Lue keskustelun säännöt.
Hyvät ja huonot oppilaat pitäisi laittaa eri luokille yläasteella
12.10.2016 |
Ne joilla on keskiarvo seiskaa huonompi laitettaisiin eri luokille kuin ne joilla on keskiarvo seiskasta ylöspäin. Olisi järkevä ratkaisu kaikin puolin, tulevaisuuden luuserit saisivat mölyrauhan ja tulevaisuuden veronmaksajat saisivat opiskelurauhan.
Tietenkin menee yleistämiseksi, koulussa huonosti pärjännyt voi menestyä vaikka miten hyvin elämässä ja koulussa hyvin pärjännyt voi flopata täydellisesti myöhemmällä iällä. Mutta keskimäärin yhteiskunnan pahimmat loiset ovat olleet aikoinaan vitosen häiriköitä.
Kommentit (46)
Meidän yläasteella 90-luvulla tehtiin aikanaan tuollainen tasokokeilu muistaakseni 8-9 luokilla. Kokeilua kesti yhteensä pari vuotta. Minulle, 9.5 keskiarvon oppilaalle se oli ihanaa aikaa aiempien vuosien möykkääjien seuran jälkeen. Oli työrauha, hyvä ilmapiiri, uskalsi viitata kun ei tarvinut pelätä itseen kohdistuvaa huutelua,opettajat pystyi tarjoamaan tasokkaampaa opetusta ja lisää haasteita, ei vain aiempaa työkirjan täyttöä. Se oli paras vuoteni peruskoulussa ikinä ja monet luokalla saivat numeroitaan korotettua sen vuoden aikana, koska oli laadukasta opetusta ja myönteinen ilmapiiri oppimiseen.
Eli minulta tulisi ääni ap:n idealle. Valitettavasti se ei ole kuitenkaan nykypedagogiikan mukaista. Nykyään on se ideologia, että kaikki tarkkaavaisuushäiriöiset, kehitysviiveiset, kielipuolet, käytöshäiriöiset yms ovat kaikki samalla luokalla ns tavallisten/hyvien oppilaiden kanssa. Väistämättä siinä edetään hitaimpien mukaan. Suomessa ei kestetä sitä, että jotkut ovat esim lahjakkaampia, sinnikkäämpiä tai kunnianhimoisempia kuin toiset. Suomen koululaitoksen tulisi pitää huoli siitä, että fiksut nuoret saisivat kunnon puitteet opuskelulle eivätkä joutuisi kärsimään mölyäjien kanssa samassa luokassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingissä yläkoulut on jo eriytyneet. Hyvät oppilaat pyrkii yksityiskouluihin ja painotuksiin. Lähikouluihin jää ne jotka ei noihin pääse. Sama sitten lukioissa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olin häirikkö, mutta ysin alusta aloin opiskella. Pääsin hyvään lukioon ja yliopistoon myöhemmin. Olin ihan hyvän perheen pikkukapinallinen, kaikille vaikutuksille altis.
Jos olisin joutunut erityisluokalle, tuskin olisin koskaan ryhdistäytynyt. En kannata ideaa, mutta häiriköiden tulisi saada lisäopetusta ja yhteydenpidon kotiin olla tiiviimpää. Häiriköitä ei jälki-istunnot haittaa. Luokallani oli myös muutama muu kiitettäviä saava häirikkö, näitä myös lukiossa. Opettajen haastaminen nippelitiedolla oli olevinaan hienoa.
Yhteydenpito kotiin on tärkeää mutta mitä voi tehdä kun vanhemmat kieltää koulua enää ottamasta vanhempiin yhteyttä oppilaan ongelmissa? Näin lapsemme luokkatoverin vanhemmat.
Omassa yläastellani oli erilliset luokat noille häiriköille. Esin oli erikseen nornaali 8-luokka ja sitten niille joille oli oppimus
Vaikeuksia oli omansa :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä yläkoulut on jo eriytyneet. Hyvät oppilaat pyrkii yksityiskouluihin ja painotuksiin. Lähikouluihin jää ne jotka ei noihin pääse. Sama sitten lukioissa.
Osin totta. Mutta kyllä lähikouluissakin on hyviä oppilaita, jotka kärsii häiriköistä. Heille tasoluokat olisi pelastus. Se voisi lisätä lähikoulujen vetovoimaa myös, jos olisi esim 8.5 keskiarvon luokkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin yläasteella melkonen mölyapina, mutta keskiarvo oli kuitenkin ~8.5. Ei se tuntikäytös aina korreloi keskiarvon kanssa.
Poikkeuksia löytyy aina, mölyapinoita on kuitenkin paljon vähemmän hyviä arvosanoja saavissa. Täydellistä ratkaisua ei olekaan, parempaan suuntaan voi aina mennä siitä huolimatta.
Mutta jos ihan vakavissaan puhutaan, niin se parempi suunta voisi löytyä esimerkiksi kannustamalla itsenäisempään opiskeluun. Tiukasti luokassa istuttava oppitunti alkaa olla jo aika vanhanaikainen keino. Tosin uusi opetussuunnitelma ilmeisesti mahdollistaa luovempiakin ratkaisuja kouluille, mikä on erittäin positiivista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joissakin kouluissa A2-kielen valinneet ovat omalla luokallaan. Nämä ovat sitten musiikkiluokkien ym. erikoisluokkien ohella rauhallisimpia luokkia. Toisaalta jos luokalla on paljon tuen tarpeessa olevia, ryhmäkoko saattaa vastaavasti olla pieni. Vaikka pienemmässä ryhmässä olisi useampia "häiriköimisalttiita" oppilaita (perhetausta, sosiaaliset ongelmat, erilaiset diagnoosit),homma toimii yleensä, kun pienessä luokassa kaikki tuntevat toisensa hyvin. Jossain 29 oppilaan luokassa reppanoimmat eivät muista välttämättä edes kaikkien luokkakavereiden nimiä seiskaluokan jouluun mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Olin yläasteella melkonen mölyapina, mutta keskiarvo oli kuitenkin ~8.5. Ei se tuntikäytös aina korreloi keskiarvon kanssa.
Ihan vain tiedoksesi, 8.5 keskiarvo yläkoulussa ei ole kummoinen ja se on helppo saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta hyvä olisi luokat tarpeen mukaan.
- käytöshäiriöisille ja pikkurikollisille vanhan ajan tarkkis, jossa riittävästi aikuisia esim sosionomipohjalta, myös kuraattori tiiviissä yhteystyössä.
- Psyykkisesti oireileville, henkisesti kipeille "ei koulukuntoisille" lapsille oma luokka, jossa open lisäksi psyk. sairaanhoitaja.
- oppimisvaikeuksisille oma pienluokka, jossa erityisope ja oppimisvaikeuksiin perehtyntyt avustaja. Puheterapeutti ja koulupsykologi myös auttamassa ja kuntouttamassa. Ei häiriköitä/käytösongelmaisia kuitenkaan tähän ryhmään, vaan häiriköt olisi tarkkiksella. Jos mahdollista isoissa kaupungeissa, oppimisvaikeudet voisi eritellä alalajeittain, esim kielivaikeuksiset omaansa.
- Levottomille, koulupinnareille yms toiminnalliset työpajaluokat, joissa mm työharjoittelua paljon. Esim kuin Helsingin Jopo-luokka mutta vielä tuetumpana.
- tavallisille oppilaille riittävästi painotettuja luokkia; musiikki, kuvis, liikunta, ilmaisutaito, kielikylpy jne.
- hyville, innokkaille oppilaille tasoryhmiä oppiaineiden mukaan. Esim matikka-kielet-reaaliaineet.
Raha kuitenkin ratkaisee ja siksi kaikki samassa nykyään. Uskon kyllä, että tällä ylläolevalla jaottelulla tulisi pidemmän päälle säästöä kun tulisi parempia oppimistuloksia, vähemmän koulupudokkaita ja syrjäytyneitä sekä lisäisi varmaan kouluviihtyvyyttä myös.
Itse en ollut kovin hyvä itsekkään koulussa kun olin luokalla missä oli pari elämänkoululaista kiusaamassa jokaista vähänkin fiksumpaa yksilöä. Ei oiken tehnyt mieli käydä koulussa kun jokaiselle sanalleni naurettiin. Vaihdoin koulua jossa oli suurimmalla osalla tavoitteet korkealla ja tulokset parani hetkessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä ainakaan möykännyt tai häiriköinyt, olin kiusattu.
t. about seiskan oppilas
Vierailija kirjoitti:
Olin yläasteella melkonen mölyapina, mutta keskiarvo oli kuitenkin ~8.5. Ei se tuntikäytös aina korreloi keskiarvon kanssa.
Ei vanhemmat opettaneet käytöstapoja kun olit häiriöksi tunneilla ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskiarvoni oli ala- ja yläasteella 9,9 ja silti minäkin joskus metelöin tunnilla. Kaverillani oli keskiarvo 9,2 ja hän metelöi vielä pahemmin. Entä oppimisvaikeuksista tai vaikeasta elämäntilanteesta kärsivä, joka ei jaksa opiskella/ei opi mutta istuu hiljaa tunnilla?
Täysin samaa mieltä.t. Yläasteen ope
Vierailija kirjoitti:
Keskiarvoni oli ala- ja yläasteella 9,9 ja silti minäkin joskus metelöin tunnilla. Kaverillani oli keskiarvo 9,2 ja hän metelöi vielä pahemmin. Entä oppimisvaikeuksista tai vaikeasta elämäntilanteesta kärsivä, joka ei jaksa opiskella/ei opi mutta istuu hiljaa tunnilla?
Kuten sanottua, poikkeuksia löytyy aina. Oppilaiden jakaminen eri luokkiin keskiarvojen mukaan parantaisi hyvien oppilaiden keskittymistä ja sitä kautta arvosanoja selvästi.
En kannata ajatustasi vaan tasaisia luokkia. Kuopus kuudennella ja kyllä se pärjää vaikka joku vähän mölyisikin.
Täytyy olla tyhmä jos ei osaa opetella peruskoulun juttuja kotona. Ei ole niin vaikeeta.
Vierailija kirjoitti:
Löytyykö niille huonoille luokille opettajia? Sinänsä ihan hyvä idea, mutta hienosäätöön kaatuisi. :(
T. Ope itsekin
Teollisuudessa saatetaan maksaa jotain vaikean työn lisää tms. Kyllä noille luokille löytyis jämäköitä miesopettajia, jos niille maksettaisiin 500€/kk extraa. Näillä vois olla joku pätevyysvaatimus (haasteellisen luokan opettajan pätevyys) ja jotain opintoja sen saavuttamiseksi. Eli jo opiskeluvaiheessa vois suorittaa kursseja, joilla sais pätevyyden ja lisää liksaa. Sisältönä vois olla auktoriteetilla johtamista ja voimankäytön hallintaa.
Lapseni koulu: luma-luokka, ruotsin kielikylpyluokka, a-Saksan luokka ja "tavalliset luokat". Arvatkaa onko niillä "tavallisilla luokilla" juurikaan tavallisia saati hyvin koulussa pärjääviä lapsia...
Erikoisluokat on jo. Niille eivät pahimmat häiriköt hae eikä pääse.