Lue keskustelun säännöt.
Köyhien ruikutus ärsyttää, ei meillä keskituloisillakaan
11.10.2016 |
Ole varaa ostaa kaikkea uutena, matkailla ja syödä ravintoloissa! Maksamme isoja päivähoitomaksuja jne... Ihan saman itkuvirren voisi ruikuttaa että yhyy me keskituloiset ei voida ostaa kaikkea mitä halutaan jne... Argh!
Kommentit (371)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on varaa ostaa lapselle ja itsellemme vaatteet uusina, matkustamme vuosittain useita kertoja, käymme vähintään kerran kuussa ulkona syömässä ja lähes viikottain kahvilassa.
Mutta me mitoitimme lapsilukumme yhteen, että meillä olisi varaa muuhunkin. Nyt voimme asua pienemmässä asunnossa, maksamme vain yhden lapsen harrastukset, hoitomaksut, vakuutukset ja muut kulut, matkustaessa meitä on vain kolme.
Elämä on valintoja. Mielestäni ihan kenen tahansa on turha ruikuttaa, jos ei rahat riitä siihen tähän ja tuohon.
Luuletko että lapsi arvostaa enemmän kahviloita, kuin sisarusta?
Arvasin,että joku kommentoi jotain tuon suuntaista. Uskon, että lapsi arvostaa enemmän rentoja ja elämäänsä tyytyväisiä vanhempia, jotka jaksavat panostaa häneen niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Toinen lapsi laittaisi niin henkisen kuin taloudellisen puolen tiukemmalle.
Ps. Sisarus ei ei takaa mitään, ei yhtään mitään. Eikä ainakaan lapsen onnea.
Toki sinä haluat ajatella noin. Mutta lapsesi saattaa hyvinkin todennäköisesti olla eri mieltä.
Ei ihme, että Suomessa lapsiperheköyhyys kukoistaa, kun ihmisten mielestä on tärkeämpää hankkia lapselle sisarus kuin se, että pystyy tarjoamaan perheelle taloudellisesti huolettoman elämän. No, omapahan on elämänne. Kituuttakaa vaan ja kuvitelkaa, ettei lasta yhtään haittaa ettei mihinkään ole koskaan varaa, kun on kuitenkin saanut sisaruksen tai pari.
Kukaan ei tarvitse viikottaisia kahvilareissuja ym...
Lapsi siis. Ei lasten paikka ole kahviloissa vaan leikkipuistossa. Käyttekö edes koskaan leikkipuistossa, vai joutuuko ainoa lapsenne tekemään pelkästään aikuisille mieluisia asioita?
Ei ihme, ettei suomalaisilla lapsilla ole mitään käytöstapoja, kun he rymyävät koko lapsuutensa leikkipuistoissa eivätkä saa näkyä missään muualla. Kyllä on ihan yhtä tärkeää opettaa lapsille miten kahvilassa ja ravintolassa käyttäydytään. Suurin osa lapsista ehtii rymyämään kavereiden kanssa kaikki viikot päiväkodissa. Ei tee lapsille yhtään huonoa käydä sitten viikonloppuna vaikka taidenäyttelyssä ja kahvilassa vanhempiensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurien pääomatulojen saajat nyt kohteeksi, keskituloiset! Ne kusettaa meitä kääntämällä huomiomme köyhiin. Siksi keskituloisilta peritään niin paljon veroa, koska pääomatuloja verotetaan viisi miljardia vuodessa liian vähän verrattuna euroopan keskitasoon.
Näinpä. En ymmärrä miksi pääomaverotus on niin vähän. Ei tuntuisi rikkailla varmaan missään vaikka sitä nostettais pari-5 %, silti siitä saisi huomattavat verotulot valtion kassaan. Keskituloisia niistetään kaikista eniten. Vaikka raadat niska limassa töitä, jää verojen käteen saman verran kuin kaikilla köyhillä tukien kanssa. Ja silti keskituloisena useat maksut täytyy maksaa täysimääräisenä, esim päiväkotimaksut. Jotain muutoksia täytyisi nyt tehdä.
Ei kaikki pääomatuloja saavaat ole rikkaita. Täällä yksi nelihenkinen perhe, jonka yhteenlasketut ansiotulot on nettona 2500e. Asumiskulujen jälkeen meille jää 1700e. Tämän lisäksi olen perinyt metsää, josta saan lähinnä puun myynnin seurauksena pääomatuloja vaihtelevasti, keskimäärin bruttona noin 5000e vuodessa. Kyllä vaan tuntuis kun joku keksis nostaa vielä pääomatulojen verotustakin.
Mutta te olette perineet nuo metsät, ette ole tehneet yhtään töitä sen eteen. Kun täällä on ihmisiä, jotka raataa hommissa ja heille ei jää käteen juuri mitään. Nuo metsät on teille vain ekstraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on varaa ostaa lapselle ja itsellemme vaatteet uusina, matkustamme vuosittain useita kertoja, käymme vähintään kerran kuussa ulkona syömässä ja lähes viikottain kahvilassa.
Mutta me mitoitimme lapsilukumme yhteen, että meillä olisi varaa muuhunkin. Nyt voimme asua pienemmässä asunnossa, maksamme vain yhden lapsen harrastukset, hoitomaksut, vakuutukset ja muut kulut, matkustaessa meitä on vain kolme.
Elämä on valintoja. Mielestäni ihan kenen tahansa on turha ruikuttaa, jos ei rahat riitä siihen tähän ja tuohon.
Luuletko että lapsi arvostaa enemmän kahviloita, kuin sisarusta?
Arvasin,että joku kommentoi jotain tuon suuntaista. Uskon, että lapsi arvostaa enemmän rentoja ja elämäänsä tyytyväisiä vanhempia, jotka jaksavat panostaa häneen niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Toinen lapsi laittaisi niin henkisen kuin taloudellisen puolen tiukemmalle.
Ps. Sisarus ei ei takaa mitään, ei yhtään mitään. Eikä ainakaan lapsen onnea.
Toki sinä haluat ajatella noin. Mutta lapsesi saattaa hyvinkin todennäköisesti olla eri mieltä.
Ei ihme, että Suomessa lapsiperheköyhyys kukoistaa, kun ihmisten mielestä on tärkeämpää hankkia lapselle sisarus kuin se, että pystyy tarjoamaan perheelle taloudellisesti huolettoman elämän. No, omapahan on elämänne. Kituuttakaa vaan ja kuvitelkaa, ettei lasta yhtään haittaa ettei mihinkään ole koskaan varaa, kun on kuitenkin saanut sisaruksen tai pari.
Kukaan ei tarvitse viikottaisia kahvilareissuja ym...
Lapsi siis. Ei lasten paikka ole kahviloissa vaan leikkipuistossa. Käyttekö edes koskaan leikkipuistossa, vai joutuuko ainoa lapsenne tekemään pelkästään aikuisille mieluisia asioita?
Kyllä lasten paikka on kahviloissa ja ravintoloissa, taidenäyttelyissä, museoissa, teatterissa, oopperassa, baletissa... Miten he oppisivat käyttäytymään jos eivät ikinä missään käy?
Jos köyhät herättävät kateutta, niin köyhäksi on paljon helpompi alkaa kuin miljonääriksi. Siitä vaan kokeilemaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme keskituloisia, ja jos jokin laite hajoaa, ensiksi mietitään saisiko jostain käytetyn tilalle. Huonekaluista meillä ei taida olla uutena ostettuja kuin patjat sänkyihin ja pari Ikean Expedit-hyllykköä lapsilla. Kaikki luistimet, sukset, pyörät jne. hankitaan käytettynä. Jos saisimme vielä lapsen, en hetkeäkään miettisi uusien vaunujen ostamista. Ja sitten sossuasiakkaat ajattelevat, että heillä täytyy olla oikeus uusiin vehkeisiin, koska kaikki muutkin niitä ostavat.
Eräs tuttavani, täysin varaton yh, sai sossulta tukea kun läksi väkivaltaisen miehensä luota viimeisillään raskaana. Ei muita huonekaluja kuin patja uudessa kämpässä. Mitä tekee hän? Ostaa sossun rahoilla uuden turvakaukalon ja vaunut. Neuvolan ilmoitustaululla oli samaan aikaan lahjoitetaan-ilmoitus, mutta uutta piti saada. Sitten ei enää ollutkaan rahaa ruoanlaittovälineisiin, muihin huonekaluihin, kodin tekstiileihin. Että sellaista.
Joo saman olen huomannut. Köyhä haluaa kaiken uutena ja haluaa näyttää, ettei ole niin köyhä. Kai se on häpeää ja samalla kateutta niitä kohtaan, joilla menee vähän paremmin. Köyhät luulee, että työssäkäyvillä olisi rahaa tehdä kaikkea mitä haluaa. Mutta ei se mene niin. Me ei olla käyty ikinä ruotsinmatkaa pidemmällä, vaatteita ostetaan järkevästi, halvempia mieluummin ja parempi jos käytettynä saa. Ei osteta mini rodinia, koska se on yksinkertaisesti typerää laittaa niin paljon hetken käytössä oleviin vaatteisiin. Luulen, että noita merkkivaatteita ostaa juuri ne, joilla ei niihin olisi varaa, koska halutaan näyttää, että menisi paremmin, kuin meneekään. En edes katso 70 euroa maksaviin toppiksiin. Lintsillä käydään kerran vuodessa, mutta siihenkin pitää kiristää vyötä. Jos joku laite hajoaa, niin meilläkin on hetken aikaa talous sekaisin.
Lisäksi köyhät tuttavani eivät osaa käyttää rahaa järkevästi. Ruokana on mitä sattuu einestä, baarissa käydään pari kertaa kuussa tai useamminkin. Sillä yhden tuopin hinnalla (6-8 e) saisi jo perheelle ruoat pariksi päiväksi. Tupakkaa poltetaan ja alkoholia juodaan. Yksi tuttu valitti, ettei raski ostaa lapselle sormivärejä, kun ovat niin kalliit. Samalla kerralla osti itselleen olutta sillä hinnalla, minkä ne sormivärit olisi maksanut. Mutta ei, kun oma napa ja valivali. Eräs tuttava juo perheensä kanssa joka päivä limua. Joka ikinen päivä. Lisäksi karkkia syödään, suklaata kuin näkkileipää. Karkki on turhaa ja älyttömän kallista. Minkään ruoan kilohintaa ei ikinä mietitä. Ostetaan se paketti lihaa, mikä on halvin, eikä osata ajatella, että se on kilohinnaltaan usein kalliimpi.
Elämänhallinnan kursseja nämä ihmiset tarvisivat, ei muuta.
TÄMÄ! Monet työttömät ketä tiedän sekä heidän jälkikasvunsa pukeutuvat paremmin kuin me, joilla on edes jotain tuloja. Lapsilla pitää olla merkkitoppikset, vanhemmilla viimeistä huutoa muotikuteet, pimeänä tehdyt ripsiräpsyttimet ja rakennekynnet, joita esitellään Instassa kuin äveriäät.
Kun taas moni korkeastikoulutettu, korkeasti palkattu kulkee ihan taviksena tavisvaatteissaan, eikä edes välttämättä erotu massasta. Usein rikkaat jopa mieluummin pitää matalaa profiilia tulostaan (kohdannut kritiikkiä köyhiltä?).
Ilmiö on tuttu myös USAn ghetoista, jossa afroamerikkalaiset, yh-äitien kasvattamat lähiögangstat hakevat hyväksyntää rojut kaulassa ja fubut ja adidakset jalassa..
On jännä, että ulkopinnan pitää olla niin täydellinen ja kiiltokuvamainen viimeiseen asti, ja rahat laitetaan turhuuteen vaikka on vuokrat ja elarit rästissä ja lapsille lämmitetään koulun jälkeen mikropitsaa.. Sitten asiat on vielä hullummin, kun työttömyys kulkee jo perintönä suvussa (tulotaso on periytyvää sorttia), ei ole lapsilla pääomaa minkäänlaista; ei rahallista eikä kulttuurista.. surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me asumme kalliilla omakotialueella vuokra-asuntoalueen vieressä. Leikkipuisto ja koulu on alueiden yhteinen. Täällä pystyy suoraan näkemään kummalta puolelta lapsi tulee. Jos on uudet vaunut, rattaat, vaatteet jne. on vuokra-asukki. Jos on kierrätetyt kuomat ja järkihintaiset rattaat on omakotiasukki. Olen aina ihmetellyt tätä.
Väiti kirjoitti:
Meillä on neljä lasta ja ollaan noita kuuluisia keskituloisia. Rahaa harvoin on tarpeeksi kun kulut nousee kun rahaa tulee. Tehdään kovasti töitä jotta saadaan elintaso pidettyä hyvänä
Tuurikin on tietty käynyt kun hyväpalkkainen työ eikä millään kovalla koulutuksella. En kuitenkaan huomaa että lapset meidän tilit söisi. Ainoa ikävä puoli on että kaikki pitäisi tehdä velalla, isommat remontit yms. Jos joskus jää rahaa yhtään yli on jo 10 asiaa listalla mitkä "pitäisi" hankkia. Ajellaan vanhoilla autoilla ja sisustetaan ikean kalusteilla. Kuria on sen verran että kaikki hankitaan vasta kun siihen on oikeasti varaa...no mitä siinä on voittanut kun ei ole velkaa muuta kuin talosta??- no se että ei ole uutta autoa, ei maksamattomat vaatteet päällä eikä velkaista sohvaa perseen alla. Ei ole kyllä sitten ulkomaan matkojakaan kun mielummin laittaa rahat remonttiin tai soutuveneeseen. Näin meillä..
Näitä "köyhiä" nimittäin kun katselee vierestä niin netistä tilataan vaatteet ja sisustustavaraa velaksi, auto on osamaksulla, alkoon ja tupakkaan menee paljon ja sitten valitellaan kun ei ole varaa tonnin vuokraan tai ruokaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme keskituloisia, ja jos jokin laite hajoaa, ensiksi mietitään saisiko jostain käytetyn tilalle. Huonekaluista meillä ei taida olla uutena ostettuja kuin patjat sänkyihin ja pari Ikean Expedit-hyllykköä lapsilla. Kaikki luistimet, sukset, pyörät jne. hankitaan käytettynä. Jos saisimme vielä lapsen, en hetkeäkään miettisi uusien vaunujen ostamista. Ja sitten sossuasiakkaat ajattelevat, että heillä täytyy olla oikeus uusiin vehkeisiin, koska kaikki muutkin niitä ostavat.
Eräs tuttavani, täysin varaton yh, sai sossulta tukea kun läksi väkivaltaisen miehensä luota viimeisillään raskaana. Ei muita huonekaluja kuin patja uudessa kämpässä. Mitä tekee hän? Ostaa sossun rahoilla uuden turvakaukalon ja vaunut. Neuvolan ilmoitustaululla oli samaan aikaan lahjoitetaan-ilmoitus, mutta uutta piti saada. Sitten ei enää ollutkaan rahaa ruoanlaittovälineisiin, muihin huonekaluihin, kodin tekstiileihin. Että sellaista.
Joo saman olen huomannut. Köyhä haluaa kaiken uutena ja haluaa näyttää, ettei ole niin köyhä. Kai se on häpeää ja samalla kateutta niitä kohtaan, joilla menee vähän paremmin. Köyhät luulee, että työssäkäyvillä olisi rahaa tehdä kaikkea mitä haluaa. Mutta ei se mene niin. Me ei olla käyty ikinä ruotsinmatkaa pidemmällä, vaatteita ostetaan järkevästi, halvempia mieluummin ja parempi jos käytettynä saa. Ei osteta mini rodinia, koska se on yksinkertaisesti typerää laittaa niin paljon hetken käytössä oleviin vaatteisiin. Luulen, että noita merkkivaatteita ostaa juuri ne, joilla ei niihin olisi varaa, koska halutaan näyttää, että menisi paremmin, kuin meneekään. En edes katso 70 euroa maksaviin toppiksiin. Lintsillä käydään kerran vuodessa, mutta siihenkin pitää kiristää vyötä. Jos joku laite hajoaa, niin meilläkin on hetken aikaa talous sekaisin.
Elämänhallinnan kursseja nämä ihmiset tarvisivat, ei muuta.
Juuri näin. Vaatteita en edes huomannut mainita: ulkovaatteita ostan jonkin verran uutena, mutta käytetyt kelpaavat oikein hyvin jos vain jostain löytää. Sisävaatteita ostan paljon käytettynä, kiertelen kirppiksillä ja seuraan paikallisia fb-kirppiksiä. Kun vähän viitsii nähdä vaivaa, sieltä saa tosi hyviä ja ajanmukaisia vaatteita halvalla. Lähinnä lapset ostavat synttärilahjarahoillaan tai -lahjakorteillaan jotain uutta alennusmyynneistä. En usko että kenellekään tulee edes mieleen että lapseni kulkevat n. 80-prosenttisesti kirppisvaatteissa (xs-kokoiselle teinille löytyy hyväkuntoista vaatetta vaikka kuinka, ja mieluummin maksan housuista 3 € kuin 20-30 €). Ja työttömällä on vielä enemmän aikaa kiertää niitä kirppiksiä.
T. tuon ekan ylläolevan viestin kirjoittaja
Vierailija kirjoitti:
Mun tuttavapiirissä on kolme tällaista "köyhää". Kaksi heistä on pitkäaikaistyöttömiä ja oon vuosia ihmetellyt miksei he vaikka opiskelisi jotain ammattia kun on tuota aikaakin ollut. Oon itsekin opiskellu ammattin ja ottanut opintolainaa että pääsisin tähän keskituloisten jengiin. Yhteistä näille kaikille kolmelle on se, että ovat tosi tarkkoja mitä duunia voivat tehdä, eivät voi siivota, mennä hoitoalalle, olla tekemisissä pölyn/kemikaalien kanssa jne. Yks ei mee duuniin jollei saa 20e/h liksaa vaikka ei omaa koulutusta eikä kokemusta. Ihan älytöntä. Ja näitä yhteiskunta sitten elättää ja näitä tyyppejä on varmasti tuhansia.
Jos ihmisellä on vaikka asuntovelkaa niin ei sellainen ihminen voi lähteä opiskelemaan. Silloin menettää asunnon ja todennäköisesti joutuisi muuttamaan pois kaupungista.
Koska mikä tahansa opiskelu katsotaan päätoimiseksi jolloin saa vain opintotuen. Jos ihmisellä on vielä lapsia niin millä elätät lapset kun saat vain opintotukea ja asunnon hintakin on jo vähintään se tonni kuussa?
Kun sitten olet sen ammatin opiskellut niin et saa myöskään mitään tukea. Muuta kuin sossusta minimi tuen. Jos et saa heti töitä niin olet aivan kusessa. Nykyään sitä työtä ei vaan saa kun niitä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me asumme kalliilla omakotialueella vuokra-asuntoalueen vieressä. Leikkipuisto ja koulu on alueiden yhteinen. Täällä pystyy suoraan näkemään kummalta puolelta lapsi tulee. Jos on uudet vaunut, rattaat, vaatteet jne. on vuokra-asukki. Jos on kierrätetyt kuomat ja järkihintaiset rattaat on omakotiasukki. Olen aina ihmetellyt tätä.
Älä nyt jauha paskaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tuttavapiirissä on kolme tällaista "köyhää". Kaksi heistä on pitkäaikaistyöttömiä ja oon vuosia ihmetellyt miksei he vaikka opiskelisi jotain ammattia kun on tuota aikaakin ollut. Oon itsekin opiskellu ammattin ja ottanut opintolainaa että pääsisin tähän keskituloisten jengiin. Yhteistä näille kaikille kolmelle on se, että ovat tosi tarkkoja mitä duunia voivat tehdä, eivät voi siivota, mennä hoitoalalle, olla tekemisissä pölyn/kemikaalien kanssa jne. Yks ei mee duuniin jollei saa 20e/h liksaa vaikka ei omaa koulutusta eikä kokemusta. Ihan älytöntä. Ja näitä yhteiskunta sitten elättää ja näitä tyyppejä on varmasti tuhansia.
Jos ihmisellä on vaikka asuntovelkaa niin ei sellainen ihminen voi lähteä opiskelemaan. Silloin menettää asunnon ja todennäköisesti joutuisi muuttamaan pois kaupungista.
Koska mikä tahansa opiskelu katsotaan päätoimiseksi jolloin saa vain opintotuen. Jos ihmisellä on vielä lapsia niin millä elätät lapset kun saat vain opintotukea ja asunnon hintakin on jo vähintään se tonni kuussa?
Kun sitten olet sen ammatin opiskellut niin et saa myöskään mitään tukea. Muuta kuin sossusta minimi tuen. Jos et saa heti töitä niin olet aivan kusessa. Nykyään sitä työtä ei vaan saa kun niitä ei ole.
Tuskinpa nämä pitkäaikaistyöttömät on asuntolainaisia. Ja he on olleet työttömiä niin kauan, että olivat työttömiä jo nousukaudellakin. Ja nykyäänkin muuten pystyy oopiskelemaan työttömyyskorvauksen turvin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tienaan erittäin hyvin ja elämässäni on varaa monenlaiseen luksukseen. Silti en ikinä ajattelisi pahaa huono-osaisista, pienituloisista tai työttömistä. Mielestäni hallitus tekee väärin kiristäessään työttömyysturvaa. Ja mielestäni on väärin, että kenenkään tulot ovat niin pienet, että se heijastuu ruokavalioon ja lapsiin. Aloittaja hyvä, mietihän uudelleen onko viestistäsi mitään hyötyä. Joku jossain saattaa itkeä lukiessaan tätä ketjua.
Sun kanssa samaa mieltä, mutta kyllä aloittajakin oli mielestäni ihan asian ytimessä. Olipa sitten köyhä tai rikas, niin eläminen pitäisi suhteuttaa niihin omiin tuloihin ja varallisuuteen. Esim. on ihan oma päätös tehdä vaikka neljä lasta tai ostella melkein sadan euron toppahousuja. Kyllä omista valinnoista on myös osattava kantaa vastuu eikä ruikutettava, että miksi muut ei maksa mun elämistä ja on niin vaikeaa kun ei ole rahaa.
No rupea sinä sitten tekemään niitä lapsia oikein urakalla. Koska tämä maa tarvitsee lapsia ainakin tuplasti enemmän kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tienaan erittäin hyvin ja elämässäni on varaa monenlaiseen luksukseen. Silti en ikinä ajattelisi pahaa huono-osaisista, pienituloisista tai työttömistä. Mielestäni hallitus tekee väärin kiristäessään työttömyysturvaa. Ja mielestäni on väärin, että kenenkään tulot ovat niin pienet, että se heijastuu ruokavalioon ja lapsiin. Aloittaja hyvä, mietihän uudelleen onko viestistäsi mitään hyötyä. Joku jossain saattaa itkeä lukiessaan tätä ketjua.
Sun kanssa samaa mieltä, mutta kyllä aloittajakin oli mielestäni ihan asian ytimessä. Olipa sitten köyhä tai rikas, niin eläminen pitäisi suhteuttaa niihin omiin tuloihin ja varallisuuteen. Esim. on ihan oma päätös tehdä vaikka neljä lasta tai ostella melkein sadan euron toppahousuja. Kyllä omista valinnoista on myös osattava kantaa vastuu eikä ruikutettava, että miksi muut ei maksa mun elämistä ja on niin vaikeaa kun ei ole rahaa.
No rupea sinä sitten tekemään niitä lapsia oikein urakalla. Koska tämä maa tarvitsee lapsia ainakin tuplasti enemmän kuin nyt.
Niin, huoltosuhteen takia, siksi että maa on täynnä näitä elämäntapaköyhiä, joiden elämäntapa periytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on 5lasta ja tulot on köyhyysrajalla..ja silti me matkustellaan.Olen ollut kotona vuosia ja on elämäntapa tämä "köyhäily" kierrän pyörällä useamman kerran viikossa kaupat läpi,normaalihinnalla ei ruokaa osteta juuri ikinä..ja ruokalista on sen mukaan mitä saatu halvalla.Onni on,että tässä on monta kauppaa lähellä..luen kaikki ilmaisjakelulehdet tarkkaa ja jos jossain jaetaan vaikka makkaraa niin varmasti ollaan siellä syömässä.Kauppojen osastot kierrän läpi ja monesti on rasva yms näytteitä jaossa ja ne kerään.Netissä osallistun kilpailuihin ja välillä voitankin jotain ja täytän mielipidekyselyitä mistä saan palkintoja.Tukia ei saada kuin lapsilisä/kodinhoidontuki.Ärsyttää välillä kun moni hokee,että ei meillä vasn matkustella ole varaa..meillä on,mutta se vaatii että arkena pihistän joka pennin..pienistä puroista ne koostuu ne säästöt😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tuttavapiirissä on kolme tällaista "köyhää". Kaksi heistä on pitkäaikaistyöttömiä ja oon vuosia ihmetellyt miksei he vaikka opiskelisi jotain ammattia kun on tuota aikaakin ollut. Oon itsekin opiskellu ammattin ja ottanut opintolainaa että pääsisin tähän keskituloisten jengiin. Yhteistä näille kaikille kolmelle on se, että ovat tosi tarkkoja mitä duunia voivat tehdä, eivät voi siivota, mennä hoitoalalle, olla tekemisissä pölyn/kemikaalien kanssa jne. Yks ei mee duuniin jollei saa 20e/h liksaa vaikka ei omaa koulutusta eikä kokemusta. Ihan älytöntä. Ja näitä yhteiskunta sitten elättää ja näitä tyyppejä on varmasti tuhansia.
Jos ihmisellä on vaikka asuntovelkaa niin ei sellainen ihminen voi lähteä opiskelemaan. Silloin menettää asunnon ja todennäköisesti joutuisi muuttamaan pois kaupungista.
Koska mikä tahansa opiskelu katsotaan päätoimiseksi jolloin saa vain opintotuen. Jos ihmisellä on vielä lapsia niin millä elätät lapset kun saat vain opintotukea ja asunnon hintakin on jo vähintään se tonni kuussa?
Kun sitten olet sen ammatin opiskellut niin et saa myöskään mitään tukea. Muuta kuin sossusta minimi tuen. Jos et saa heti töitä niin olet aivan kusessa. Nykyään sitä työtä ei vaan saa kun niitä ei ole.
Tuskinpa nämä pitkäaikaistyöttömät on asuntolainaisia. Ja he on olleet työttömiä niin kauan, että olivat työttömiä jo nousukaudellakin. Ja nykyäänkin muuten pystyy oopiskelemaan työttömyyskorvauksen turvin...
Suurin osa pitkäaikaistyöttömistä on ihan tavallisia ihmisiä.
Työttömyyskorvauksen turvin sa aopiskella vain sitä mitä työvoimatoimisto sanoo. Sitäkin se tuukee alle kaksi vuotta jonka jälkeen oikeus opiskella loppuu.
Opiskella saa vain ja ainoastaan ammattiin. Eli esim. korkeakoulussa tai yliopistossa ei saa olla.
Kun se alle kahden vuoden määräaika päättyy niin menettää oikeuden opiskella. Ne koulutukset vaan kestää kolme vuotta eikä alle kaksi vuotta.
Kun on yhden koulutuksen käynyt niin sen jälkeen ei saa opiskella enää mitään koskaan työttömyysturvalla.
Sen koulutuksen jälkeen ansiosidonnainen on loppunut ja ihminen tippuu perusturvalle. Joten erittäin kallis hinta sillä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tienaan erittäin hyvin ja elämässäni on varaa monenlaiseen luksukseen. Silti en ikinä ajattelisi pahaa huono-osaisista, pienituloisista tai työttömistä. Mielestäni hallitus tekee väärin kiristäessään työttömyysturvaa. Ja mielestäni on väärin, että kenenkään tulot ovat niin pienet, että se heijastuu ruokavalioon ja lapsiin. Aloittaja hyvä, mietihän uudelleen onko viestistäsi mitään hyötyä. Joku jossain saattaa itkeä lukiessaan tätä ketjua.
Sun kanssa samaa mieltä, mutta kyllä aloittajakin oli mielestäni ihan asian ytimessä. Olipa sitten köyhä tai rikas, niin eläminen pitäisi suhteuttaa niihin omiin tuloihin ja varallisuuteen. Esim. on ihan oma päätös tehdä vaikka neljä lasta tai ostella melkein sadan euron toppahousuja. Kyllä omista valinnoista on myös osattava kantaa vastuu eikä ruikutettava, että miksi muut ei maksa mun elämistä ja on niin vaikeaa kun ei ole rahaa.
No rupea sinä sitten tekemään niitä lapsia oikein urakalla. Koska tämä maa tarvitsee lapsia ainakin tuplasti enemmän kuin nyt.
Niin, huoltosuhteen takia, siksi että maa on täynnä näitä elämäntapaköyhiä, joiden elämäntapa periytyy.
No tee sinä sitten niitä lapsia kun olet niin hyvä ihminen
Vierailija kirjoitti:
Esim tuossa iltalehden jutussa kerrottiin että sossu maksaa harrastuksen ja ovat saaneet tuetun loman. Me maksamme itse harrastukset mutta juuri sen takia ei ole varaa täysihoitolomiin!
Mä tunnen yhden keskituloisen perheen, joka pääsi tuetulle lomalle! Jäin monttu auki, kun perheen äiti kertoi, että hakivat tuettua lomaa RAY:n kautta ja pääsivät. Heillä 2 lasta, omistusasuto, hyvät työt. Äiti oli kyllä tuolloin vanhempainvapaalla, mutta silti! Ja lapsilla ei erityisvaikeuksia tms. Minä ja mies olimme tuolloin yhden lapsen opiskelijavanhemmat ja matkustimme ihan itse tienatuilla ja säästetyillä rahoilla. Me ei koskaan opiskeluaikana valitettu pienistä tuloista. Tuo perhe taas jaksoi aina valittaa, että ei ole rahaa ja yhyy. Oikeasti äiti shoppaili jatkuvasti vaatteita ja mies videopelejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tuttavapiirissä on kolme tällaista "köyhää". Kaksi heistä on pitkäaikaistyöttömiä ja oon vuosia ihmetellyt miksei he vaikka opiskelisi jotain ammattia kun on tuota aikaakin ollut. Oon itsekin opiskellu ammattin ja ottanut opintolainaa että pääsisin tähän keskituloisten jengiin. Yhteistä näille kaikille kolmelle on se, että ovat tosi tarkkoja mitä duunia voivat tehdä, eivät voi siivota, mennä hoitoalalle, olla tekemisissä pölyn/kemikaalien kanssa jne. Yks ei mee duuniin jollei saa 20e/h liksaa vaikka ei omaa koulutusta eikä kokemusta. Ihan älytöntä. Ja näitä yhteiskunta sitten elättää ja näitä tyyppejä on varmasti tuhansia.
Jos ihmisellä on vaikka asuntovelkaa niin ei sellainen ihminen voi lähteä opiskelemaan. Silloin menettää asunnon ja todennäköisesti joutuisi muuttamaan pois kaupungista.
Koska mikä tahansa opiskelu katsotaan päätoimiseksi jolloin saa vain opintotuen. Jos ihmisellä on vielä lapsia niin millä elätät lapset kun saat vain opintotukea ja asunnon hintakin on jo vähintään se tonni kuussa?
Kun sitten olet sen ammatin opiskellut niin et saa myöskään mitään tukea. Muuta kuin sossusta minimi tuen. Jos et saa heti töitä niin olet aivan kusessa. Nykyään sitä työtä ei vaan saa kun niitä ei ole.
Tuskinpa nämä pitkäaikaistyöttömät on asuntolainaisia. Ja he on olleet työttömiä niin kauan, että olivat työttömiä jo nousukaudellakin. Ja nykyäänkin muuten pystyy oopiskelemaan työttömyyskorvauksen turvin...
Suurin osa pitkäaikaistyöttömistä on ihan tavallisia ihmisiä.
Työttömyyskorvauksen turvin sa aopiskella vain sitä mitä työvoimatoimisto sanoo. Sitäkin se tuukee alle kaksi vuotta jonka jälkeen oikeus opiskella loppuu.
Opiskella saa vain ja ainoastaan ammattiin. Eli esim. korkeakoulussa tai yliopistossa ei saa olla.
Kun se alle kahden vuoden määräaika päättyy niin menettää oikeuden opiskella. Ne koulutukset vaan kestää kolme vuotta eikä alle kaksi vuotta.
Kun on yhden koulutuksen käynyt niin sen jälkeen ei saa opiskella enää mitään koskaan työttömyysturvalla.
Sen koulutuksen jälkeen ansiosidonnainen on loppunut ja ihminen tippuu perusturvalle. Joten erittäin kallis hinta sillä on.
Elämäntapatyöttömät eivät ole tavallisia ihmisiä, vaan juuri niitä Iltalehden jutun tapaisia ihmisiä, joiden suurin ongelma on elämänhallinnan olemattomuus, ei se työttömyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tuttavapiirissä on kolme tällaista "köyhää". Kaksi heistä on pitkäaikaistyöttömiä ja oon vuosia ihmetellyt miksei he vaikka opiskelisi jotain ammattia kun on tuota aikaakin ollut. Oon itsekin opiskellu ammattin ja ottanut opintolainaa että pääsisin tähän keskituloisten jengiin. Yhteistä näille kaikille kolmelle on se, että ovat tosi tarkkoja mitä duunia voivat tehdä, eivät voi siivota, mennä hoitoalalle, olla tekemisissä pölyn/kemikaalien kanssa jne. Yks ei mee duuniin jollei saa 20e/h liksaa vaikka ei omaa koulutusta eikä kokemusta. Ihan älytöntä. Ja näitä yhteiskunta sitten elättää ja näitä tyyppejä on varmasti tuhansia.
Jos ihmisellä on vaikka asuntovelkaa niin ei sellainen ihminen voi lähteä opiskelemaan. Silloin menettää asunnon ja todennäköisesti joutuisi muuttamaan pois kaupungista.
Koska mikä tahansa opiskelu katsotaan päätoimiseksi jolloin saa vain opintotuen. Jos ihmisellä on vielä lapsia niin millä elätät lapset kun saat vain opintotukea ja asunnon hintakin on jo vähintään se tonni kuussa?
Kun sitten olet sen ammatin opiskellut niin et saa myöskään mitään tukea. Muuta kuin sossusta minimi tuen. Jos et saa heti töitä niin olet aivan kusessa. Nykyään sitä työtä ei vaan saa kun niitä ei ole.
Älä jauha kakkaa. Minä lähdin asuntovelkaisena perheellisenä aikuisopiskelemaan TE-keskuksen tuella ja saan koko ajan työttömyysrahaa opinnoistani, joka on iso raha verrattuna Kelan opintolainaan. Lainanlyhennyksessämme ei ole ollut mitään ongelmia. Mitoitimme lainan silloin sen ottaessamme, että maksukykyä riittäisi vaikka toinen jäisi hetkellisesti työttömäksikin.
Maksamme samalla myös auto- ja remonttilainaa, lastemme harrastukset, vakuutukset ja muun elämisen.
Sun kanssa samaa mieltä, mutta kyllä aloittajakin oli mielestäni ihan asian ytimessä. Olipa sitten köyhä tai rikas, niin eläminen pitäisi suhteuttaa niihin omiin tuloihin ja varallisuuteen. Esim. on ihan oma päätös tehdä vaikka neljä lasta tai ostella melkein sadan euron toppahousuja. Kyllä omista valinnoista on myös osattava kantaa vastuu eikä ruikutettava, että miksi muut ei maksa mun elämistä ja on niin vaikeaa kun ei ole rahaa.