Nykyajan parisuhteenmuodostuksesta
En ymmärrä orastavan suhteen alussa "katsellaan nyt" "ehkä tästä vielä joskus jotain" "saattaahan se olla, että me vielä seurustellaankin" asenteesta. Ainakaan jos tämä asia useasti sanallisesti ilmaistaan. Itselleni tämä on viesti siitä, että tähän ei todellakaan kannata panostaa. Eikö suhteen alkuvaiheessa asioiden voisi antaa mennä omalla painollaan ilman liiallista analysointia. Jos on toiseen ihastunut tai pitää jostain hänen puolistaan, se pitää kiertelemättä kertoa. Minä rakastan sinussa näitä asioita ja minä olen tällainen.
Liian usein suhteen kehittelyt ovat nykyään jotain ihme peliä ja kissahiirileikkiä. Aitous puuttu, ei uskalleta heittäytyä ja "olla alasti" toisen edessä sellainen kun oikeasti on.
Sanovat, että ei saisi rakastaa sitä, että joku rakastaa. Miksi ei? Onhan se imartelevaa. Miksi en rakastaisi myös sitä, että joku rakastaa minua? Onko se itserakkautta?
Kommentit (8)
Tuo kertoo vain siitä, ettei ole kiinnostunut. Ei liity nykyaikaan, samanlaista se oli 90-luvullakin ja todennäköisesti ennen sitä, mutta siitä en tiedä tarkemmin.
Samaa mieltä tästä: "Eikö suhteen alkuvaiheessa asioiden voisi antaa mennä omalla painollaan ilman liiallista analysointia. Jos on toiseen ihastunut tai pitää jostain hänen puolistaan, se pitää kiertelemättä kertoa."
Eri mieltä tästä: "Minä rakastan sinussa näitä asioita ja minä olen tällainen."
Minulle rakastaminen ja rakkaus ovat niin suuria asioita, että en todellakaan kutsu ihastumista rakastumiseksi saati rakastamiseksi ja ihastumistahan se vasta on silloin, kun toista ei vielä edes tunne.
Sano muuta... En tiedä mikä siinä on, että näitä arpojia ja tapailukavereita löytyy. Tai ettei uskalleta edetä?
Itse arvon ja ehkittelen, mutta vain silloin kun oikeasti haluaisin tykätä josta kusta enemmän mutta tunnetta ei vain tule. Mutta en jatka sitä viikkokausia. Karu-selli..
Kaikki turha pelailu ja vastaava kyllä katoaa, kun tulee sopiva ihminen vastaan. Niin kävi itselle, vaikka luulin useamman vuoden ajan, että minun pitää ns. kaupata itseäni ja toivoa, että jollekin kelpaa. Avopuolison kanssa kaikki natsas heti alusta alkaen ja mietinkin aina välillä miten saattoikin käydä näin hyvä tuuri.
Totta, tuollainen peli vain kertoo, ettei ole tosissaan kiinnostunut eikä ehkä uskalla heittäytyä parisuhteeseen. Noin myinäkin käyttäydyin kunnes tapasin nykyisen poikaystäväni. Siinä unohtui saman tien kaikki kikkailut, kun rakastuin ensi kertaa täysillä.
Olen nainen ja valitettavasti olin tuollainen ennen kuin "se oikea" löytyi. Jotenkin olin niin luuseri, että piti olla joku poikkis ja samaan aikaan etsin koko ajan parempaa, enkä halunnut sitoutua tosissani (vauva, avioliitto, yhteinen laina tmv.). Sitten kun tapasin mieheni, ei kumpikaan pelannut mitään, vaan tiedettiin molemmat heti, että tässä se on ja muuta ei tarvita. Toisin sanoen kaikki nämä kaverit, jotka ei tiedä ja ehkä ja joskus, kannattaa unohtaa.
Sanakirja: "ehkä, saattaahan, katsellaan, eihän sitä tiedä" = "ei".
Olisi kiva päästä tuohon ounasteluvaiheeseen.