Lue keskustelun säännöt.
Sukulaisnainen sai yhdeksännen lapsensa
04.10.2016 |
Ei oikein koskaan pärjännyt koulussa eikä saanut mitään ammattitutkintoa suoritettua. Päätti sitten että perhe on hänen uransa. Mies on toki työssäkäyvä ja eivät saa muita tukia kuin lapsilisän. Ymmärrätkö sinä tällaista?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Onks sulla somalisukulaisia?
Suomalainen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnen muutaman enkä oikein ymmärrä. Lapsia kun voi urakseen tehdä ehkä neljävitoseksi jos oikein pusertaa ja käy tuuri. Mitäs sitten viisikymppisenä ja siitä eteenpäin? Ilolla sitten vaan työttömänä siihen eläkeikään saakka ja sen jälkeen minimieläkkeellä. Ei kuulosta elämältä joka mahdollistaisi reissut ja hankinnat. Riippuu tietysti miehen tuloista. Itsellä ei pää kestäisi tuonkaltaista yksinäisyyttä mutta jokainen tyylillään. En sinänsä tuomitse, mutta en osaa ymmärtää valintaa.
Mutta toisaalta kun hän ei pärjännyt missään opinnoissa eikä löytänyt töitä olisi hän ollut koko elämänsä työttömänä.
Mikäs siinä, mutta joku varasuunnitelma, kuten se koulutus olisi hyvä olla, jos tulee ero. Jotain työkeikkaakin olisi hyvä tehdä, jotta ensimmäinen duuni ei olisikin vasta 50 vuotiaana. Miehellä on hyvä olla henkivakuutus jo menee kupsahtamaan.
Ymmärrän. Parempi tuo kun jos olisi työttömänä ja syrjäytyneenä viettänyt kaikki nämä vuodet. Nyt tekee mielekästä ja arvokasta työtä.
Arvostan.
Tietysti koulutus olisi aina bonus, mutta toisaalta kun lastentekovaihe on vielä kesken, en näe oikein järkeä kouluttautua, koska työelämään ei kuitenkaan vielä pääse ja "vanhalla" koulutuksella ilman työkokemusta ei paljoa tee.
Fiksuinta ajoittaa koulutus siihen kohtaan, kun työelämään meneminen alkaa olla ajankohtaista - tuoreella koulutuksella sitten hakemaan kokemusta ja myöhemmin parempia paikkoja.
Joka tapauksessa "pelkkä" yhdeksän lapsen äitiys on jo kunnioitettava saavutus itsessään, tärkeä elämäntehtävä koko yhteiskunnalle etenkin näinä aikoina, kun ihmiset lisääntyy yhä vähemmän ja vähemmän.
Ja ovat vieläpä hoitaneet elämänsä niin, että mies hoitaa talouspuolen eikä tarvitse turvautua yhteiskunnan tukiin, eli kenelläkään ei pitäisi olla valittamista heidän valinnastaan.
Syytä siihen ei ainakaan ole.
Terveisin yksi nainen, joka ei itse halua lapsia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyi vittu miten sairasta. Tällaiset jutut saa todella surulliseksi, miten vuonna 2016 meillä ei ole tarjota tuolle naiselle muuta roolia kuin synnytyskone?
Ja tuollainen synnytyskone ei sitten saa mitään muuta kuin kansaneläkkeen... Hienoa sitten kituuttaa loppuelämänsä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on jotenkin surullista että niillä naisilla joilla ei opiskelut suju ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä paljon lapsia.
Jos on tarmokas ja aikaansaava niin suuri lapsimäärä ei estä urakehitystä. Toki ura alkaa sitten myöhemmin eikä ole kestoltaan niin pitkä.
Velttous ja vastuuta ottamattomuus on pahempi urakehityksen este kuin lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on jotenkin surullista että niillä naisilla joilla ei opiskelut suju ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä paljon lapsia.
Miksi kulutat aikaasi täällä?
Katsot että tukee urakehitystäsi ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on jotenkin surullista että niillä naisilla joilla ei opiskelut suju ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä paljon lapsia.
Miksi kulutat aikaasi täällä?
Katsot että tukee urakehitystäsi ?
Se ei kuulu asiaan mitenkään. Olen oikeasti huolissani koska hän on minulle itkenyt asiaa. Sitä ettei pärjännyt missään opinnoissa ja nyt tavallaan "elättää" itsensä lasten teolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos hän tosiaan itkee asiasta, niin sen kun lopettaa lasten tekemisen ja menee kouluun kunhan tuo uusin vauva on vähän vanhempi. Kukaan normaali ihminen ei ole niin tyhmä, että ei saisi jotain ammattitutkintoa suoritettua.
Mistä ap tietää tämän sukulaisnaisen urasta? Onko kertonut sinulle, että haluaa "tehdä" lapsia työkseen, luodakseen uraa sillä? Aika kaameelta kuulostaa koko sana, perhe urana. Kyllä monille perhe on ihan jotain muuta kuin ura, perhe on yleensä raskkainta. Ei materiaalia ym vastaavaa. Oletko koskaan ajatellut, että jos he pitävät/rakastavat lapsia niin paljon, nauttivat lapsista niin että halyavat iselleen suuren perheen? Ehkä he ovat onnellisempia näin kuin mitä muutaman lapsen kans, töissä käyvinä kumpikin. Ei sekään kovin herkkua varmasti ole, kiireellä aina lapset hoitoon/kouluun, töihin, kotia, harrastuksiin... Ei kiitos mulle ainakaan jatkuvaa kiirettä. 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3 lapsen äiti kirjoitti:
Mistä ap tietää tämän sukulaisnaisen urasta? Onko kertonut sinulle, että haluaa "tehdä" lapsia työkseen, luodakseen uraa sillä? Aika kaameelta kuulostaa koko sana, perhe urana. Kyllä monille perhe on ihan jotain muuta kuin ura, perhe on yleensä raskkainta. Ei materiaalia ym vastaavaa. Oletko koskaan ajatellut, että jos he pitävät/rakastavat lapsia niin paljon, nauttivat lapsista niin että halyavat iselleen suuren perheen? Ehkä he ovat onnellisempia näin kuin mitä muutaman lapsen kans, töissä käyvinä kumpikin. Ei sekään kovin herkkua varmasti ole, kiireellä aina lapset hoitoon/kouluun, töihin, kotia, harrastuksiin... Ei kiitos mulle ainakaan jatkuvaa kiirettä. 😊
On minulle erittäin läheinen sukulainen. Tiedän hänen epäonnistumisensa useissa opinnoissa ja ammatinvalintapsykologilla käynnit. Aivan kaiken. Tiedän ettei keksinyt muuta kuin tehdä lapsia ja "elättää" itsensä sillä.
En voi olla ajattelematta missä kunnossa alapää on tuon jälkeen.. Miehelle rip tunto
Vierailija kirjoitti:
Ei oikein koskaan pärjännyt koulussa eikä saanut mitään ammattitutkintoa suoritettua. Päätti sitten että perhe on hänen uransa. Mies on toki työssäkäyvä ja eivät saa muita tukia kuin lapsilisän. Ymmärrätkö sinä tällaista?
Minä en ymmärrä, mutta se ei silti tarkoita, että mulla olisi oikeus jakaa "tuomioita" toisten elämänvalinnoista. Jokainen tekee ratkaisunsa omilla perusteillaan, joista minulla tai muilla ulkopuolisilla ei välttämättä ole hajuakaan. Jokaisen oma ratkaisu on hänelle ihanteellinen, ja sekin pitää muistaa, että meitä on moneksi. Joka lokeroon tällä planeetalla löytyy joku. Miksi on erikseen mainittu lapsilisät? Senhän saavat kaikki, joilla on lapsia, omia tai adoptoituja.
Mun kaukaisella sukulaisnaisella on kaksi yliopistotutkintoa (KTM ja DI) ja SEITSEMÄN lasta! Ikää hänellä on vasta 42 vuotta. On hyväpalkkaisessa työssä johtotehtävissä ja iloinen hyvännäköinen ihminen.
Ok. Mut jos he ovat onnellisia ja lapset tulee hyvin hoidettua, niin ei se minusta keneltäkään pois oo vaikka olis 10 lasta. 😊 Parempi kai sekin on mitä olla toimettomana, tylsistyneenä, masentuneena kotona. Vailla mitään elämän tarkoitusta. Isossa perhessä kasvaneena tiedän, ettei lapsia "tehtailemalla" ja "synnytyskoneena" olemisella ainakaan rikastumaan pääse. 😊
3 lapsen äiti kirjoitti:
Ok. Mut jos he ovat onnellisia ja lapset tulee hyvin hoidettua, niin ei se minusta keneltäkään pois oo vaikka olis 10 lasta. 😊 Parempi kai sekin on mitä olla toimettomana, tylsistyneenä, masentuneena kotona. Vailla mitään elämän tarkoitusta. Isossa perhessä kasvaneena tiedän, ettei lapsia "tehtailemalla" ja "synnytyskoneena" olemisella ainakaan rikastumaan pääse. 😊
Tottakai lapset tulee hoidettua mutta ei tämä äiti onnellinen ole. Ei ole kivaa jos on pakotettu monen lapsen äidiksi vaikka olisi halunnut pärjätä opinnoissaan ja päästä työelämään.
Tunnen muutaman enkä oikein ymmärrä. Lapsia kun voi urakseen tehdä ehkä neljävitoseksi jos oikein pusertaa ja käy tuuri. Mitäs sitten viisikymppisenä ja siitä eteenpäin? Ilolla sitten vaan työttömänä siihen eläkeikään saakka ja sen jälkeen minimieläkkeellä. Ei kuulosta elämältä joka mahdollistaisi reissut ja hankinnat. Riippuu tietysti miehen tuloista. Itsellä ei pää kestäisi tuonkaltaista yksinäisyyttä mutta jokainen tyylillään. En sinänsä tuomitse, mutta en osaa ymmärtää valintaa.