Onko normaalia, että vielä 20v jälkeenkin ikävöi ja muistelee sen aikaista poikaystävää?
Vaikka on mies ja lapsia jne. jne., niin välillä edelleenkin iskee kauhea ikävä ja katumus, kun jätin. Hullua?
Se oli kuitenkin mun ensirakkaus. Pääseekö niistä ikinä täysin yli?
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni muisteleminen on ok, mutta että ikävöi, niin se on omituista. Jättikö mies sinut aikoinaan?
Ei vaan minä jätin.
ap.
Se ensi rakkaus, jonka jätin, on nyt menestynyt maailmanmies ja julkisuudessa lainainattu hänen talousennusteitaan.
Minä ihannoin 20 v aikaista poikaystävääni naurettavan pitkään. Kun vanhempana iskin hänet uudestaan ja mentiin sänkyyn, olin ihan että wtf? Siis hän ei osannut mitään, oli umpisurkea! No ainakin lapsellinen ihastuksenpitkittymiseni karisi siinä ja löysin mahtavan oikean miehen.
Vierailija kirjoitti:
Se ensi rakkaus, jonka jätin, on nyt menestynyt maailmanmies ja julkisuudessa lainainattu hänen talousennusteitaan.
Ja tämä ei ollut ap. Turha yrittää, että menestyksen tai rahan perässä olisin. ;)
Tämä mun ensirakkaus on ihan tavallinen duunari, jos oikein tiedän.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Minä ihannoin 20 v aikaista poikaystävääni naurettavan pitkään. Kun vanhempana iskin hänet uudestaan ja mentiin sänkyyn, olin ihan että wtf? Siis hän ei osannut mitään, oli umpisurkea! No ainakin lapsellinen ihastuksenpitkittymiseni karisi siinä ja löysin mahtavan oikean miehen.
Mä olen miettinyt usein tätä, että pääsisinköhän hänestä lopullisesti eroon jos vielä saisin tilaisuuden olla sen kanssa. Ei tarvis välttämättä edes sänkyyn asti, mutta että kunnolla jutella ja olla yhdessä, että näkisin, että ikävöinkö oikeasti häntä vai ikävöinkö vain sitä aikaa.
ap.
Osaksi varmaan vain nostalgiaa, aika kultaa muistot jne. Miksi jätit hänet, varmasti sille oli joku syy? Muistele sitä syytä.
Vierailija kirjoitti:
Osaksi varmaan vain nostalgiaa, aika kultaa muistot jne. Miksi jätit hänet, varmasti sille oli joku syy? Muistele sitä syytä.
Ei sille ollut oikein mitään syytä... Sehän siitä teki aina niin vaikeaakin. En tiedä miksi halusin erota, kun ei tosiaan mitään kunnon syytä ollut.
Kerran ollaan juteltu sen eron jälkeen, kun oli jo muutama vuosi mennyt ja se mies sanoi, että oli ollut ihan älyttömän surullinen, katkera ja vihainen pitkään.
ap.
Ap. tässä taas terve.
Mä olen ihan hilkulla, että laitan sille fb:ssa viestin. Kannattaako? Ei varmaan...
Mutta miten voi ihminen vielä näin monen vuoden jälkeenkin olla mielessä ja saada ikävöimään?
Puhukaa mulla nyt järkeä, etten laita sille mitään viestiä.
Mielestäni muisteleminen on ok, mutta että ikävöi, niin se on omituista. Jättikö mies sinut aikoinaan?