Kuinka suhtaudut ihmisiin, jotka jostain syystä lopettavat sinulle puhumisen?

Unohdan sellaiset ihmiset.

Mulle yksi työkaveri lakkasi puhumasta. Huomasin yhtenä päivänä että hän oli raskaana. Hänen tultuaan raskaaksi hän ei pystynyt enää puhumaan muuta kuin työpaikan toiselle raskaana olevalle naiselle ja yhdelle pikkulapsen äidille työpaikalla joka ei osaa kuin lapsestaan puhua. 

Vaikka kuulisin minkälaisen juorun jostakusta, niin eihän se herranen aika olisi mikään syy esittää mykkää tämän tullessa paikalle. Varsinkaan töissä! Mitä ihmeen metsäläisiä teidän duuneissanne pyörii.

Itse olen lakannut puhumasta työkaverille jos työkaveri on aina kysymässä tyhmiä kysymyksiä tai aina pitäisi olla auttamassa häntä jossain työtehtävässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä tuollaisen puhumattomuuden takana on tieto siitä, että toinen on paskanpuhuja. Juoruilija, takinkääntäjä, pahanpuhuja. Esittää edessä yhtä, puhuu takana toista. Sellaiselle ei haluta antaa enää sanan puolikastakaan jauhettavaksi ja juoruiltavaksi.

Myös petturuus käy syyksi. On yrittänyt iskeä varattua tai varastanut jotakin.

Minä käytän nykyisin näitä juoruilijoita hupinukkeinani. Syötän heille jotain diipadaapaa muka omasta elämästäni ja katson kuinka nopsaan "tieto" leviää. Aina yhtä hauskaa kun mulle vihjaillaan näistä "tiedoista" :D.

Joo, itsekin teen näin. 

Suhtaudun sellaisiin ihmisiin kuin olisivat ilmaa.

Muutamassa tapauksessa olen ollut helpottuneen kiitollinen, kun olen päässyt vaivalloisesta ja raskaasta kiviriipasta eroon.

Ovat rukouksissani joka päivä. Mitäpä muutakaan voisin.

Narsistinen raivohan huomiotta jäämisestä syntyy.

Mulla on naapuri, joka yhtäkkiä lopetti tervehtimisen. Vähän ihmetyttää, mutta ei vaikuta arkeeni. Hänen naiskaverinsa, joka ei asu talossa, lopetti ensin ja teki hirveän shown aina, jos olisi pitänyt samaan hissiin mahtua. Tyyliin huusi: "Sinun kanssa en samaan hissiin tule!" Ovat vanha juoppo pariskunta joten ei hirveä menetys tuo puhumattomuus. Aikasemmin mies jutteli aina jotain. 

Jos töissä sattuis vastaavaa, en jättäis asiaa silleen. Töissä pitää pystyä kommunikoimaan, tervehtimäänkin, jokaisen kollegan kanssa.

Seinänaapurin äijällä ilmeisesti miehisyys koki kolauksen kun ei saanut yhtä yksinkertaista juttua korjattua josta kuului minulle häiriöääntä joten soitin huoltomiehen korjaamaan sen ja tervehtimiset loppui siihen.

Vierailija kirjoitti:

Katson peiliin ja mietin, miksi olen ollut niin mulkku. Pyydän anteeksi ja parannan tapani.

Normaali aikuinen kykenee kertomaan suusanallisesti, jos jokin asia on loukannut. Mykkäkoulu on henkistä väkivaltaa, eikä kuulu aikuisen ihmisen kommunikointiin. Joten se joka sitä käyttää, on todennäköisemmin se mulkero.

Se on vallankäyttöä, mutta pomolle sallittua ja työntekijän pitää tällöin ymmärtää olevansa käskyläinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katson peiliin ja mietin, miksi olen ollut niin mulkku. Pyydän anteeksi ja parannan tapani.

Normaali aikuinen kykenee kertomaan suusanallisesti, jos jokin asia on loukannut. Mykkäkoulu on henkistä väkivaltaa, eikä kuulu aikuisen ihmisen kommunikointiin. Joten se joka sitä käyttää, on todennäköisemmin se mulkero.

Tässä maassa kyllä noita mykkäkoululaisia piisaa joilla ei ole munaa tulla suoraan sanomaan ongelmiaan.

Tällä käpykylällä seurakuntalaiset on sellaista ihme takaperuporukkaa että loppuu kyllä puhumiset täysin jos ei joku tyyppi istu heidän hyväksymäänsä muottiin. Eivät eroa juurikaan jostain ääri-izlamisteista henkisiltä ominaisuuksiltaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katson peiliin ja mietin, miksi olen ollut niin mulkku. Pyydän anteeksi ja parannan tapani.

Olen miettinyt tätä, mutta kun tosiaan kyseessä on ihminen jonka kanssa tavataan ihan silloin tällöin tyyliin lapsen harrastuksessa ja vaihdetaan nopeasti kuulumisia, niin miten olen voinut häntä loukata?

Monikaan ei ymmärrä olevansa loukkaava, vaikka on. Monikaan ei olisi loukkaava, jos ymmärtäisi, mitta ei vaa ntule ajatelleeksi, että toisia voi heidän käytöksensä tai juttunsa loukata.

Mikä estää kertomasta toiselle että "en halua puhua kanssasi koska loukkasit minua kun... " Mököttäminen harvemmin johtaa mihinkään.

Se, että tuo loukkaaminen on usein joko todella ilkeää tai vaihtoehtoisesti uhkaavaa. Ilkeälle en halua antaa mitään aseita minua vastaan - olen kokeillut puhumista näiden kanssa ja he ovat vain käyttäneet sitä myöhemmin minua vastaan. Uhkaavasti käyttäytyville taas en uskalla sanoa mitään, koska jo hengittäminen heidän seurassaan vaatii keskittymistä. Primitiiviset vaistot estävät tekemästä mitään, mikä voi laukaista uhkaavan käytöksen taas. Parempi vain pysyä kaukana noista ihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

Lopetan puhumisen.

Mä en varsinaisesti vastaa mykkäkouluun, mutta jos joku jättää vastaamatta tervehdykseen, pidän sitä niin nöyryyttävänä, etten seuraavalla kerralla uskalla tervehtiä tuota henkilöä. Plus jos joku kerran ei halua olla mun kanssa tekemisissä, niin en ole pakottamassa.