äitini vääristelee sanomisiani
joka keskustelusta hän vetää äänensävystäni tai jostain johtopäätöksen kuinka inhoan häntä vaikka keskustelu olisi ihan tavallista, jos olen juuri sillä hetkellä tekemässä jotain ja sanon etten ehdi puhua , hän suuttuu että hän soitti väärään aikaan ja lyö luurin korvaan.
Minun ei tarvitse vastata kuin hei , niin kysyy miksi tollasella äänensävyllä vastasit.
Sama toistui.jo lapsena, miksi tulin naama rutussa pöytään, miksi kuulostin siltä ja tältä.
Mitä tällaiselle voi tehdä?
Enhän minä.mitäön mahda jos toinen alkaa päässään pyöritellä kuinka inhoan häntä.
Nytkin vastasin tavallisesti moi, niin kysyi no mikä on!?
Kommentit (3)
Jotkut ihmiset ovat tuommoisia. Neutraalin naaman näkevät vihaisena. Oikeastaan kaikki muut kuin avoimen ystävälliset ilmeet ovat heidän mielestään vihaisia. Ja kaikesta, aivan kaikesta otetaan itseen. Pieniä yksityiskohtia suurenellaan ja tulkitaan negatiivisesti heti siinä tai jälkikäteen. Ovat näkevinään muiden tunteet ja ajatukset, mutta heijastavat omiaan. Ota etäisyyttä, äläkä anna syytellä.
Kivikissaäiti taas kiristelee itsekseen.
Äidilläsi on ongelmia itsensä kanssa ja suotaa ne sinuun, lähimpäänsä. Ota hajurakoa!