Mies provosoi, kun näkee että hermoni on riekaleina.
Muulloin hän on mitä ihanin mies, mutta sitten kun mulla on huono päivä ja hän näkee, että olen todella kyrsiintynyt, hänen on jotenkin pakko tulla siihen heittämään se viimeinen napollinen kiukaalle.
Kuulema kiukku tarttuu..
Mikä neuvoksi, etten hermostuisi ja mitä ajatuksia miehen käytös herättää?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap suuttuu täälläkin jokaisesta vastauksesta :D
Mistä niin päättelet, ilmeestäkö..
Entä sitten vaikka suuttuisin? Eikö saisi vituttaa tämä asia ja epäasialliset vastaukset.a.p
Asiat kannattaa yrittää käsitellä asioina. Koet monta hyvää vastausta ja neuvoa epäasiallisena, jos pidit vain tuota yhtä vastausta hyvänä.
Tuossa tunnetilassa jos suhtaudut toisiin vähätellen ja mitätöit tai haukut vastauksessasi suoraan hyvinkin kirjoitettuja vastauksia provosoit itse. Ihan samalla tavalla jokainen normaali ihminen reagoi, ei kukaan ole tunteeton.
Yritä nähdä ikäviltä tuntuvissa asioissa ja vastauksissa ne ajatuksen jyvät, eikä vain mistä olet eri mieltä. Ei miehesikään tartte kiukkusi takia olla sitä mieltä, että sinun näkemys ja tahtosi kiukkuisena on ainoa oikea. Provosoidut tässäkin ketjussa viesteistä, jotka ei ole provokaatioita.
Vierailija kirjoitti:
Ja avaustesi määrästä ja aiheista päätellen sinua kiukuttaa usein.
Ensimmäinen avaus puoleenvuoteen ihan syystä, että täällä on niin paljon negaa, että harvemmin käyn täällä.. :D
Kiitos asiallisista vastauksista :)
Olo on jo parempi huomattavasti kun sain purkaa tämän jonnekin. :)
a.p
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siinäpä on hyvä paikka koittaa kehittää itseään ja pitää hermonsa kurissa.
Mietipä jos se olisi joku muu,työkaveri yms. Antaisitko itsesi kilahtaa?Eli vastuu miehen lapsellisesta käytöksestä on yksin mun, selvä.
a.p
Aika jännä kuinka paljon tää sai alapeukkuja vaikka sama neuvo toistui myöhemmin..
Vierailija kirjoitti:
Omituisia mielipiteitä. Eikö puoliso saa näyttää kaikkia tunteita? Pitääkö tukahduttaa tunteet ja hymyillä vaan että ei ole mitään mieltä vaivaavaa asiaa? Me olemme tuntevia ihmisiä eikä koneita.
Mies ei saisi tässä näyttää, että häntä ärsyttää naisen kiukuttelu? No, joo...
Mies ei osaa käsitellä puolisonsa kiukuttelua ja sitä hän ei pysty muuttamaan. Jäämällä tilanteeseen hän mahdollistaa puolisonsa kätyöksen. Ottaako ap kuuleviin korviinsa ehdotukset poistua tilanteesta, joka ei johda mihinkään, ei. Hän haluaa jatkaa keskustelua siitä, kuinka huono mies hänellä on.
Vanha kunnon ohje ihan lapsenkin kasvatuksessa on, että siihen kiukkuun otetaan etäisyyttä ja asiaan palataan, kun tilanne on rauhoittunut ja asia puhutaan läpi.
Ja jos puhe ei auta niin miksi pitää ylläpitää suhdetta, jossa ei voi hyvin?
Lasten ja miesten kanssa sama juttu.Ei voi aina provosoitua ja heittäytyä toisen tunteisiin.Koskee sinua kuten miestäsikin.Olette nuoria?Kyllä ne tunnetilat tasoittuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap suuttuu täälläkin jokaisesta vastauksesta :D
Mistä niin päättelet, ilmeestäkö..
Entä sitten vaikka suuttuisin? Eikö saisi vituttaa tämä asia ja epäasialliset vastaukset.a.p
Asiat kannattaa yrittää käsitellä asioina. Koet monta hyvää vastausta ja neuvoa epäasiallisena, jos pidit vain tuota yhtä vastausta hyvänä.
Tuossa tunnetilassa jos suhtaudut toisiin vähätellen ja mitätöit tai haukut vastauksessasi suoraan hyvinkin kirjoitettuja vastauksia provosoit itse. Ihan samalla tavalla jokainen normaali ihminen reagoi, ei kukaan ole tunteeton.
Yritä nähdä ikäviltä tuntuvissa asioissa ja vastauksissa ne ajatuksen jyvät, eikä vain mistä olet eri mieltä. Ei miehesikään tartte kiukkusi takia olla sitä mieltä, että sinun näkemys ja tahtosi kiukkuisena on ainoa oikea. Provosoidut tässäkin ketjussa viesteistä, jotka ei ole provokaatioita.
Hänen ei tarvitsisi muuta kuin olla hiljaa. Ei siis olla samaa mieltä mun kanssani siitä, mitä mä en ole edes sanonut.
a.p
Mieti niitä kiukun aiheita? Voitko tehdä niille asioille jotain? Minulla on ollut välillä kausia, että olen ollut epämääräisesti pahantuulinen ja tullut tiuskineeksi muille ja ollut hapannaama. Se on varmasti ollut ärsyttävää. Kun minulta on kysytty, että onko joku huonosti, mitä luulet, että olen vastannut? No, ei mikään! En edes sitten ole huolinut sitä myötätuntoa tai huomaavaisuutta, vaan kun olen ollut pahalla päällä, olen suuttunut sanottiin minulle sitä tai tätä.
Aikani sitten olin tuollainen. Yksi ihminen (perheen ulkopuolelta) sanoi minulle kerran, että mikähän sinullakin nykyään on, on tullut jo nuo kiukkuviirutkin suunkin ympärille. Tietysti suutuin kovasti. Mutta kun katsoin naamaani peilistä, näin ne viirut ja näin muutakin. Sellaisen ämmän, että ihme että kukaan enää halui asua kanssani samassa talossa.
Olen minä vieläkin joskus kiukkuinen, kun on joku suurempi huoli, tai muuta oikeasti vakavaa. Mutta ne oman pään sisäiset "hermoromahdukset", niitä en enää harrasta. Katson vähän sinne peiliin, että onko ne viirut (joita ei enää saa tällä iällä silotettua pois) taas pahentuneet. Minä olen se avain siihen, miten minulla menee ja miten minua kohdellaan. Ei aina parhaiten, mutta ainakin paremmin kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Omituisia mielipiteitä. Eikö puoliso saa näyttää kaikkia tunteita? Pitääkö tukahduttaa tunteet ja hymyillä vaan että ei ole mitään mieltä vaivaavaa asiaa? Me olemme tuntevia ihmisiä eikä koneita.
Kummankin tulee näyttää tunteensa, mutta kummankin tulee myös kunnioittaa toista. Ei turhasta kannata jatkaa kiukuttelua, vaan oikeasti pyrkiä itse pääsemään siitä kiukusta yli. Rakkaalleen ei tarvitse tuottaa huonoa oloa tietentahtoen, vaan puoliso ansaitsee myös hyvää käytöstä, jota on omien tunteiden käsittely ja niistä yli pääseminen.
Parisuhde on ensisijassa tahtoa. Tahtoa rakastaa ja elää toisen kanssa. Tahtoa rakentaa itseään ja parisuhdetta. Kiukku kuuluu välillä kuvaan, mutta jos se vie toisen mukaan, siitä on todella syytä oppia pääsemään yli muuten kuin vyöryttämällä kaiken paskan toisn niskaan.
Mä en ihmettele yhtään että provosoi sua kun otat 0-100 noin pienestä. Onhan tuollaista hauska rääkätä.Mitä se teki, katsoi sua väärällä tavalla?
Vierailija kirjoitti:
Mä en ihmettele yhtään että provosoi sua kun otat 0-100 noin pienestä. Onhan tuollaista hauska rääkätä.Mitä se teki, katsoi sua väärällä tavalla?
Oletpa sadisti. Älä vaan tee lapsia..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap suuttuu täälläkin jokaisesta vastauksesta :D
Mistä niin päättelet, ilmeestäkö..
Entä sitten vaikka suuttuisin? Eikö saisi vituttaa tämä asia ja epäasialliset vastaukset.a.p
Asiat kannattaa yrittää käsitellä asioina. Koet monta hyvää vastausta ja neuvoa epäasiallisena, jos pidit vain tuota yhtä vastausta hyvänä.
Tuossa tunnetilassa jos suhtaudut toisiin vähätellen ja mitätöit tai haukut vastauksessasi suoraan hyvinkin kirjoitettuja vastauksia provosoit itse. Ihan samalla tavalla jokainen normaali ihminen reagoi, ei kukaan ole tunteeton.
Yritä nähdä ikäviltä tuntuvissa asioissa ja vastauksissa ne ajatuksen jyvät, eikä vain mistä olet eri mieltä. Ei miehesikään tartte kiukkusi takia olla sitä mieltä, että sinun näkemys ja tahtosi kiukkuisena on ainoa oikea. Provosoidut tässäkin ketjussa viesteistä, jotka ei ole provokaatioita.
Hänen ei tarvitsisi muuta kuin olla hiljaa. Ei siis olla samaa mieltä mun kanssani siitä, mitä mä en ole edes sanonut.
a.p
Jos et kaipaa mieheltä reaktiota miksi jäät tilanteeseen? Joku motivaatio sinullakin on mahdollistaa miehen käytös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituisia mielipiteitä. Eikö puoliso saa näyttää kaikkia tunteita? Pitääkö tukahduttaa tunteet ja hymyillä vaan että ei ole mitään mieltä vaivaavaa asiaa? Me olemme tuntevia ihmisiä eikä koneita.
Mies ei saisi tässä näyttää, että häntä ärsyttää naisen kiukuttelu? No, joo...
Mies ei osaa käsitellä puolisonsa kiukuttelua ja sitä hän ei pysty muuttamaan. Jäämällä tilanteeseen hän mahdollistaa puolisonsa kätyöksen. Ottaako ap kuuleviin korviinsa ehdotukset poistua tilanteesta, joka ei johda mihinkään, ei. Hän haluaa jatkaa keskustelua siitä, kuinka huono mies hänellä on.
Vanha kunnon ohje ihan lapsenkin kasvatuksessa on, että siihen kiukkuun otetaan etäisyyttä ja asiaan palataan, kun tilanne on rauhoittunut ja asia puhutaan läpi.
Ja jos puhe ei auta niin miksi pitää ylläpitää suhdetta, jossa ei voi hyvin?
Lastenkasvatuksessa on myös tapa, jossa näytetään kuinka naurettavalta lapsi näyttää kiukutellessaan. :D Ehkä mies käyttää aloittajaan tätä taktiikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap suuttuu täälläkin jokaisesta vastauksesta :D
Mistä niin päättelet, ilmeestäkö..
Entä sitten vaikka suuttuisin? Eikö saisi vituttaa tämä asia ja epäasialliset vastaukset.a.p
Asiat kannattaa yrittää käsitellä asioina. Koet monta hyvää vastausta ja neuvoa epäasiallisena, jos pidit vain tuota yhtä vastausta hyvänä.
Tuossa tunnetilassa jos suhtaudut toisiin vähätellen ja mitätöit tai haukut vastauksessasi suoraan hyvinkin kirjoitettuja vastauksia provosoit itse. Ihan samalla tavalla jokainen normaali ihminen reagoi, ei kukaan ole tunteeton.
Yritä nähdä ikäviltä tuntuvissa asioissa ja vastauksissa ne ajatuksen jyvät, eikä vain mistä olet eri mieltä. Ei miehesikään tartte kiukkusi takia olla sitä mieltä, että sinun näkemys ja tahtosi kiukkuisena on ainoa oikea. Provosoidut tässäkin ketjussa viesteistä, jotka ei ole provokaatioita.
Hänen ei tarvitsisi muuta kuin olla hiljaa. Ei siis olla samaa mieltä mun kanssani siitä, mitä mä en ole edes sanonut.
a.p
Jos et kaipaa mieheltä reaktiota miksi jäät tilanteeseen? Joku motivaatio sinullakin on mahdollistaa miehen käytös.
Eihän työpaikallakaan voi poistua tilanteesta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituisia mielipiteitä. Eikö puoliso saa näyttää kaikkia tunteita? Pitääkö tukahduttaa tunteet ja hymyillä vaan että ei ole mitään mieltä vaivaavaa asiaa? Me olemme tuntevia ihmisiä eikä koneita.
Mies ei saisi tässä näyttää, että häntä ärsyttää naisen kiukuttelu? No, joo...
Mies ei osaa käsitellä puolisonsa kiukuttelua ja sitä hän ei pysty muuttamaan. Jäämällä tilanteeseen hän mahdollistaa puolisonsa kätyöksen. Ottaako ap kuuleviin korviinsa ehdotukset poistua tilanteesta, joka ei johda mihinkään, ei. Hän haluaa jatkaa keskustelua siitä, kuinka huono mies hänellä on.
Vanha kunnon ohje ihan lapsenkin kasvatuksessa on, että siihen kiukkuun otetaan etäisyyttä ja asiaan palataan, kun tilanne on rauhoittunut ja asia puhutaan läpi.
Ja jos puhe ei auta niin miksi pitää ylläpitää suhdetta, jossa ei voi hyvin?
Lastenkasvatuksessa on myös tapa, jossa näytetään kuinka naurettavalta lapsi näyttää kiukutellessaan. :D Ehkä mies käyttää aloittajaan tätä taktiikkaa?
Laskekaapa moneenko selkeään provokaatioon jätin tarttumatta.. ;)
Jo sen pitäisu kertoa mun hermojen hallinnasta jotain.
a.p
Kyllä on ihanaa kun saa elää ja olla yksin.
Saan olla kiukkuinen, iloinen, väsynyt, hilpeä, vihainen ja surullinen, ilman että kukaan pahoittaa siitä mielensä.
Toivon jokaiselle joka sanoo toiselle ihmiselle että sen pitää vain purra hammasta, niellä kiukkunsa ja olla hermostumatta, pahaa. Jotain oikein stressaavaa ja kohtuutonta taakka, toivon, niin opitte, ettei aina pysty vain hillitsemään itseään, ei edes millään tahdonvoimalla.
Aamusta tehty aloitus.Siksi kysyin että katsoiko mies ap.ta väärällä tavalla...;)
Vierailija kirjoitti:
Toivon jokaiselle joka sanoo toiselle ihmiselle että sen pitää vain purra hammasta, niellä kiukkunsa ja olla hermostumatta, pahaa. Jotain oikein stressaavaa ja kohtuutonta taakka, toivon, niin opitte, ettei aina pysty vain hillitsemään itseään, ei edes millään tahdonvoimalla.
Olipa pilkkuja.Joo,aikuinen ihminen on vastuussa omista tunteistaan.Ei voi olettaa ympäristön pyörivän itsensä ympärillä.
Ei tietenkään ja sehän olisi kamalaa! :(
Mutta kun tuntuu, että vain mä yritän hillitä itseäni, niin se on raskasta. Että kun mä tiedän etten voi näyttää kiukkuani tai sieltä tulee provosointia.. :(
En voi luottaa häneen siinäsuhteessa.
a.p