Miten jotkut eivät osaa kertoa, mitä työtä tekevät
En viitsi tarkemmin kertoa, mutta tapaan säännöllisesti uusia ihmisiä ja kyselen heiltä kaikenlaista, myös työpaikasta. Työpaikalla ei ole sinänsä väliä mihinkään, pelkkää small talkia.
Hyvin moni kiertelee ja kaartelee työnsä ympärillä. Ei nimetä työn nimeä (lääkäri) tai työn sisältöä (ihmisten hoitaminen), mutta kuitenkin työpaikan nimi (kaakkoisluoteen sairaala) kerrotaan reippaasti. Lääkäri nyt vain esimerkkinä, ei kukaan ole ollut lääkäri :)
Kerrotaan ähisten "no siellä tehdään vähän sellaista, se liittyy siihen ja siihen muttei kuitenkaan" eikä oikeastaan kerrota mitään "oikeaa". Harvoin tällaisen keskustelun jälkeen tiedän mitä henkilö oikeasti tekee työssään, en kuitenkaan jää roikkumaan aiheeseen kun se ei tosiaan vaikuta ratkaisevasti mihinkään.
Nämä henkilöt ovat lähes aina miehiä, naiset lähes aina osaavat kertoa lyhyesti ja selkeästi mitä tekevät.
Mikä tämä homma oikein on?
Kommentit (45)
Oon siivooja. En häpeä sitä. Mutta mun tuttavapiirissä on paljon korkesti koulutettuja ihmisiä ja kavereiden juhlissa näihin törmää usein, jos kerron mitä teen työkseni he vaivaantuvat suuresti, en minä. Siksi saatan joskus vastata jotain kierrellen.
Jos tiedolla ei ole kysyjälle mitään merkitystä, niin miksi olisi saamallaan kiertelevällä vastauksellakaan? Jotkut ammatit ovat sellaisia, että kertominen saa kysyjän esittämään omia ongelmiaan ratkaistavaksi (esim lääkärit, farmaseutit, sairaanhoitajat, kätilöt, fysioterapeutit, psykolgit, ravitsemusalan ihmiset, it-alan ihmiset jne). Aloituksessakin kyse oli asiakassuhteesta, jossa tuskin se asiakaskaan olettaa saavansa palvelua aloittajalta ilmaiseksi.
Suomalaiset ovat muutenkin aika haluttomia vastaamaan omaa elämäänsä koskeviin uteluihin. Ammatista ja työstä toki kerrotaan, jos sillä on jotain merkitystä hoidettavana olevan asian kannalta. Omasta työstäni kerron fysioterapeutille aivan erilaisia asioita kuin hammaslääkärilleni ja lasteni opettajalle erilaisia asioita kuin sijoitusneuvojalle. Pelkkiin uteluihin vastaan jotain ympäripyöreää.
Vierailija kirjoitti:
No mun on ainakin hankala kertoa mitä teen. Voin kertoa firman ja mitä firma tekee, mutta oma työnkuvani on aikamoinen sillisalaatti ja siitä on paha kertoa muuta kuin ympäripyöreyksiä. Varsinainen työnimikkeeni ei juuri vastaa työn sisältöä ja siksi en sitä käytäkään. Olen nainen.
Samoin. Mulla on todella vaihtelevia päiviä. Netissäkin ammattinimikkeeni sisällä on aika paljon asioita. Eikä silti ihmiset välttämättä ymmärrä, mitä teen, jos eivät ole alalla tai yhteistyökumppaneiden alalla.
Monesti se työn paljastaminen leimaa kovasti. Esimerkiksi 35-vuotiaaseen neurokirurginaiseen suhtaudutaan todellakin eri tavalla kun "Millan äitiin."
Mulla myös samoja asioita kuin edellä kuvattu. Voin kertoa ylimalkaisesti nimikkeen (en varsinaista englanninkielistä, koska suurimmalle osalle se ei kerro yhtään mitään), mutta varsinaisesti työn selittäminen vaatisikin sitten hieman pidempää tarinaa. Ja toinen juttu on se, että osittain olen tekemisissä salassapidettävien asioiden (asiakkaiden liikesalaisuuksien) kanssa, joten en voi täysin avautua kenelle tai siis mille firmoille teen töitä.
- Konsultti IT-alalla suhteellisen suppealla sektorilla vieläpä