Köyhien ruikutus ärsyttää, ei meillä keskituloisillakaan

Vierailija kirjoitti:

Keskituloisten ongelma on usein se, että ostavat kalliit talot ja autot. Me olemme keskituloisia, mutta fiksuja rahankäyttäjiä. Emme asu isossa omakotitalossa, vaan järkevän kokoisessa rivarissa. Rivarin ostohinta paljon pienempi kuin okt:n, lisäksi asumiskustannukset pienemmät.

Noin keskimäärin en allekirjoita tuota, että rivarissa (tai kerrostalossa) asumiskustannukset olisivat pienemmät. Vastikkeet ovat isompia kuin mitä meillä menee kuukausittain asumiskustannuksiin, ja silti taloyhtiöissä joudutaan usein ottamaan yhtiölainaa korjauskustannusten kattamiseen, ihan niin kuin mekin joudumme joskus käyttämään rahaa talon remontointiin. Teillä on vain yksi lapsi, mikä on tietysti taloudellisesti vähemmän rasittava ratkaisu. Mutta silloin teille myös löytyy helposti rivitaloasunto. Jos lapsia on vaikka kolme, rivariasuntoja on ainakin omassa kotikunnassani vaikea löytää. Eli monelle se ei ole edes mikään vaihtoehto, ellei halua asua kuin sillit suolassa. Kolme lastakin voi toki nukkua samassa huoneessa, mutta mistä säilytystilat kaikelle mahdolliselle?

Mun ystävä jäi työttömäksi osa-aikaisesta työstään. Oli tullut palkallaan nippanappa toimeen, ei saanut mitään tukia mistään, ainoa lapsi jo aikuinen ja omillaan. Asuu omassa velattomassa asunnossa, ei omista autoa. Nyt saa työttömyyskorvauksen lisäksi asumistukea ja toimeentulotukea. Ihan itse sanoi, että vähän enemmän jää nyt käteen kuin jäi palkasta. Siinä sitten naureskeli, että miksikähän hänkin oli tuossa pienipalkkaisessa työssä yli 10 v, kun saman olisi saanut tekemättä mitään. Aivan turha väittää, etteikö sossutuilla pääse samaan elintasoon kuin kuka tahansa pienipalkkainen. Ja keskituloisellekaan ei jää kovin paljon  enempää, kun verot vähennetään ja kaiken joutuu aina maksamaan itse ja täysihintaisena. Toki on totta, että keskituloisilla on oma asunto, jota maksetaan pois, mutta on siitä kulujakin.

Minä en ainakaan kritisoi yleensä sossutukia, kun ne tulevat tarpeeseen ja oikein, eli kyllä työttömällä pitää olla päiväraha ja opiskelijalla opintotuki jne. Mutta mun mielestä oleellista on se, että ei niitä tukia ole tarkoitettu pitkäaikaiseksi avuksi, vaan ainoastaan kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Eli ei mitään elämäntapasossuilua, jota on ihan riittävästi. Ei varmasti sossutuilla leveästi elellä, mutta eihän ole tarkoituskaan, vaan ainoastaan auttaa selviytymään pahimman yli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskin eilen toimeentulotukilaskurilla tämän ketjun innoittamana ja arvatkaapa mitä.. jos maksaisimme vuokraa sen mitä nyt lyhennämme lainaa ja Maksamme yhtiövastiketta, saisimme toimeentulotukea.. eipä ole koskaan käynyt mielessä, että olemme niin köyhiä.

Vuokra olisi itse asiassa jopa kalliimpi kuin oman lyhentäminen.. Meni usko köyhyyteen.

Totta että monella on aivan liian suuri asuntolaina. Lisäksi vielä autolainaa ym. Eli moni keskituloinen on valinnut "säästää" ylikalliilla lainanmaksulla

Tästä opitaan se että laske ensin toimeentulon minimi (vaikka toimeentulotuesta, josta kyllä maksetaan myös perheen laskuja). Katso että telle jää vähintään tämä käyttöön kuukaudessa

Sellainen valinta kannattaa!

Meillä on laina+vastike 800€/kk. Kerrostalolämppien vuokrat samankokoisesta asunnosta alkaa 900 eurosta. Tulot on pienet, mutta onneksi velkaa on enää muutama vuosi jäljellä. Meillä on siis todellakin ollut velka suhteutettu niin että joskus tulot voi syystä tai toisesta tippua.

Sitä jää miettimään että Me Maksamme asumisen täysin itse (tietenkin, niin pitää ollakin), mutta jos käyttäjille saman summan vuokraan olisimme oikeutettuja toimeentulotukea ja sitä kautta esim. pitkäaikaissairaan lapsen lääke- ja sairaalakuluihin.

Tämä on kai se kannustinloukun ongelma. Jos emme olisi 11 vuotta sitten ottaneet lainaa, maksaisi yhteiskunta nyt osan elämisestämme. Ja oikeasti olemme pienituloisia, mutta sinnikkäästi yritän itseäni työllistää.

Suurimpia häviäjiä on mielestäni ne joiden tulot ylittävät nippanappa normit, he kun maksavat sen vuoksi myös lääkekulut, sähköt, vakuutukset ym. Itse. Nuohan sossu maksaa toimeentulon perusosan lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Mun ystävä jäi työttömäksi osa-aikaisesta työstään. Oli tullut palkallaan nippanappa toimeen, ei saanut mitään tukia mistään, ainoa lapsi jo aikuinen ja omillaan. Asuu omassa velattomassa asunnossa, ei omista autoa. Nyt saa työttömyyskorvauksen lisäksi asumistukea ja toimeentulotukea. Ihan itse sanoi, että vähän enemmän jää nyt käteen kuin jäi palkasta. Siinä sitten naureskeli, että miksikähän hänkin oli tuossa pienipalkkaisessa työssä yli 10 v, kun saman olisi saanut tekemättä mitään. Aivan turha väittää, etteikö sossutuilla pääse samaan elintasoon kuin kuka tahansa pienipalkkainen. Ja keskituloisellekaan ei jää kovin paljon  enempää, kun verot vähennetään ja kaiken joutuu aina maksamaan itse ja täysihintaisena. Toki on totta, että keskituloisilla on oma asunto, jota maksetaan pois, mutta on siitä kulujakin.

Minä en ainakaan kritisoi yleensä sossutukia, kun ne tulevat tarpeeseen ja oikein, eli kyllä työttömällä pitää olla päiväraha ja opiskelijalla opintotuki jne. Mutta mun mielestä oleellista on se, että ei niitä tukia ole tarkoitettu pitkäaikaiseksi avuksi, vaan ainoastaan kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Eli ei mitään elämäntapasossuilua, jota on ihan riittävästi. Ei varmasti sossutuilla leveästi elellä, mutta eihän ole tarkoituskaan, vaan ainoastaan auttaa selviytymään pahimman yli.

Työttömyyskorvauksella, asumistuella ja toimeentulotuella ei asuntoa osteta. Eli jollei perintörahoilla asuntoa ostanut, niin sitten sillä penellä palkalla.

Vierailija kirjoitti:

Mun ystävä jäi työttömäksi osa-aikaisesta työstään. Oli tullut palkallaan nippanappa toimeen, ei saanut mitään tukia mistään, ainoa lapsi jo aikuinen ja omillaan. Asuu omassa velattomassa asunnossa, ei omista autoa. Nyt saa työttömyyskorvauksen lisäksi asumistukea ja toimeentulotukea. Ihan itse sanoi, että vähän enemmän jää nyt käteen kuin jäi palkasta. Siinä sitten naureskeli, että miksikähän hänkin oli tuossa pienipalkkaisessa työssä yli 10 v, kun saman olisi saanut tekemättä mitään. Aivan turha väittää, etteikö sossutuilla pääse samaan elintasoon kuin kuka tahansa pienipalkkainen. Ja keskituloisellekaan ei jää kovin paljon  enempää, kun verot vähennetään ja kaiken joutuu aina maksamaan itse ja täysihintaisena. Toki on totta, että keskituloisilla on oma asunto, jota maksetaan pois, mutta on siitä kulujakin.

Minä en ainakaan kritisoi yleensä sossutukia, kun ne tulevat tarpeeseen ja oikein, eli kyllä työttömällä pitää olla päiväraha ja opiskelijalla opintotuki jne. Mutta mun mielestä oleellista on se, että ei niitä tukia ole tarkoitettu pitkäaikaiseksi avuksi, vaan ainoastaan kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Eli ei mitään elämäntapasossuilua, jota on ihan riittäväsiuti. Ei varmasti sossutuilla leveästi elellä, mutta eihän ole tarkoituskaan, vaan ainoastaan auttaa selviytymään pahimman yli.

Mitähän se Kela sitten korvaa asumistukena, kun yleensä korot kelpaa. Jos siis kämppä velaton?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskituloisten ongelma on usein se, että ostavat kalliit talot ja autot. Me olemme keskituloisia, mutta fiksuja rahankäyttäjiä. Emme asu isossa omakotitalossa, vaan järkevän kokoisessa rivarissa. Rivarin ostohinta paljon pienempi kuin okt:n, lisäksi asumiskustannukset pienemmät. Monella keskituloisella perheellä on kaksi rahoituksella ostettua autoa, joiden maksamiseen menee ihan mukavasti rahaa kuukaudessa. Meillä on kaksi n. 3000 euron autoa, jotka on ostettu käteisellä. Meillä on vain yksi lapsi, minä olen 27-vuotias ja mies 30. Säästöjä meillä on n. 12 000. Pystytään matkustelemaan ja harrastamaan helposti. Vaatteet ostetaan yleensä alennusmyynneiltä, koska säästäminen on vain fiksua! Lisäksi kierrätetään paljon tavaraa. Pitäisikö miettiä niitä omia kulutustottumuksia, eikä vain valittaa?

Siellä sitten alapeukuttaa ne, joihin kolahti. Ei keskituloisen kuulu elää kuin rikkaan. Tai jos haluaa vaurastua, niin se onnistuu säästämällä ja leikkaamalla kuluja. Köyhään verrattuna keskituloisen elämä on huomattavan helppoa. Minä tiedän, mistä puhun, sillä mekin olemme olleet pienituloinen perhe. Ei ollut ruusuilla tanssimista, mutta selvisimme. Meille selvityminen oli kuitenkin kohtuullisen helppoa, koska ymmärsimme, että pienituloisuus on vain väliaikaista ja sitten helpottaa, kun molemmilla on tutkinnot takataskussa. Emme koskaan valittaneet ja itseasiassa opintojen 2 viimeistä vuotta molemmat tehtiin niin paljon töitä, ettei saatu opintotukia, eikä mitään asumistukeakaan, mutta tulot eivät olleet oikeastaan isommat, kuin toimeentulotukiasiakkaalla asunistukineen. Ahkeruus kannatti, sillä me saatiin muodostettua hyvät kontaktit työelään ja molemmilla oli työpaikat heti valmistuttua. Moni varmasti ajatteli, että meistä tulee sossunelättejä, kun sain lapsemme 21-vuotiaana. Mutta toisin kävi ja hyvä niin.

Tässä on äärimmäisen hyviä pointteja. Meilläkin on vain yksi lapsi. Pieni asunto eikä tällä hetkellä autoa ollenkaan. Kun tulee auton aika, ostamme vain yhden. Meillä ei ole kallista skandinaavista trendikästä sisustusta vaan suurin osa huonekaluista on ostettu tai saatu käytettynä. Koti on silti viihtyisä ja meidän näköinen. Vaatteita ostetaan lähinnä alennusmyynneistä pari kertaa vuodessa. Isompia juttuja varten säästetään.

Moni samoissa tuloluokassa pyörivä tuttu tai kaveri valittaa, että kaikki on niin kallista. Samaan aikaan asutaan miljoonatalossa, ajetaan kahta katumaasturia ja lapsia on tehty takapenkin täydeltä. Lapset pelaa jääkiekkoa, ratsastaa ja soittaa viulua, koska mitä ne nyt töissä ajattelisi, jos lapsilla olisi jotkut halvat harrastukset.

Omassa tuttavapiirissä olen myös huomannut, että luottojakin käytetään paljon. Kun ihmisten on saatava kaikki heti, niin ostetaan osamaksulla. Mulla on sellainen sääntö, että mitään muuta kuin asuntoa, ei rahoiteta luotolla. Ja puhun siis nyt juuri keskituloisista. Kun ne kulut mitottaa järkevästi, huomaa, ettei tarvitse laskeskella rahoja ja säästöjä kertyy. Vaikka kyllähän mä uskon, että on kiva asustella suuressa kovitalossa ja ajella katumaastureilla. Mutta onko siinä sitten mitään järkeä, että kun on ne ostanut, aletaan sättiä yhteiskuntaa siitä, ettei elämiseen jää tarpeeksi rahaa ja yhyy?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ystävä jäi työttömäksi osa-aikaisesta työstään. Oli tullut palkallaan nippanappa toimeen, ei saanut mitään tukia mistään, ainoa lapsi jo aikuinen ja omillaan. Asuu omassa velattomassa asunnossa, ei omista autoa. Nyt saa työttömyyskorvauksen lisäksi asumistukea ja toimeentulotukea. Ihan itse sanoi, että vähän enemmän jää nyt käteen kuin jäi palkasta. Siinä sitten naureskeli, että miksikähän hänkin oli tuossa pienipalkkaisessa työssä yli 10 v, kun saman olisi saanut tekemättä mitään. Aivan turha väittää, etteikö sossutuilla pääse samaan elintasoon kuin kuka tahansa pienipalkkainen. Ja keskituloisellekaan ei jää kovin paljon  enempää, kun verot vähennetään ja kaiken joutuu aina maksamaan itse ja täysihintaisena. Toki on totta, että keskituloisilla on oma asunto, jota maksetaan pois, mutta on siitä kulujakin.

Minä en ainakaan kritisoi yleensä sossutukia, kun ne tulevat tarpeeseen ja oikein, eli kyllä työttömällä pitää olla päiväraha ja opiskelijalla opintotuki jne. Mutta mun mielestä oleellista on se, että ei niitä tukia ole tarkoitettu pitkäaikaiseksi avuksi, vaan ainoastaan kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Eli ei mitään elämäntapasossuilua, jota on ihan riittävästi. Ei varmasti sossutuilla leveästi elellä, mutta eihän ole tarkoituskaan, vaan ainoastaan auttaa selviytymään pahimman yli.

Työttömyyskorvauksella, asumistuella ja toimeentulotuella ei asuntoa osteta. Eli jollei perintörahoilla asuntoa ostanut, niin sitten sillä penellä palkalla.

No sitten varmaan olisi kannattanut sen esimerkkiperheen äidinkin olla jossain välissä töissä 20 vuoden aikana. Olisi saanut palkkatuloja ja olisivat voineet ostaa sen asunnon.

Mutta kai sitä odotetaan, että ollaan koko ikä työttömänä ja yhteiskunta lahjoittaa ilmaisen omakotitalon ja maksaa kulut siihen ja lomamatkat joka paikkaan ja vielä ostetaan uudet vaatteet. Kun töitä tekevälläkin ne on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskituloisten ongelma on usein se, että ostavat kalliit talot ja autot. Me olemme keskituloisia, mutta fiksuja rahankäyttäjiä. Emme asu isossa omakotitalossa, vaan järkevän kokoisessa rivarissa. Rivarin ostohinta paljon pienempi kuin okt:n, lisäksi asumiskustannukset pienemmät.

Noin keskimäärin en allekirjoita tuota, että rivarissa (tai kerrostalossa) asumiskustannukset olisivat pienemmät. Vastikkeet ovat isompia kuin mitä meillä menee kuukausittain asumiskustannuksiin, ja silti taloyhtiöissä joudutaan usein ottamaan yhtiölainaa korjauskustannusten kattamiseen, ihan niin kuin mekin joudumme joskus käyttämään rahaa talon remontointiin. Teillä on vain yksi lapsi, mikä on tietysti taloudellisesti vähemmän rasittava ratkaisu. Mutta silloin teille myös löytyy helposti rivitaloasunto. Jos lapsia on vaikka kolme, rivariasuntoja on ainakin omassa kotikunnassani vaikea löytää. Eli monelle se ei ole edes mikään vaihtoehto, ellei halua asua kuin sillit suolassa. Kolme lastakin voi toki nukkua samassa huoneessa, mutta mistä säilytystilat kaikelle mahdolliselle?

No, sitten päästää taas siihen, että lapsilukua päättäessä ja lapsia tehdessä, täytyy miettiä kaikkia kustannuksia, joita lapsista syntyy. Pitää ymmärtää, että silloin asuminen kallistuu, ruokalasku suurenee... täytyy kysyä itseltään, mikä on se elintaso, jonka perheelleni haluan. Sitten, jos niitä lapsia tekee sen kolme, ei pidä valittaa. Ratkaisu on ollut oma.

Nimenomaan keskituloisten "köyhyys" aiheutuu omaisuudesta ja sen maksamisesta. Kyse on valinnoista. Ja se käteen jäävä "pieni" summa on silti lähes aina paaljon enemmän kuin kadehdituilla köyhillä. Kun itse sain töitä pitkän työttömyyden jälkeen, meillä jäi aluksi säästöön joka kuukausi lähes tonni, kun emme heti osanneet muuttaa elämäntyyliä. No sitten ostimme oman asunnon ja auton ja velkaa on, mutta ymmärrän sentään, että ne ovat ylellisyyttä josta köyhän ei kannata edes haaveilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ystävä jäi työttömäksi osa-aikaisesta työstään. Oli tullut palkallaan nippanappa toimeen, ei saanut mitään tukia mistään, ainoa lapsi jo aikuinen ja omillaan. Asuu omassa velattomassa asunnossa, ei omista autoa. Nyt saa työttömyyskorvauksen lisäksi asumistukea ja toimeentulotukea. Ihan itse sanoi, että vähän enemmän jää nyt käteen kuin jäi palkasta. Siinä sitten naureskeli, että miksikähän hänkin oli tuossa pienipalkkaisessa työssä yli 10 v, kun saman olisi saanut tekemättä mitään. Aivan turha väittää, etteikö sossutuilla pääse samaan elintasoon kuin kuka tahansa pienipalkkainen. Ja keskituloisellekaan ei jää kovin paljon  enempää, kun verot vähennetään ja kaiken joutuu aina maksamaan itse ja täysihintaisena. Toki on totta, että keskituloisilla on oma asunto, jota maksetaan pois, mutta on siitä kulujakin.

Minä en ainakaan kritisoi yleensä sossutukia, kun ne tulevat tarpeeseen ja oikein, eli kyllä työttömällä pitää olla päiväraha ja opiskelijalla opintotuki jne. Mutta mun mielestä oleellista on se, että ei niitä tukia ole tarkoitettu pitkäaikaiseksi avuksi, vaan ainoastaan kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Eli ei mitään elämäntapasossuilua, jota on ihan riittävästi. Ei varmasti sossutuilla leveästi elellä, mutta eihän ole tarkoituskaan, vaan ainoastaan auttaa selviytymään pahimman yli.

Työttömyyskorvauksella, asumistuella ja toimeentulotuella ei asuntoa osteta. Eli jollei perintörahoilla asuntoa ostanut, niin sitten sillä penellä palkalla.

No sitten varmaan olisi kannattanut sen esimerkkiperheen äidinkin olla jossain välissä töissä 20 vuoden aikana. Olisi saanut palkkatuloja ja olisivat voineet ostaa sen asunnon.

Mutta kai sitä odotetaan, että ollaan koko ikä työttömänä ja yhteiskunta lahjoittaa ilmaisen omakotitalon ja maksaa kulut siihen ja lomamatkat joka paikkaan ja vielä ostetaan uudet vaatteet. Kun töitä tekevälläkin ne on.

Ihme fantasia. Eihän tuollaista kukaan ole väittänyt. Ja todella hyödyllistä on sanoa työttömälle, että hänen kannattaisi jossain välissä tehdä töitä. Työttömyyttä on, koska työtä ei riitä kaikille. 

Sen sijaan keskituloiset tuntuvat oudosti usein kuvittelevan, että on vääryys, jos keskituloinenkin joutuu joskus säästelemään ostoksissaan sen jälkeen, kun on ottanut ison asuntolainan.

Vierailija kirjoitti:

Itse tienaan erittäin hyvin ja elämässäni on varaa monenlaiseen luksukseen. Silti en ikinä ajattelisi pahaa huono-osaisista, pienituloisista tai työttömistä. Mielestäni hallitus tekee väärin kiristäessään työttömyysturvaa. Ja mielestäni on väärin, että kenenkään tulot ovat niin pienet, että se heijastuu ruokavalioon ja lapsiin. Aloittaja hyvä, mietihän uudelleen onko viestistäsi mitään hyötyä. Joku jossain saattaa itkeä lukiessaan tätä ketjua.

Hyvä! Minä ja mieheni olemme hieman keskituloisia pienempituloisia ja koen, että elämme ihan "rikkaasti" suunnittelemalla ja valintoja tekemällä: lapsia on  yksi, asutaan keskihintaisessa kerrostalossa, autoa ei ole,  osa hankinnoista tehdään käytettynä,  lapsen harrastukset maksavat eniten, meidän vanhempien harrastukset vähemmän, lomamatka tehdään kerran vuodessa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tienaan erittäin hyvin ja elämässäni on varaa monenlaiseen luksukseen. Silti en ikinä ajattelisi pahaa huono-osaisista, pienituloisista tai työttömistä. Mielestäni hallitus tekee väärin kiristäessään työttömyysturvaa. Ja mielestäni on väärin, että kenenkään tulot ovat niin pienet, että se heijastuu ruokavalioon ja lapsiin. Aloittaja hyvä, mietihän uudelleen onko viestistäsi mitään hyötyä. Joku jossain saattaa itkeä lukiessaan tätä ketjua.

Hyvä! Minä ja mieheni olemme hieman keskituloisia pienempituloisia ja koen, että elämme ihan "rikkaasti" suunnittelemalla ja valintoja tekemällä: lapsia on  yksi, asutaan keskihintaisessa kerrostalossa, autoa ei ole,  osa hankinnoista tehdään käytettynä,  lapsen harrastukset maksavat eniten, meidän vanhempien harrastukset vähemmän, lomamatka tehdään kerran vuodessa...

Sama täällä! En koe vääryydeksi, että minulla ei ole varaa kaikkeen. Niihin kadehdittuihin köyhiin verrattuna rahaa on kuitenkin oikein mukavasti!

Vierailija kirjoitti:

Voi...aivanko 2500 euron tuloista raukka maksaa itse asumiskulut?Onpa rankkaa.Itse näistä 800 euron tuloista maksan kans ihan itse asunnon (en saa esim.tt-tukea) ja pk-seudulla.

Tulkaa testaamaan tätä,niin ette jaksa katkeroitua.

Tätä mä oon ihmetellyt aina, kun joku sanoo että jonkin satasen tuloista maksaa ihan itse asunnon. Miten? Johan vuokra tai lainan lyhennys ja vastike tekee sen verran. Auttakaa, mä en tajua..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ystävä jäi työttömäksi osa-aikaisesta työstään. Oli tullut palkallaan nippanappa toimeen, ei saanut mitään tukia mistään, ainoa lapsi jo aikuinen ja omillaan. Asuu omassa velattomassa asunnossa, ei omista autoa. Nyt saa työttömyyskorvauksen lisäksi asumistukea ja toimeentulotukea. Ihan itse sanoi, että vähän enemmän jää nyt käteen kuin jäi palkasta. Siinä sitten naureskeli, että miksikähän hänkin oli tuossa pienipalkkaisessa työssä yli 10 v, kun saman olisi saanut tekemättä mitään. Aivan turha väittää, etteikö sossutuilla pääse samaan elintasoon kuin kuka tahansa pienipalkkainen. Ja keskituloisellekaan ei jää kovin paljon  enempää, kun verot vähennetään ja kaiken joutuu aina maksamaan itse ja täysihintaisena. Toki on totta, että keskituloisilla on oma asunto, jota maksetaan pois, mutta on siitä kulujakin.

Minä en ainakaan kritisoi yleensä sossutukia, kun ne tulevat tarpeeseen ja oikein, eli kyllä työttömällä pitää olla päiväraha ja opiskelijalla opintotuki jne. Mutta mun mielestä oleellista on se, että ei niitä tukia ole tarkoitettu pitkäaikaiseksi avuksi, vaan ainoastaan kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Eli ei mitään elämäntapasossuilua, jota on ihan riittäväsiuti. Ei varmasti sossutuilla leveästi elellä, mutta eihän ole tarkoituskaan, vaan ainoastaan auttaa selviytymään pahimman yli.

Mitähän se Kela sitten korvaa asumistukena, kun yleensä korot kelpaa. Jos siis kämppä velaton?

Vastikkeeseen ja siihen sisältymättömiin vesi- ja lämmityskuluihin saa myös asumistukea, jos tulot ovat riittävän pienet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi...aivanko 2500 euron tuloista raukka maksaa itse asumiskulut?Onpa rankkaa.Itse näistä 800 euron tuloista maksan kans ihan itse asunnon (en saa esim.tt-tukea) ja pk-seudulla.

Tulkaa testaamaan tätä,niin ette jaksa katkeroitua.

Tätä mä oon ihmetellyt aina, kun joku sanoo että jonkin satasen tuloista maksaa ihan itse asunnon. Miten? Johan vuokra tai lainan lyhennys ja vastike tekee sen verran. Auttakaa, mä en tajua..

Minä tein niin opiskelijana. Tosin ei pk-seudulla. Ruokaan jäi pari euroa päivässä. Tämän ei pitäisi olla vaikeaa matematiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ystävä jäi työttömäksi osa-aikaisesta työstään. Oli tullut palkallaan nippanappa toimeen, ei saanut mitään tukia mistään, ainoa lapsi jo aikuinen ja omillaan. Asuu omassa velattomassa asunnossa, ei omista autoa. Nyt saa työttömyyskorvauksen lisäksi asumistukea ja toimeentulotukea. Ihan itse sanoi, että vähän enemmän jää nyt käteen kuin jäi palkasta. Siinä sitten naureskeli, että miksikähän hänkin oli tuossa pienipalkkaisessa työssä yli 10 v, kun saman olisi saanut tekemättä mitään. Aivan turha väittää, etteikö sossutuilla pääse samaan elintasoon kuin kuka tahansa pienipalkkainen. Ja keskituloisellekaan ei jää kovin paljon  enempää, kun verot vähennetään ja kaiken joutuu aina maksamaan itse ja täysihintaisena. Toki on totta, että keskituloisilla on oma asunto, jota maksetaan pois, mutta on siitä kulujakin.

Minä en ainakaan kritisoi yleensä sossutukia, kun ne tulevat tarpeeseen ja oikein, eli kyllä työttömällä pitää olla päiväraha ja opiskelijalla opintotuki jne. Mutta mun mielestä oleellista on se, että ei niitä tukia ole tarkoitettu pitkäaikaiseksi avuksi, vaan ainoastaan kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Eli ei mitään elämäntapasossuilua, jota on ihan riittävästi. Ei varmasti sossutuilla leveästi elellä, mutta eihän ole tarkoituskaan, vaan ainoastaan auttaa selviytymään pahimman yli.

Työttömyyskorvauksella, asumistuella ja toimeentulotuella ei asuntoa osteta. Eli jollei perintörahoilla asuntoa ostanut, niin sitten sillä penellä palkalla.

No sitten varmaan olisi kannattanut sen esimerkkiperheen äidinkin olla jossain välissä töissä 20 vuoden aikana. Olisi saanut palkkatuloja ja olisivat voineet ostaa sen asunnon.

Mutta kai sitä odotetaan, että ollaan koko ikä työttömänä ja yhteiskunta lahjoittaa ilmaisen omakotitalon ja maksaa kulut siihen ja lomamatkat joka paikkaan ja vielä ostetaan uudet vaatteet. Kun töitä tekevälläkin ne on.

Ihme fantasia. Eihän tuollaista kukaan ole väittänyt. Ja todella hyödyllistä on sanoa työttömälle, että hänen kannattaisi jossain välissä tehdä töitä. Työttömyyttä on, koska työtä ei riitä kaikille. 

Sen sijaan keskituloiset tuntuvat oudosti usein kuvittelevan, että on vääryys, jos keskituloinenkin joutuu joskus säästelemään ostoksissaan sen jälkeen, kun on ottanut ison asuntolainan.

Meinaat siis, että jos on ollut työttömänä ikävuodet 20v-40v, niin se johtuu ihan siitä, ettei niitä töitä riitä kaikille. Eikö olisi auttanut vaikka lukea joku ammatti. Kemissäkin on ihan vaikka keikkaa lähihoitajille, samoin Torniossa. 

Ja hassua, että jos keskituloinen tekee neljä lasta, niin rahojen tiukkuus on oma valinta, mitä teet lapsia. Mutta kun työtön pariskunta tekee neljä lasta, niin yhteiskunnan pitäisi auttaa lisää, että reppanoille asumiskulujen jälkeen jäisi enemmän käteen, kuin 1300 euroa. Ja rahojen tiukkuus ei ole heille missään nimessä heidän oma syy, vaan jonkin ihmeellisen yhteiskunnan kylmyyden. 

Minä en noin vain usko, ettei Kemistä olisi naisihminen saanut kahteenkymmeneen vuoteen yhtään mitään työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ystävä jäi työttömäksi osa-aikaisesta työstään. Oli tullut palkallaan nippanappa toimeen, ei saanut mitään tukia mistään, ainoa lapsi jo aikuinen ja omillaan. Asuu omassa velattomassa asunnossa, ei omista autoa. Nyt saa työttömyyskorvauksen lisäksi asumistukea ja toimeentulotukea. Ihan itse sanoi, että vähän enemmän jää nyt käteen kuin jäi palkasta. Siinä sitten naureskeli, että miksikähän hänkin oli tuossa pienipalkkaisessa työssä yli 10 v, kun saman olisi saanut tekemättä mitään. Aivan turha väittää, etteikö sossutuilla pääse samaan elintasoon kuin kuka tahansa pienipalkkainen. Ja keskituloisellekaan ei jää kovin paljon  enempää, kun verot vähennetään ja kaiken joutuu aina maksamaan itse ja täysihintaisena. Toki on totta, että keskituloisilla on oma asunto, jota maksetaan pois, mutta on siitä kulujakin.

Minä en ainakaan kritisoi yleensä sossutukia, kun ne tulevat tarpeeseen ja oikein, eli kyllä työttömällä pitää olla päiväraha ja opiskelijalla opintotuki jne. Mutta mun mielestä oleellista on se, että ei niitä tukia ole tarkoitettu pitkäaikaiseksi avuksi, vaan ainoastaan kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Eli ei mitään elämäntapasossuilua, jota on ihan riittävästi. Ei varmasti sossutuilla leveästi elellä, mutta eihän ole tarkoituskaan, vaan ainoastaan auttaa selviytymään pahimman yli.

Työttömyyskorvauksella, asumistuella ja toimeentulotuella ei asuntoa osteta. Eli jollei perintörahoilla asuntoa ostanut, niin sitten sillä penellä palkalla.

No sitten varmaan olisi kannattanut sen esimerkkiperheen äidinkin olla jossain välissä töissä 20 vuoden aikana. Olisi saanut palkkatuloja ja olisivat voineet ostaa sen asunnon.

Mutta kai sitä odotetaan, että ollaan koko ikä työttömänä ja yhteiskunta lahjoittaa ilmaisen omakotitalon ja maksaa kulut siihen ja lomamatkat joka paikkaan ja vielä ostetaan uudet vaatteet. Kun töitä tekevälläkin ne on.

Ihme fantasia. Eihän tuollaista kukaan ole väittänyt. Ja todella hyödyllistä on sanoa työttömälle, että hänen kannattaisi jossain välissä tehdä töitä. Työttömyyttä on, koska työtä ei riitä kaikille. 

Sen sijaan keskituloiset tuntuvat oudosti usein kuvittelevan, että on vääryys, jos keskituloinenkin joutuu joskus säästelemään ostoksissaan sen jälkeen, kun on ottanut ison asuntolainan.

Meinaat siis, että jos on ollut työttömänä ikävuodet 20v-40v, niin se johtuu ihan siitä, ettei niitä töitä riitä kaikille. Eikö olisi auttanut vaikka lukea joku ammatti. Kemissäkin on ihan vaikka keikkaa lähihoitajille, samoin Torniossa. 

Ja hassua, että jos keskituloinen tekee neljä lasta, niin rahojen tiukkuus on oma valinta, mitä teet lapsia. Mutta kun työtön pariskunta tekee neljä lasta, niin yhteiskunnan pitäisi auttaa lisää, että reppanoille asumiskulujen jälkeen jäisi enemmän käteen, kuin 1300 euroa. Ja rahojen tiukkuus ei ole heille missään nimessä heidän oma syy, vaan jonkin ihmeellisen yhteiskunnan kylmyyden. 

Minä en noin vain usko, ettei Kemistä olisi naisihminen saanut kahteenkymmeneen vuoteen yhtään mitään työtä.

Koska en tunne ko. perhettä, en näe järkeä arvailla heidän elämänsä yksityiskohtia.

Tiedän oikeassa elämässä yhden naisen, joka on lapsenteolla näpsäkästi välttänyt työelämää. Teki 5 lasta. Ja n. kolmen vuoden välein, eli kotihoidontuelta äitiyslomalle. No pikkuhiljaa alkoi tulla kai vaihdevuodet vastaan ja lapsenteko piti lopettaa. Joutui puoleksi vuodeksi jollekin työharjoitteluun kirjastoon. Omaksi onnekseen tipahti sitten joltain "tikkailta" (oikeaa tarinaa ei varmaan kukaan tiedä oikeasti, mitä tapahtui) ja käsi murtui ja sen jälkeen sinnitteli sairauspäivärahalla todella pitkään. 

Nyt on ikää jo sen verran paljon, ettei kouluttamattomana ja laman takia ole pelkoa enää töihin joutumisesta, joten saa olla eläkeikään asti rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ystävä jäi työttömäksi osa-aikaisesta työstään. Oli tullut palkallaan nippanappa toimeen, ei saanut mitään tukia mistään, ainoa lapsi jo aikuinen ja omillaan. Asuu omassa velattomassa asunnossa, ei omista autoa. Nyt saa työttömyyskorvauksen lisäksi asumistukea ja toimeentulotukea. Ihan itse sanoi, että vähän enemmän jää nyt käteen kuin jäi palkasta. Siinä sitten naureskeli, että miksikähän hänkin oli tuossa pienipalkkaisessa työssä yli 10 v, kun saman olisi saanut tekemättä mitään. Aivan turha väittää, etteikö sossutuilla pääse samaan elintasoon kuin kuka tahansa pienipalkkainen. Ja keskituloisellekaan ei jää kovin paljon  enempää, kun verot vähennetään ja kaiken joutuu aina maksamaan itse ja täysihintaisena. Toki on totta, että keskituloisilla on oma asunto, jota maksetaan pois, mutta on siitä kulujakin.

Minä en ainakaan kritisoi yleensä sossutukia, kun ne tulevat tarpeeseen ja oikein, eli kyllä työttömällä pitää olla päiväraha ja opiskelijalla opintotuki jne. Mutta mun mielestä oleellista on se, että ei niitä tukia ole tarkoitettu pitkäaikaiseksi avuksi, vaan ainoastaan kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Eli ei mitään elämäntapasossuilua, jota on ihan riittävästi. Ei varmasti sossutuilla leveästi elellä, mutta eihän ole tarkoituskaan, vaan ainoastaan auttaa selviytymään pahimman yli.

Työttömyyskorvauksella, asumistuella ja toimeentulotuella ei asuntoa osteta. Eli jollei perintörahoilla asuntoa ostanut, niin sitten sillä penellä palkalla.

No sitten varmaan olisi kannattanut sen esimerkkiperheen äidinkin olla jossain välissä töissä 20 vuoden aikana. Olisi saanut palkkatuloja ja olisivat voineet ostaa sen asunnon.

Mutta kai sitä odotetaan, että ollaan koko ikä työttömänä ja yhteiskunta lahjoittaa ilmaisen omakotitalon ja maksaa kulut siihen ja lomamatkat joka paikkaan ja vielä ostetaan uudet vaatteet. Kun töitä tekevälläkin ne on.

Ihme fantasia. Eihän tuollaista kukaan ole väittänyt. Ja todella hyödyllistä on sanoa työttömälle, että hänen kannattaisi jossain välissä tehdä töitä. Työttömyyttä on, koska työtä ei riitä kaikille. 

Sen sijaan keskituloiset tuntuvat oudosti usein kuvittelevan, että on vääryys, jos keskituloinenkin joutuu joskus säästelemään ostoksissaan sen jälkeen, kun on ottanut ison asuntolainan.

Meinaat siis, että jos on ollut työttömänä ikävuodet 20v-40v, niin se johtuu ihan siitä, ettei niitä töitä riitä kaikille. Eikö olisi auttanut vaikka lukea joku ammatti. Kemissäkin on ihan vaikka keikkaa lähihoitajille, samoin Torniossa. 

Ja hassua, että jos keskituloinen tekee neljä lasta, niin rahojen tiukkuus on oma valinta, mitä teet lapsia. Mutta kun työtön pariskunta tekee neljä lasta, niin yhteiskunnan pitäisi auttaa lisää, että reppanoille asumiskulujen jälkeen jäisi enemmän käteen, kuin 1300 euroa. Ja rahojen tiukkuus ei ole heille missään nimessä heidän oma syy, vaan jonkin ihmeellisen yhteiskunnan kylmyyden. 

Minä en noin vain usko, ettei Kemistä olisi naisihminen saanut kahteenkymmeneen vuoteen yhtään mitään työtä.

Koska en tunne ko. perhettä, en näe järkeä arvailla heidän elämänsä yksityiskohtia.

Aika moni tässä keskustelussa on ärsyyntynyt keskiluokkaisten valitukseen, eikä ole ottanut kantaa tuohon köyhän valitusvirteen. Jokaisen ihmisen, niin köyhän, keskituloisen ja rikkaan tuli miettiä, mihin on varaa ja kuinka monta lasta pysty elättämään, jotta voi elää haluamallaan tavalla.

Eri asia sitten sairastumiset ja loukkaantumiset, kun on jo se lapsi tai lapsia. Minä tunnen kaksi henkilöä, jotka elämä on yllättänyt pahasti. Toinen sairastui kolmekymppisenä MS-tautiin, joka paheni nopeasti, tästä seurasi nuorella iällä sairauseläkkeelle joutuminen. Toinen ystäväni oli muutama vuosi sitten erittäin pahassa liikenneonnettomuudessa. Hän oli tuolloin vain 23-vuotias. Hänellä ei ollut lapsia, eikä varmasti tule, mutta sama voisi käydä perheellisellekin. Onnettomuuden jälkeen hän oli pari kuukautta tajuttomana. Onnettomuudesta sai erittäin pahan liikuntavamman, jaksaa kävellä ja seistä vain lyhyitä aikoja ja tarvitsee aina tuen. Lisäksi hänellä on erittäin paha aivovamma, osa muistista on mennyt ja muisti pätkii muutenkin; saattaa 2 minuutin päästä kysyä taas uudestaan samaa asiaa. Hän ei kykene enää hahmottamaan asioita kunnolla ja esim. Ohjeiden seuraaminen ja ymmärtäminen on vaikeaa. Väsyy nopeasti. Hänkin on sairauseläkkeellä ja lisäksi edunvalvonnassa. Oikeastaan meille kaikille voi sattua elämässä asioita, joita ei pysty ennakoimaan. Ja tämä meni ohi aiheen, tiedän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi työttömän perheen pitäisi saadakaan rahaa käteen saman verran, kuin töissäkäyvän pariskunnan? Jos työttömät saisivat saman käteen, niin ei kai kukaan viitsisi töitä tehdä.

Tällä hetkellä tukijärjestelmä on sellainen, että kotona oleva perhe voi saavuttaa täsmälleen saman elintason kuin pienipalkkaisessa työssä käyvien vanhempien perhe. Tämä johtuu nimenomaan porrastetuista päivähoitomaksuista (pienilläkin tuloilla joutuu ylimpään maksuluokkaan), työmatkakustannuksista, verotuksesta ja ylipäänsä siitä, että kaiken joutuu maksamaan itse.

Tämä on se, mitä koko hommassa kritisoidaan.

Miten se on näitten pienituloisten syytä? Hekö ovat ne tulorajat keksineet?

Eipä tässä kukaan ole syyttelemässä ketään. Vaan kritisoidaan suomen systeemiä, mikä on mennyt ihan vinoon. Tuloloukku on todellinen ja selvästi näkyvissä arjessa. Köyhät eivät suostu menemään edes osa-aikaiseen työhön, kun "se ei kannata". Ei tajuta sitä, että kun tekee edes jotain, niin mahdollisuudet päästä elämässä eteenpäin kasvaa. Jos jää paikalleen ja odottamaan jotain ihan mahtavaa työtä, josta maksetaan superpalkkaa, niin se karkaa aina vain kauemmaksi. Ja nämä samat hyypät jää kotiin lymyämään ja valittaa kun on niin kurjaa ja köyhää, kun ei saa kaikkea sitä mitä muut. He KUVITTELEVAT kaiken olevan toisenlaista parempituloisten elossa. Vaikka todellisuudessa parempituloisten tulot siirretään ja tasataan niille köyhimmille. Ainoa joka koko systeemistä ja tällä valtiopolitiikalla voittaa on oikeat rikkaat. Ja tällä koko taistelulla on tarkoitus vain jatkaa tätä systeemiä. Saada köyhät ja keskituloiset kuvittelemaan, että asiat olisi jotenkin hyvin. Sama politiikka jatkuu, ellei kansa herää.

Totta. Tuloerojen pitäisi olla selkeästi suuremmat, jotta varmistetaan työssäkäynnin kannattavuus. Se on kannattavaa meille, joilla on aika isot tulot, mutta erot tukien varassa elävien ja joidenkin työssäkäyvien välillä on liian pienet kyllä.

No, tukijärjestelmä kaatuu joka tapauksessa kuten koko hyvinvointivaltiokin, joten sitten on aidosti kannattavaa käydä töissä. Ja se kaatuu osin siksi, koska on liikaa näitä "ei kandee itse pyrkiä parempaan" -tyyppejä, toki muitakin isoja tekijöitä ja isompia tekijöitä asialle on. Mutta hyvinvointivaltio romahtaa kyllä ja sen jälkeen sitä ollaan hyväntekeväisyyden varassa, jos ei ole omaa kassavirtaa. Toivon, että sen jälkeen pystytään jälleenrakentamaan jonkinlainen hyvinvointi kaikille, mut sitä ennen tulee kyllä romahdus.