. Ja sen jälkeen tulee aina paha olo. Olen yrittänyt sanoa että se olisi nyt todella tärkeää että saisin tuntea itseni taas halutuksi niin lukot vois ees hieman aueta, mutta ei, ei varmasti tee mitään asian hyväksi. Seksi on täysin minun vastuulla tässä suhteessa, ja aika vaikea on ylläpitää mitään kun oma itsetunto on mennyt paskaksi... Yritä siinä sitten herättää toisen haluja kun olet aivan varma että sitä ei kiinnosta yhtään, ja jos suostuu niin säälistä. Ei mene meillä enään kauaa kun tämä suhde päättyy.

Nimenomaan tämä. Haluan tuntea itseni naiseksi, kauniiksi ja halutuksi. Jokaisella on oikeus siihen. Ja sitten jos sattuu saamaan, niin jää sellainen olo, ettei se ollut oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole seksiä ollut nyt reiluun vuoteen mues ei halua. Minä voin vannoa, että jos nyt yllättäen haluaisi, niin enää ei tipu.

Miksi naiset on usein tällaisia kostonhaluisia pillullakiristäjiä?

Kyse ei ole kostosta vaan yksinkertaisesti siitä, etten koe miestäni millään tasolla enää haluttavana. Kun pitänyt omat tarpeet kieltää ja kylmettää itsensä en enää halua satuttaa ja rikkoa itseäni.

Että antaisunkerran ja sitten mies sattuu seuraavan kerran haluamaan vuode päästä ja torjuu minut kymmeniä kertoja siinä välussä. Mitä se tekee naiselle, hänen itsetunnolleen?

No juuri saman kuin miehenkin itsetunnolle, menee palasiksi. Jos sitä nyt yleensä on saanut takaisin kuntoon

Kerroppa mulle missä kohti se itsetunto on mennyt rikki? Miksi sitä ei olisi saanut kuntoon.

Mä en ole siis koskaan kieltäytynyt seksistä. En yhtä ainutta kertaa. Seksiä on maksimissaan meillä ollut, silloin kuin sitä oli max 2 krt kuussa. Tänäkin aikana useita 3 kk ja jopa 8 kk taukoja. Olemme olleet yhdessä 17 vuotta. Tuona aikana niinä jaksoina, kun tein aloitteita, tein niitä 2-4 kertaa viikossa. Jos vaikka 15 vuotta olisin tehnyt aloitteen 2 kertaa viikossa. Niistä tulee yli 1500 kertaa. Jos seksiä olisi ollut se 2 krt kuussa tarkoittaisi se 360 kertaa. Ei olla kyllä lähelläkään tuota lukua, kun useita vuosia on mennyt alle 10 kertaa vuodessa. Mä olen saanut siis pakit yli 1000 kertaa.

Ja minä olen tehnyt ihan kaiken, kokeillut kaikki vaihtoehdot ja kehoittanut miestä myös lääkäriin. Tässä kohtaa ei kyllä mua syyllistetä, jos en halua enää seksiä mieheni kanssa siitä, että antaisin hänelle kerran pakit!

Sinä et tiedä tästä yksinkertaisesti mitään. Mun ei olis alunperinkään pitänyt tuota miestä ottaa. Mutta rakkaus on valitettavasti sokea :-(

Ymmärsit nyt väärin. Meinasin että kun roolit ovat toisin päin, niin miehenkin itsetunnolle käy sama kuin naisenkin. Yleisesti, en puhu siis nyt sinun miehestä.

Ja kyllä minä valitettavasti tiedän tästä ja paljon. 18 vuotta yhdessäoloa takana, mutta en mut jaksa kuitenkaan alkaa kertolaskuja tässä suorittamaan. Olen itse tehnyt 99,9% alotteista. Minulle on sanottu ettei seksi kiinnosta ja vois olla lopun elämän ilman, mutta silti naiselle dildo kyllä kelpaa. Haukuttu pieneksi. Suihinottoa ku olen pyytänyt niin nokkaa nyrpistellen kysytty että onko pakko, mutta minä taas annan useasti pelkkää suuseksiä naiselle ilman että minulle tarvisi tehdä yhtään mitään. Itsetunto pn mennyt vuosien saatossa murskaksi, eikä se enään ikinä minulle palaudu. Tiedän kyllä siis jotain

Olen todella pahoillani puolestasi. Onhan tämä tilanne ihan samanlainen toiselle osapuolelle oli se haluton sitten mies tai nainen. Meillä mies on täysin a-seksuaalinen nykyään. Seksitöntä aikaa siis 1 v 4 kk. Mua mieheni ei enää riko, ei enää kertaakaan.Ja siinä on kyse vain itseni suojelemisesta.

Itse menin jo niin rikki ettei toista kertaa ees vois mennä. Mulla on menny jo siihen että jos sitä seksiä vahingossa jossain välissä tapahtuu niin en pysty yhtään rentoutumaan asiaan enään. Ja sen jälkeen tulee aina paha olo. Olen yrittänyt sanoa että se olisi nyt todella tärkeää että saisin tuntea itseni taas halutuksi niin lukot vois ees hieman aueta, mutta ei, ei varmasti tee mitään asian hyväksi. Seksi on täysin minun vastuulla tässä suhteessa, ja aika vaikea on ylläpitää mitään kun oma itsetunto on mennyt paskaksi... Yritä siinä sitten herättää toisen haluja kun olet aivan varma että sitä ei kiinnosta yhtään, ja jos suostuu niin säälistä. Ei mene meillä enään kauaa kun tämä suhde päättyy.

Nimenomaan tämä. Haluan tuntea itseni naiseksi, kauniiksi ja halutuksi. Jokaisella on oikeus siihen. Ja sitten jos sattuu saamaan, niin jää sellainen olo, ettei se ollut oikein.

Niinpä!! Tai ei ehkä sellainen olo ettei se ollu oikein vaan se että se ei ollut aitoa, ja siitä ei jää mitään muuta ku paskan maku, vaikka suussa maistuski pillu. Haluttais löytää oma itsevarmuus taas jostain ja nauttia naisen tyydyttämisestä kunnolla. Niin ja sekin vielä kun oikeasti aina huomioin naista sängyssä ja pidän huolen että saa niin monesti kun haluaa, mutta siltikään ei mitään haluja löydy. Meän pitäis ehkä tavata :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä minä olin haluton lasten ollessa pieniä ja käyttäessäni hormonaalista ehkäisyä. Pari kertaa viikossa kuitenkin harrastimme seksiä molempien aloitteesta, sillä minullekin se oli tapa saada läheisyyttä vaikka muuten se ei innostanut tippaakaan. Sterilointini ja hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen haluni palasivat sellaisella ryminällä, että minua halutti lähes tauotta. Mutta miestä ei enää haluttanutkaan. Hänen testosteronitasonsa olivat matalat ja lääkitystä hän ei siihen halunnut sen mahdollisten sivuvaikutusten takia.

Tässäpä siis ollaan. Mies pihtaa ja minä haluaisin. Meilläkin mies välttelee kaikenlaista lähestymistä ja koskettamista, antaa ymmärtää jo ajoissa, että hän on väsynyt ja kehittää jopa riitoja ettei tarvitsisi vain olla kanssani. Joskus kyllä haluaa, kesällä väli oli ehkä 7-14 päivää, nyt on mennyt kuukausi edelliseen kertaan. Aloitteet ovat aina minun ja kun mies mukaan lähtee, tuntuu hän olevan kaikkeen hyvin tyytyväinen vielä aamullakin. Itsetuntoni ei ole tästä huonontunut, mutta tottakai tämä tilanne mietityttää. Mies ei asiasta suostu puhumaan, hän käsittää huoleni vain hänen arvosteluksi ja lukittaa itsenä siihen. Olen kirjoittanut kirjeitä, olemme puhuneet alan ammattilaisen kanssa, olen järjestänyt meille kahdenkeskistä aikaa, tehnyt silloin hyvää ruokaa ja viiniä, olen pitänyt itseni kunnossa ja mukavana koskettaa, olen pukeutunut kauniisti ja tehnyt kaikki niin, ettei miehellä olisi stressiä kotona, ei auta.

Valitettavasti keinoni ovat nyt tässä ja enää en edes yritä. En tee enää yhden yhtä noloa aloitetta tai yritä puhua, se aika meni jo. Olen mielummin pois kotoa kuin kotona, teen vaikka ylitöitä ja järjestän itselleni "pakollisia menoja" töiden jälkeen ja viikonloppuna ettei tarvitse toisen naamaa katsoa. 19 vuotta kestänyt liittomme vetelee viimeisiä virsiään.

Tiedän tunteen. Vaimo kun ei ole yhtään aloitetta tehnyt kymmeneen vuoteen. Kaikki seksi ja läheisyys on ollut mun vastuulla. Pakkeja olen saanut enemmän kuin laki sallii. Ei itsekään enää rohkeus riitä aloitteisiin. Nyt on vaimo alkanut ihmettelemään intoani ylitöihin. Koetin selittää, mutta ei vaan kyennyt ymmärtämään. Kotiin kuulemma kun kaikki haluaa, koska siellä on kiva olla. Niin varmaan pitäisi. En vain jaksa katsoa vierestä kun vaimo tuijottaa puhelintaan koko illan.

Olethan sanonut, että kotiin haluaa ne, keillä siellä on kiva olla? Sulla ei ole kotona kiva olla. Älä huuda ja meuhkaa asiaa, totea se vain neutraalisti. Jos ei vaimo siitä herää ymmärtämään että on asiat huonosti, niin on paska vaimo.