Onko meillä liian kova kuri 1,5v kanssa?

Kuljit sitten varmaan tissi lapsen suussa ensimmäiset 6 kuukautta(itkullaanhan se imeväinen ruokaa pyytää)? Eli sun vauva ei siis nälkäänäs itkenyt koskaan?

6kk+ jälkeen sitten lapioit sosetta lapselle naamariin, ihan varalta vaan koko ajan, että ei vaan ehdi pyytää ruokaa?

Vierailija:

Luoja, mitä " äitejä" täällä on!

*oksentaa ja ihan ilman lupaa*

ja sen sai ottaa vasta kun omistaja nyökkäämällä antoi luvan,minusta se oli jotenkin nöyryyttämistä...miksihän tuli tämä mieleen.

Mutta kuitenkin vastaan, että, meillä katsos on ruoka-ajat ja toki minunkin 10-vuotias on usein pyytänyt ruokaa, mutta kerjätä hänen ei ole ikinä tarvinnut. Kun imetin niin annoin tissiä heti enkä esim. mainoskatkolla. Joten eipä tuo itku meillä ole RUOAN takia koskaan minuuttia pidempään kestänyt. Usko tai älä!

" uskalla" muuta kuin pyytää lattialla istuen. Meillä lapsi menisi leipälaatikon viereen seisomaan ja pyytäisi leipää suoraan. Jotenkin ap:n lapsesta tulee sellainen olo, että on opetettu niin nöyräksi että ensin pitää anoa audienssia vanhemmalta ennen kuin voi ilmoittaa mitä haluaisi.

Tottakai lapsi pyytää ruokaa. Eihän tuon ikäinen osaa sitä itsekään tehdä. Hän istahtaa lattialle ja sanoo " pyytää" , naapurin muksu saattaa mennä leipälaatikon eteen hokemaan " leipää" ja kolmas lapsi itkee ja kitisee (kun ei osaa puhua). Lapsia on niin monenlaisia.



Tuo koira ja sokeripalajuttu on aika tavallinen temppu koirankoulutuksessa. Siinä harjoitellaan sitä, että omistajan sana on ehdottomasti laki. Se voi joskus pelastaa jopa koiran hengen. Esim. silloin jos koira löytää ulkoa jonkun idiootin asettaman ruoka-ansan jossa on rotanmyrkkyä.

Eikä taatusti ottaa ruokaa kysymättä ensin.

Pääseekö hän edes syliin ilman, että pitää lattialla istuen pyydellä?!