Uusi opetussuunnitelma
Ärsyttää nämä uudet opetussuunnitelmat. Ei kirjoja, ei pulpetteja, ei kokeita, ei läksyjä vaan isoja projekteja, itsearviointia, omaa aikataulutusta. Lapsi aivan kuutamolla.
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perseestä. Itse aion opettaa nii kuin ennenkin. Näön vuoksi vaan rummutan niitä ryhmätöitä itseohjautuvina tekemisinä.
T. ope
Hyvä opettaja osaa ja haluaa kehittää itseään. Harmittaa nämä kaavoihin kangistuneet jäärät, jotka eivät vaan jaksa tai pysty kehittymään. Olette opettajina oppilaita varten. Koska maailma muuttuu, on teidän tehtävänne osaltaan kasvattaa oppilaita saamaan valmiudet toimimaan tulevaisuuden työelämässä.
Eihän indoktrinaatioon koulutetut opettajat millään voi hypätä tuosta vaan uusliberalistiseen ja näennäisemansipatoriseen järjestelmään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perseestä. Itse aion opettaa nii kuin ennenkin. Näön vuoksi vaan rummutan niitä ryhmätöitä itseohjautuvina tekemisinä.
T. ope
Hyvä opettaja osaa ja haluaa kehittää itseään. Harmittaa nämä kaavoihin kangistuneet jäärät, jotka eivät vaan jaksa tai pysty kehittymään. Olette opettajina oppilaita varten. Koska maailma muuttuu, on teidän tehtävänne osaltaan kasvattaa oppilaita saamaan valmiudet toimimaan tulevaisuuden työelämässä.
Yleensä niillä jäärillä on käyätntö ja järki hallussa. Toisin kuin joillain opetushallinnon Sannin enkeleillä. Uusi ops on ihan sanahelinää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perseestä. Itse aion opettaa nii kuin ennenkin. Näön vuoksi vaan rummutan niitä ryhmätöitä itseohjautuvina tekemisinä.
T. ope
Hyvä opettaja osaa ja haluaa kehittää itseään. Harmittaa nämä kaavoihin kangistuneet jäärät, jotka eivät vaan jaksa tai pysty kehittymään. Olette opettajina oppilaita varten. Koska maailma muuttuu, on teidän tehtävänne osaltaan kasvattaa oppilaita saamaan valmiudet toimimaan tulevaisuuden työelämässä.
Yleensä niillä jäärillä on käyätntö ja järki hallussa. Toisin kuin joillain opetushallinnon Sannin enkeleillä. Uusi ops on ihan sanahelinää.
Ei tulevaisuuden maailma toimi vanhoilla kaavoilla. Vapaus tuo vastuuta. Opettajalla on suuri rooli luotsata porukkaa tavoitteisiin, samoin on tilaisuus opettaa lapset ottamaan työstään vastuuta. Ei pidä jättää lapsia oman onnensa nojaan, vaan olla mahdollistajana. Kaikissa muissakin töissä saa ja pitää koko ajan kehittyä ja olla luova, ei ne opettajatkaan poikkeuksia ole. Toivottavasti oppilaat ja vanhemmat tajuavat nyt, että koulussa saa opiskella. Jos ei kiinnosta, jää tosiaankin helposti siitä pelistä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perseestä. Itse aion opettaa nii kuin ennenkin. Näön vuoksi vaan rummutan niitä ryhmätöitä itseohjautuvina tekemisinä.
T. ope
Hyvä opettaja osaa ja haluaa kehittää itseään. Harmittaa nämä kaavoihin kangistuneet jäärät, jotka eivät vaan jaksa tai pysty kehittymään. Olette opettajina oppilaita varten. Koska maailma muuttuu, on teidän tehtävänne osaltaan kasvattaa oppilaita saamaan valmiudet toimimaan tulevaisuuden työelämässä.
Yleensä niillä jäärillä on käyätntö ja järki hallussa. Toisin kuin joillain opetushallinnon Sannin enkeleillä. Uusi ops on ihan sanahelinää.
Ei tulevaisuuden maailma toimi vanhoilla kaavoilla. Vapaus tuo vastuuta. Opettajalla on suuri rooli luotsata porukkaa tavoitteisiin, samoin on tilaisuus opettaa lapset ottamaan työstään vastuuta. Ei pidä jättää lapsia oman onnensa nojaan, vaan olla mahdollistajana. Kaikissa muissakin töissä saa ja pitää koko ajan kehittyä ja olla luova, ei ne opettajatkaan poikkeuksia ole. Toivottavasti oppilaat ja vanhemmat tajuavat nyt, että koulussa saa opiskella. Jos ei kiinnosta, jää tosiaankin helposti siitä pelistä pois.
No ei se tulevaisuuden maailma silläkään toimi, että kopioidaan jenkeistä malli, jonka ne haluaisi vaihtaa siihen Suomen entiseen malliin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä esiteltiin vanhempainillassa tuota, ja se jäi mieleen että ryhmätyöskentelyä ja itseohjautuvuutta tulee paljon. Ei sanottu ettei tulisi läksyä. Sitä en muista mitä ne sanoi numeroarvosteluista, mutta onhan se ihan perseestä että tulee vaan kirjalliset arvostelut, ne on ihan pelkkää diibadaabaa, muistan ne omasta ala-asteelta kun numerot sai vasta tokan keväällä, kyllä sitä odotettiin kuin kuuta nousevaa. Lapset ei tee niillä sanallisilla arvosteluilla yhtään mitään, niitä on erittäin vaikea parantaa, numero on selkeä kun tietää heti että onko mennyt paremmin vai huonommin.
Ryhmätyöskentelyyn yritetään jo mennä meidän ekaluokkalaisten kanssa, eka oli parit, ja nyt muodostettu pulpeteista neljän oppilaan ryhmiä. Meidän kaksospojista toinen on insinöörityyppi, ja sille ei varmaan ryhmätyöt ole paras mahdollinen oppimistapa, voi vetäytyä syrjään, ja toinen poika on esiintyjä joka varmaan ryhmässä vetää showta mutta ei varmasti opi yhtään mitään. Ja ensimmäiset omat arvostelut oli jo, ja kehityskeskustelussa ne käytiin läpi, aika vaikea lasten jotka ei osaa edes lukea, on arvioida mitä asioita osaa ja mitä ei, rasti ruutuun.
Meillä tähän asiaan meni paljon aikaa, koska vanhemmat kyseenalaistivat rankasti tämän numeroarvostelusta poistumisen. Juttu ei ehkä olis aanut niin kovaa vastustusta, ellei asiasta vastaava olis vuolain sanoin kertonut, että he pyrkivät siihen, että vasta 8. luokalla tulisi numeroita. Sivistyslautakunta ei "harmillisesti" ollut tähän vielä valmis ja numerot tulee "jo" seiskalla. Tästä älähtivät nyt yläkoulussa olevien vanhemmat.
Ihan aiheellisesti kysyttiin, että mitä hel...iä kun nyt 8. ja 9. luokalla olevat sisarukset saavat koulun puolesta tosi kovasti painostusta hyviin numeroihin - varsinkin tietty ne ysit, mutta alkaa jo ihan yläkoulun alussa se puhe, että rakennatte tulevaisuutenne nyt näillä arvosanoilla. Että jos koko koulu-uran ekat arvosanat pamahtaa vasta 8. luokan keväällä, niin ollaan pikkuisen pulassa sen päästötodistuksen kanssa, jolla kuitenkin tratkaistaan sen nuoren tulevaisuus.
Eukko jankutti siellä, että kun tämä itsearviointi ja että kyllähän oppilas tietää ja osaa arvioida. Kun sitten tarpeeksi kyseltiin, niin taustalla on kuulemma numeerinen asteikko, jossa ykkönen vastaisi esim. numeroa 5 ja viitonen vastaisi numeroa 10 ja näissä on sitten nämä jotkin hemmetin osaamiskategoriat tai jotain muuta yhtä ylevää ja diipadaapaa.
Jäi kyllä koko OPS:sta sellainen kuva, että on käyty vähän opintomatkoilla ameriikassa ja ruottissa ja sitten on tehty brainstormingia työryhmissä ja liimailtu post-it lappuja seinälle. Kuulemma vei vuosia kehittää tämä juttu. Numeroiden poistumisen lisäksi tämä on näkynyt siinä, että koululaisilla oli "hyvän käytöksen viikko" teemana ja sitä sitten vietiin IB-tyyliin läpi oppiaineiden.
Joku on nyt pahasti yliarvioinut peruskouluikäisten oppimiskyvyt ja halut, jos ei todella enää OPETETA opettajajohtoisesti vaan tehdään projekteja ... Ja vielä pahemmin on yliarvioitu oppilaitten tiedonhankintataidot.
Eikö ne todellakaan osaa siellä Opetushallinnossa kuvitella, mitä vintiöt tableteillaan oppitunneilla oikeasti tekevät? Opettajat kyllä tietävät. Eräälläkin kasvatustieteen luennolla puoli salia seurasi jotain jääkiekko-ottelua, siis yliopistossa. Ja tämä tapahtui jo noin vuosikymmen sitten.
Pelottaa, millaisia aikuisia tämä järjestelmä tuottaa. Ilmeisesti on tarkoituskin tyhmentää porukkaa, ettei se pystyisi kyseenalaistamaan vallanpitäjien valtaa, keitä he sitten ovatkaan 20 vuoden päästä.
Niille, joiden mielestä "nippelitiedon" opettaminen on turhaa, kun kaikki on netissä: Ihminen oppii siten, että suhteuttaa uuden tiedon aiemman päälle. Suuren osan pohjatiedosta on siten pakko olla päässä koko ajan eli sinne päntättynä. Et voi aloittaa vaikka ammattikoulussa laskennan ja terveystiedon alkeista! Silloin pitää olla jo paljon yksityiskohtia ulkoa opeteltuna. Ja tutkimusten mukaan ulkoa opetteluun paras väline on kynä ja paperi, ei sähköise kirjan selaaminen.
Kauhistuttaa vaikkapa tulevien sairaanhoitajien, lääkärien, tuomareiden, sosiaalityöntekijöiden, toimittajien jne. ammattitaito, koska noissa ammateissa on niin paljon merkitystä myös yleissivistyksen tasolla, kun kohtaa erilaisia tilanteita ja ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uutta opetussuunnitelmaa ja kasvatuskeskustelua/tehtäväpitoista jälki-istuntoa perustellaan säästöillä. 2 tunnin jälki-istunto on korvattu 2 tunnin kasvatuskeskustelulla. Lisäksi kasvatuskeskusteluun liittyy seurantajakso, ja siinä vaiheessa puhutaan kasvatuskeskustelusta. Opettaja päättää seurannan (Kasvatuskeskustelun pituus) kestosta. Jälki-istuntoon ei liity seurantaa.
Kaunokirjoitus on poistunut kouluopetuksesta. Tablettitietokoneet korvaa opetuksen sisällön. Uusia tyhjänpäiväisiä oppitunteja tulee kouluopetukseen: Draamateatteri opetusta. Onko opettajalla teatterikoulutus? Tyhjänpäiväisiä debaattiväittelykeskustelu-oppimisprossesi-poliitiikkapuolue oppitunteja?
Miten koulun pitää säästää siinä vaiheessa kun 2 tunnin jälki-istunto korvataan kasvatuskeskustelulla, mistä tulee opettajille lisäkuluja? Tilanteessa missä kasvatuskeskustelu pidetään koulupäivän jälkeen voi tarkoittaa seuraavaa: Opettaja saa korvauksen, koska kyseinen kasvatuskeskustelu on pois muusta opettajan työ- tai vapaa-ajasta.
Tuo voi toimia ennaltaehkäisynä. Jossain jenkkikoulussa korvattiin jälki-istunto mindfulness-harjoituksilla, meditoinnilla, tms. Jälki-istuntoja ei sen jälkeen ole tullut kahteen vuoteen. Ehkä siinä oppilaat ovat oppineet, että huonosta käytöksestä seuraa itsereflektointia ja osaavat jo etukäteen siirtää ajatukset siihen, että kannattaako rikkoa sääntöjä.
Niin... Ennaltaehkäisy on säästöä. Tosiasiassa mitään säästöjä ei kasvatuskeskustelun kohdalla tule. Lisälasku tulee veronmaksajille.
Vierailija kirjoitti:
Meillä esiteltiin vanhempainillassa tuota, ja se jäi mieleen että ryhmätyöskentelyä ja itseohjautuvuutta tulee paljon. Ei sanottu ettei tulisi läksyä. Sitä en muista mitä ne sanoi numeroarvosteluista, mutta onhan se ihan perseestä että tulee vaan kirjalliset arvostelut, ne on ihan pelkkää diibadaabaa, muistan ne omasta ala-asteelta kun numerot sai vasta tokan keväällä, kyllä sitä odotettiin kuin kuuta nousevaa. Lapset ei tee niillä sanallisilla arvosteluilla yhtään mitään, niitä on erittäin vaikea parantaa, numero on selkeä kun tietää heti että onko mennyt paremmin vai huonommin.
Ryhmätyöskentelyyn yritetään jo mennä meidän ekaluokkalaisten kanssa, eka oli parit, ja nyt muodostettu pulpeteista neljän oppilaan ryhmiä. Meidän kaksospojista toinen on insinöörityyppi, ja sille ei varmaan ryhmätyöt ole paras mahdollinen oppimistapa, voi vetäytyä syrjään, ja toinen poika on esiintyjä joka varmaan ryhmässä vetää showta mutta ei varmasti opi yhtään mitään. Ja ensimmäiset omat arvostelut oli jo, ja kehityskeskustelussa ne käytiin läpi, aika vaikea lasten jotka ei osaa edes lukea, on arvioida mitä asioita osaa ja mitä ei, rasti ruutuun.
Täällä yksi elämänkoululainen, jolle kasvaa sarvet päähän sanoista ryhmätyö ja itsearviointi.
Jonkun verran alan opintoja on, eli noin 400 opintopistettä kasvatus- ym. tiedettä ja runsaasti kokemuksia ryhmätöistä. Tästä tulee se varma tieto, että monelle aikuisellekin sana "ryhmätyö" on jokseenkin yhtä kylmiä väreitä tuova käsite kuin "laulukoe". Muistanpa sen sunnuntaiaamun, kun me itseohjautuvat jo syventäviin opintoihin edenneet yliopisto-opiskelijat teimme "ryhmätyötä", jonka palautuspäivä oli seuraava maanantai. Homma oli alkutekijöissään ja toinen ryhmäläinen soitti minulle hätääntyneenä, että eihän tästä mitään tule. Minä rauhoittelin häntä jo senioriopiskelijana, että älä hätäile, kyllä tästä hyvä tulee. Ja tulihan siitä ... itse kirjoitin johdannon, jossa selitin ryhmämme työskentelyä. Tai ainakin hyväksytty, en enää muista arvostelua.
Miten itsearviointi voi onnistua lapselta, joka ei tiedä tavoitteita kun ei se onnistu aikuisiltakaan? Ei sillä, että opettajien antamat arvostelut aina olisivat oikeita.
Mistä ihmeestä tämä hössötys on saanut alkunsa?
Mikä on sitä nippelitietoa, jota ei tarvitse opetella? Kertotaulu?
Oikeasti on selvä ero siinä, osaako oppilas esimerkiksi kertotaulun vai ei. Sen voi oppia joko ulkoaopettalemalla tai laskemaan, ja kummallakin tavalla oppivat ovat myös muissa aineissa osaavampia.
Muistanpa lukemaanopettelussa sen, kun alettiin opettelemaan tavaamisen sijaan liu'uttamalla, vai mikä se tyyli olikaan. Ehkä lapset oppivat paremmin yhdistämään äänteet ja kirjaimet, mutta nyt jo aikuisiksi varttuineilla on vaikeuksia jakaa sanoja tavuihin ja kaksoiskonsonantit ovat todella hankalia.
Toiset pitää kokeita ja toiset ei mutta mun lapsen piti mennä lukioon. On vetäytyvä ryhmätöissä, ei siis pärjää.
Lapsi joka saa 8-9 kokeissa niin eikö hän sitten pääse lukioon.
Ei kokeita, ei kaikille kirjaa(ostin itse).
Ei läksyjä.
Kokeita tosin on mutta vähän.
Uutta opsia ei tarvitsisi näin tulkita. Tähän nyt vaan osa opettajista on höyrähtänyt. Ruotsissa esim. tiimijaksoista on ymmärretty luopua jo ajat sitten. Nyt he naureskelevat suomalaisten hölmöydelle.
Valitettavasti opiskelu vaatii töitä. Siitä ei leikkiä ja laulua saa vaikka kuinka haluaisi.
Metsään mennään ja lujaa. Muutaman vuoden päästä on paluu.
Juu meidänkin poika sai 2 pistettä kemian kokeessa, kun ymmärsi itsearvio-osuudessa että on tyhmä. Jos ei olisi tajunnut, pisteetkin olisi jääneet saamatta. Näin hullua menoa nykyisin.
Hyvä opettaja osaa ja haluaa kehittää itseään. Harmittaa nämä kaavoihin kangistuneet jäärät, jotka eivät vaan jaksa tai pysty kehittymään. Olette opettajina oppilaita varten. Koska maailma muuttuu, on teidän tehtävänne osaltaan kasvattaa oppilaita saamaan valmiudet toimimaan tulevaisuuden työelämässä.