Tuleeko mieleen elokuvia, kirjoja tai levyjä joista aika ajoi ohi
Teoksia jotka olivat hyviä ennen mutta jotka eivät sitä enää ole?
Kommentit (604)
2000-lukulaiset Batmanit. Miksi niin vakavia, silloinhan oli elämä vielä helppoa.
Musiikkia ei tässä keskustelussa ole vielä monikaan maininnut, mutta tässä olisi yksi: The Specials/Free Nelson Mandela. Aivan huippupiisi aikoinaan ja tosi ajankohtainen v. 1984. Tällaisen ajankohtaisen protestikappaleen ongelmahan on se, että aika kuluu ja niinpä Mandela vapautui kauan sitten, toimi pitkään presidenttinä ja on nyt lopullisesti vapaa, kun kuoli pois.
Mutta toisaalta: kappale teki tehtävänsä, Mandelan tapaus tuli tunnetuksi maailmanlaajuisesti ja ei kulunut enää kovin kauaa, kun Mandela todella vapautettiin.
Ja musiikillisesti tämä kappale toimii edelleen aivan loistavasti.
Vierailija kirjoitti:
Speden Spelit. Kyllä lama-ajan Suomessa oli elämä karua, kun viikon kohokohta oli se kun Ben Zyskowicz ohjasi hiustenkuivaajalla pingispalloa metallirenkaan läpi.
Ihan uskomatonta miten tollasta roskaa sai olla. Varmaan siitä johtuu että nuorelle polvelle " Spede " olikin jo haukkumanimi
V-sarja. Siinä maapallolle saapui avaruusaluksella jotain vihreitä "örkkejä". Salaa sitää katselin ja se oli muka niin jännä ja mahtavasti tehty. Mä oon jostain nähny sitä ohjelmaa pätkän. Ihan kökösti oli toteutettu, siis ei siihen aikaan pystytty kummempaan.
Brittipop. Ei taida soida enää missään.
Aikoinaan 80-luvulla tehtiin elokuva Who framed Roger Rabbit? ja mä tykkäsin siitä ihan hirveästi ja tykkään vieläkin. Mut kaikki ne jutut on tietysti hölmön näköistä teknisesti, tosin se oli kai tarkoituskin, kun sarjakuvahahmot on herätetty henkiin.
Mut mielenkiintoista on tuo, miten joku elokuva voi nousta ajan myötä, vaikkei se aikalaisiltaan ole saanut kummoista vastaanottoa. Tyyppiesimerkki on tietysti 'Its a wonderful life', joka oli aikoinaan floppi ja josta on tullut vuosien varrella jenkeissä pakollinen ja rakastettu kuvio jouluna. Ja näytetäänhän sitä täälläkin, apinoijien maassa. Ehkä tosta Kaverille ei jätetä-sarjan Pikkujoulut - osasta tulee traditio tänne.
Mut ajatelkaa länkkäreitä. Jos tutkii vaikka imdb:n katsojien valitsemaan 250 leffan listaa, niin siellä ei ole oikeastaan kuin kaksi amerikkalaisten tekemää länkkäriä (Eastwoodin neolänkkäri Unforgiven ja sit vanha klassikko High Noon eli Sheriffi). Mut sitä vastoin aikoinaan niin kovasti halveksitut italowesternit siellä kummittelee ihan kärkipäässä (Hyvät, pahat ja rumat, Kourallinen dollareita ja Vain muutaman dollarin tähden). Miksi jenkkilänkkärit tuntuu vanhentuneen, mut eurooppalaisten tekemät ei? Olisiko ne vähemmän rasistisia, vähemmän alentuvia, vähemmän ylitöpatrioottisia, ei hehkutuksia? Kyynisiä leffoja, joissa on vähän hyviä ihmisiä rodusta, sukupuolesta, seksuaalisuudesta tai mistään muustakaan riippumatta?
Oi, italowesternit! Kauko-ottoja, joissa maisema aukeaa, on tilaa ja avaruutta ja siellä jossain pieni ihminen. Ja sit niitä lähiottoja, joissa jokainen hikipisara ja mikroilme näkyy. Miesten yhdynnät tupakkien avulla! Helvetin hieno musiikki. Kyyninen, naseva dialogi. Teatraaliset väkivaltakohtaukset. Kuinkahan paljon Tarantino on kehdannut varastaa Sergio Leonelta. No paljon. (ja aasialaisilta) Django Unchained on mun mielestä suoraa jatkumoa italowesterneille.
Useimmat länkkärit (varsinkin jos pääosassa on John Wayne) alkavat olla sietämätöntä katsottavaa. Jo penskana samaistuin intiaaneihin, leikeissäkin halusin olla inkkari, en cowboy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Twin Peaks. Olisi kiva jos joku joskus kertoisi mikä siinä oli hyvää 25 vuotta sitten?
Koska telkusta ei tullut mitään muuta.
Tuli sieltä Dallas, Dynastia ja Viinitila Falcon Crest eikä niitäkään enää jaksaisi katsoa.
Dallasia jaksaa katsoa milloin tahansa.
The Labyrinth, David Bowien tähdittämä elokuva jolla on jonkinlainen kulttimainen fantasihörhöjen parissa. katsoin sen kymmenvuotiaana kaverilla ja pelotti pirusti, sitten uudestaan pari vuotta sitten kun osui kirjastolla silmiin ja apua.. .:D
ne tökeröt lavasteet ja naurettavasti maskeeratut peikot !
Sinkkuelämää. On se toki av:lla jo useasti tunnustettu konservatiiviseksi ja ties miksi mutta silti vaikea uskoa kuinka innoissaan monet siitä oli 15 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Twin Peaks. Olisi kiva jos joku joskus kertoisi mikä siinä oli hyvää 25 vuotta sitten?
Twin Peaksissa oli monia karismaattisia näyttelijöitä. Siinä se alun jännitys rakennettiin hienosti, tosin sitä ei sitten loppua kohti ihan lunastettu. Persoonallisempi ja omaperäisempi sarja monilta yksityiskohdiltaan verrattuna moniin sarjoihin. Siinä oli just, kuten mainittu, kerronnallisia juttuja, kiinnostavia hahmoja, hieno musiikki. Jotain sellaista, mitä muissa sarjoissa ei heti ole.
Olen tietysti jäävi sanomaan, koska sarja tuli ensimmäisen kerran, kun olin 12-vuotias ja sen jälkeen vielä ysärillä, olen siis nähnyt sen kahdesti. Mutta toisellakin kerralla toimi vielä.
Itse olen 90-luvun loppupuolella syntynyt ja katsoin kyseisen sarjan viime vuonna ensimmäistä kertaa. Toimi mullekin, ihan mahtava sarja.
Tämän vaikutuksen populaarikulttuuriin huomaa muuten yhä, kun katsoo joitakin nykyajan pelejä/sarjoja ja elokuvia ym. Sarjoista esim. paljon kehuttu Stranger Things, Wayward Pines ja enemmän lapsille suunnattu Gravity Falls. Welcome to Night Vale -podcast on myös yksi todella selvä esimerkki (suosittelen kuuntelemaan.) Peleistä esimerkiksi Deadly Premonition on kuin Twin Peaksin peliversio ja Life is Strange on ottanut vaikutteita kyseisen sarjan miljöösta.
Vierailija kirjoitti:
Mut mielenkiintoista on tuo, miten joku elokuva voi nousta ajan myötä, vaikkei se aikalaisiltaan ole saanut kummoista vastaanottoa. Tyyppiesimerkki on tietysti 'Its a wonderful life', joka oli aikoinaan floppi ja josta on tullut vuosien varrella jenkeissä pakollinen ja rakastettu kuvio jouluna.
Tuossa on taustalla se, että jostain syystä ko. leffa oli pudonnut tekijänoikeuksien ulkopuolelle, joten totta kai sitä esitettiin kun se oli ilmainen.
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuelämää. On se toki av:lla jo useasti tunnustettu konservatiiviseksi ja ties miksi mutta silti vaikea uskoa kuinka innoissaan monet siitä oli 15 vuotta sitten.
Sex and the city tuli itsellenikin ensimmäiseksi mieleen. Silloin kun sarja alkoi, se oli raikas, rohkea ja uudenlainen suhteessa silloiseen ilmapiiriin, mutta aika ajoi sen ohi todella nopeasti. Sex and the citysta näkeekin parhaiten miten paljon naisten asenteet ovat muuttuneet hyvin lyhyessä ajassa.
En tiedä, meneekö ihan otsikon määritelmään, mutta Lost- tv-sarja ja Lady Gaga. Kummankin ympärillä oli aikanaan valtava hype, mutta kumpikin on vähän unohtunut. Ei siis täysin, mutta jotenkin vaikeaa enää kuvitella, miten isoja juttuja ne olivat.
Madonnastakin aika on ajanut ohi, koska 90-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa kaikki, mihin Madonna koski, muuttui kullaksi. Madonna loi trendejä, kaikki hänen käyttämänsä vaatemerkit muuttuivat suosituiksi ja musiikkivideotkin olivat aina jotain uutta ja hienoa. Nyt hän on plastiikirurgiaan ja tökeröihin fillereihin sortunut vähän nolo tapaus, jolla elokuvaohjaajamiesten ja muiden kadehdittavien sulhojen sijaan sijaan on parikymppisiä toyboytä ja joka oikeasti voisi laittaa ne tötteröt jo piiloon, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Se alkuperäinen 1950-luvun Tuntematon Sotilas. Kaikki trikit ja efektit ja jopa näyttelijöiden suoritukset siinä näyttävät niin alkeellisilta ja säälittäviltä, etten yksinkertaisesti pysty katsomaan koko elokuvaa. En ymmärrä miksi tuo aina näytetään itsenäisyyspäivänä TV:stä, eikä sitä vuoden 1986 uudelleenfilmatisointia.
Ja siinä ne varusmiehet on ihan vanhoja äijiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Twin Peaks. Olisi kiva jos joku joskus kertoisi mikä siinä oli hyvää 25 vuotta sitten?
Koska telkusta ei tullut mitään muuta.
Tulihan, Kummeli. Mutta siitä aika vasta onkin ajanut ohi.
Eikö Konnankoukkuja kahdelle - sarjassa ollut sama jännite jo kymmenen vuotta aiemmin? Ja eikö se myös luonut otollista maaperää mm. Twin Peaksille...