Lue keskustelun säännöt.
Miten te muut introvertit järjestätte aikaa itsellenne?
07.10.2016 |
Olen intvertti ja tarvitsen todella paljon aikaa, jotta saan ladattua akkujani. Töiden jälkeen olen uupunut kahdeksan tunnin sosiaalisesta kanssakäymisestä, vaikka suurimman osan työstä teenkin itsenäisesti. Työskentelen kuitenkin avokonttorissa eli yhtään rauhaa ei ole. Kotona en jaksa enää tehdä mitään vaan kaikki kotityöt jäävät viikonlopuksi. Ja viikonloppu ei vaan riitä siihen, että saisin rentouduttua ja vain oltua tekemättä mitään. Onko tähän olemassa mitään parannuskeinoa? Tuntuu, että ei voi olla normaalia olla näin introvertti! Onko mitään keinoa yrittää kehittää itsestään enemmän ekstroverttia, joka ei kaipiaisi niin paljon omaa rauhallista aikaa?
Kommentit (47)
En ota paineita kotitöistä, miksi ottaisin, kun tapaan kuitenkin ystäviäni mieluummin kahviloissa ja ravintoloissa. En asu miehen kanssa yhdessä, joten arki-illat jäävät pääsääntöisesti vapaiksi eikä siis tarvitse olla sosiaalinen. Yhden hengen taloudessa ei liioin synny pahemmin siivottavaa, tiskattavaa yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mikä nyt taas?? Avauksesi perusteella asut yksin, joten sulla on 16 tuntia vuorokaudessa aikaa olla issekseen.
Elämä nyt vaan aikuisella ei aina voi olla kivakivanaminamia.
Lopeta turha itsetutkiskelu ja kaikenmaailman personaallisuustestien tekeminen. Olet mitä olet, ihan normaali tavallinen ihminen.
Sama ongelma. Työpäivän jälkeen sitä kaipaa omaa rauhaa, hiljaisuutta. Yleensä mahdollisuutta rauhoittumiseen ei ole, joten sitä on sitten illalla tosi väsynyt. Minä nautin yksin shoppailemisesta, lukemisesta jne..
Jos sä teet töitä 8 tuntia, nukut 8 tuntia, sulle jää vielä 8 tuntia aikaa vuorokaudessa. Miten sä voit olla niin väsynyt, ettei 8 tuntia riitä?! Kenellä on niin paljon kotitöitä, että 8 tuntia niihin kuluu joka päivä?
Mulla on ainakin aikaa joka päivä olla ihan itsekseni ja tehdä mitä huvittaa. Sehän on ihan itsestä ja omista elämänvalinnoista kiinni miten aikansa käyttää. Ei miestä, ei lapsia, muutama harrastus, ne on mun valinnat, joihin olen tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Jos sä teet töitä 8 tuntia, nukut 8 tuntia, sulle jää vielä 8 tuntia aikaa vuorokaudessa. Miten sä voit olla niin väsynyt, ettei 8 tuntia riitä?! Kenellä on niin paljon kotitöitä, että 8 tuntia niihin kuluu joka päivä?
Mulla on ainakin aikaa joka päivä olla ihan itsekseni ja tehdä mitä huvittaa. Sehän on ihan itsestä ja omista elämänvalinnoista kiinni miten aikansa käyttää. Ei miestä, ei lapsia, muutama harrastus, ne on mun valinnat, joihin olen tyytyväinen.
No tuosta "vapaasta" kahdeksasta tunnista osa ajasta menee aamalla kun valmistautuu töihin, pari tuntia menee työmatkoihin, joten eipä siitä jää kuin viisi tuntia. Ja olen vaan aina niin rättiväsynyt koko työviikon iltaisin, ettei tuotakaan aikaa pysty käyttää hyväksi :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ajoittain arkeen uupumista, sellaista pohjatonta väsymistä, johon ei unikaan auta. Mutta olen ottanut sen siltä kantilta, että silloin vaan olen ja lepään. Perhe tuntee minut, eikä tunnu että olisin perheessä vapaamatkustaja välillä, vaikka nukun enemmän kuin silloin, kun olen virkeämpi. Minulla se ihmisten kanssa tekemisissä oleminen aivan konkreettisesti vie voimat ja siihen auttaa vain uni. Oman perheen kanssa jaksan aina olla kyllä, yksin minun ei tarvitse saada olla.
Mulle apua on tuonut se, että menen aikaisin nukkumaan. Aamulla saan herätä oikeasti virkeänä ja silti minulle jää aikaa olla jopa tunti itsekseni kahvimukin ja ehkä lehden kanssa. Sitten herää muu perhe.
Jos olen väsynyt, niin oman rauhan tarve on iltaisin niin huutava, että menen välillä vaikka pihalle melkein pimeässä haravoimaan, että saan olla hetken yksin ja rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen järjestänyt työni niin, että omaa aikaa jää. Herään aamulla klo 5, muut nukkuu. Työt alkaa klo 6 ja saan olla siellä yleensä ihan yksin. Kymmeneltä lähden kotiin, tyhjään kotiin, mies töissä ja lapset koulussa. Lapsia alkaa tupsahdella koulusta kotiin klo 13 alkaen. Teen kotitöitä, laitan ruokaa, syön ja lähden takaisin töihin klo 15.30. Töissä olen taas yksin ja kotiin lähden 18.30-19. Ilta perheaikaa, läksyjen tarkastusta, viimehetken kaupassakäyntejä jos kouluun tarvitaan jotain, ulkoilua, iltapalaa. Lapset menee nukkumaan klo 21 alkaen, mies viimeistään klo 23. Sitten jatkan vielä omaa aikaani puolille öin ja kömmin nukkumaan.
Olen älynnyt jättää lapset hankkimatta ja kun mieskin on introvertti niin oman tilan tarpeen ymmärtää molemmat. Olen myös valinnut ammatin, missä saa sulkeutua omaan "kammioonsa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kuulostit aivan minulta :). Hyväksy itsesi sellaisena kuin olet, ei muu auta.
Arkena töiden jälkeen lenkkeilytän vain koiriani ja teen ruokaa, muuten vain olen. Viikonloppuisin teen osan ajasta kotihommia ja sitten taas vaan olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työmatkat autossa yksin, ilman radiota 25min suuntaan.
Töissä avokonttorissa, vastamelukuulokkeet kun alkaa mitta täyttyä.
Kotiinpalattua annan aikaa lapselle ja syödään. Sen jälkeen ruokalepo (ts. lapsi ei häiriköi minua ellei talo pala) puolisen tuntia-tunti ellei ole muuta ohjelmaa.
Illalla menen nukkumaan 1,5-2h myöhemmin kuin muu perhe. Jos kattelen töllöä, se on äänettömällä eli tekstitettyjä ohjelmia.
Pari kertaa vuodessa mies ottaa muksun ja lähtevät pitkäksi vkl sukulaisiin.
Ja ennenkaikkea mulla ei ole kalenterissa mitään kissanristiäisiä kuin 1-2 kertaa kuukaudessa.
Tuo ei ole ihan normaalia, vaikka olisi kuinka introvertti. Elämäsihän menee hukkaan, jos teet asioita vain viikonloppuna.
Käytäthän työpäivän aikana kuulosuojaimia tai vastemelukuulokkeita? Jos on hälyssä kahdeksan tuntia päivässä, ja kärsii siitä koko ajan, ei tuota nollata millään määrällä lepoa. Kyseessä on viime kädessä työsuojeluasia, joten juttele tilanteesta lähimmän esimiehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen järjestänyt asian niin, että teen töitä yksin. Tällä hetkellä noin 6 tuntia päivässä ihan omassa rauhassa.
Jos työssäsi on mahdollista, kysy mahdollisuutta joustaviin työaikoihin ja mene aikaisemmin kuin muut/jää myöhempään kuin muut. Saat tehdä työtäsi rauhassa. Jos mahdollista, kysy myös mahdollisuutta esim. 1 päivän etätyöhön viikossa.
Itse tarvitsen myös järjettömän paljon "omaa aikaa". Olen auttamaton introvertti. Nautin kyllä ystävien ja perheen seurasta, mutta uuvun siihen myös hyvin nopeasti. Tällä hetkellä olen sairaslomalla ja tuntuu, että elämä on "hyvää" näin: teen kotijuttuja ja omia juttuja, tulevaisuus pelottaa ja mietityttää kovasti. Puolison ja lasten sekä ystävien kanssa tehtävät jutut viikolla onnistuvat hyvin - viikonlopun jäljiltä olenkin sitten taas aivan loppu. Lapset ovat koko ajan läsnä ja usein on vierailuja mummolaan tai ystävien luokse, syntymäpaiviä jossain tai joku turnaus. Ne vievät tehokkaasti mehut niin, että viikon aikana taas toivun, mutta maanantaina ei kyllä mikään irtoa.
Vierailija kirjoitti:
No tuosta "vapaasta" kahdeksasta tunnista osa ajasta menee aamalla kun valmistautuu töihin, pari tuntia menee työmatkoihin, joten eipä siitä jää kuin viisi tuntia.
Kenen kanssa hölötät ja olet sosiaalinen aamulla ja työmatkoilla? Miten ne eivät muka ole omaa hiljaista aikaasi?
Täällä ekstrovertiksi itseään luullut ja sellaisena pidetty. Olen nyt hasta kuitenkin hahmottanut, että tarvitsen joinakin kausina ihan hirveästi omaa aikaa. Olen uupunut henkisesti, enkä jaksaisi ihmiskontaktia edes WhatsApp-viestittelyn verran. Töissä olen pirteä, tehokas ja iloinen ja usein on pitkiä kausia, kun samaa jatkuu iltaisinkin. Saan paljon aikaan ja jaksan.
Sitten tulee taas jaksoja, kuten nyt, että vapaalla välttelen ihmiskontakteja ja haluaisin vain maata sohvalla rauhassa.
Tällaistäkö se teille introverteille on? Miten te pärjäätte tämän kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Täällä ekstrovertiksi itseään luullut ja sellaisena pidetty. Olen nyt hasta kuitenkin hahmottanut, että tarvitsen joinakin kausina ihan hirveästi omaa aikaa. Olen uupunut henkisesti, enkä jaksaisi ihmiskontaktia edes WhatsApp-viestittelyn verran. Töissä olen pirteä, tehokas ja iloinen ja usein on pitkiä kausia, kun samaa jatkuu iltaisinkin. Saan paljon aikaan ja jaksan.
Sitten tulee taas jaksoja, kuten nyt, että vapaalla välttelen ihmiskontakteja ja haluaisin vain maata sohvalla rauhassa.
Tällaistäkö se teille introverteille on? Miten te pärjäätte tämän kanssa?
Suunnilleen tuollaista, mutta minusta se on ihan ok, haluankin olla noin ja tuollainen. :)
Vierailija kirjoitti:
Olen järjestänyt työni niin, että omaa aikaa jää. Herään aamulla klo 5, muut nukkuu. Työt alkaa klo 6 ja saan olla siellä yleensä ihan yksin. Kymmeneltä lähden kotiin, tyhjään kotiin, mies töissä ja lapset koulussa. Lapsia alkaa tupsahdella koulusta kotiin klo 13 alkaen. Teen kotitöitä, laitan ruokaa, syön ja lähden takaisin töihin klo 15.30. Töissä olen taas yksin ja kotiin lähden 18.30-19. Ilta perheaikaa, läksyjen tarkastusta, viimehetken kaupassakäyntejä jos kouluun tarvitaan jotain, ulkoilua, iltapalaa. Lapset menee nukkumaan klo 21 alkaen, mies viimeistään klo 23. Sitten jatkan vielä omaa aikaani puolille öin ja kömmin nukkumaan.
Pärjäispä viiden tunnin unilla niin elämä olis kyllä kaikin puolin helpompaa.
Et voi kehittää temperamenttiasi.
Minun akkuni latautuvat tehokkaimmin ja nopeiten hiljaisuudessa. Ei radiota autossa, ei kotona. Vaan aina kuin yksin, niin täysi hiljaisuus.