Olen 26, enkä ole matkustanut kuin pohjoismaissa. Muita?
Tunnen itseni ihan luuseriksi. Lapsuudenkodissani minua ei otettu koskaan mukaan etelänreissuille. Itsenäistyttyäni ei ole ollut rahaa. Nyt olen koulutettu ja töissä, joten taloudellisesti resursseja olisi. Aikuistuttuani on kuitenkin matkustamisen kynnys noussut. Pelkään, että en pärjää missään, että en osaa matkustaa. Minulla ei ole edes passia.
Ulkomaailman olemassaolo vaikuttaa utopialta. Kaikki matkustamiseen liittyvät käytännöt ovat hepreaa. Oma miehenikin on matkustellut ympäriinsä, ja on taas lähdössä kotimaahansa. Minua hän ei huoli mukaan, koska ei ole nähnyt kolmeen vuoteen äitiään ym. sukulaisia ja haluaa tavata heitä rauhassa. Tämäkin saa minut tuntemaan katkeria ja kateellisia tunteita miestäni kohtaan.
Tuntuu, että minut sivuutetaan kaikessa. Ja että kaikki tärkeät ihmiset sivuuttavat minut.
Kommentit (4)
Minä olen 28v. enkä ole käynyt kuin Ruotsissa :->
Toisaalta ei minulla ole kovaa haluakaan lähteä reissaamaan. Nautin kotona olosta.
Mökkiloma on minun mieleeni enemmin kuin esim. etelään meno.
Joskus meinaan kyllä käydä esim. Lontoossa.
Kannattaa aloittaa matkustelu jostain " turvallisesta" maasta, eli olisi hyvä puhua vaikkapa kohdemaan kieltä tai valita sellainen missä pärjää englannilla. Oletettavasti osaat edes jotenkin englantia. Lähde vaikka lontooseen pitkäksi viikonlopuksi. Varaat pakettimatkan. Haet matkatoimistosta Lontoo-infoa sekä keskustan kartan. Listaat kullekin päivälle sinua kiinnostavia nähtävyyksiä (katsot tietysti, että päivän kaikki kohteet ovat suht samalla suunnalla). Sitten liikut joko taksilla tai hommaat metrokortin (tämänkin sai ainakin ennen jo suomesta käsin), myös teatterilippuja voi varata jo matkatoimistosta! Kerta se on esimmäinen jokaiselle, rohkeasti vaan matkaan!!! :-)
eikä ole käynyt suomen rajojen ulkopuolella koskaan. ei siinä mitään ihmeellistä ole, luonnekysymys kaiketi.
et ole ainut. Tunnen yhden sun ikäisen naisen joka ei ole edes ikinä käynyt Helsingissä, Suomen rajojen ulkopuolella käymisestä puhumattakaan.
Ja hänen lapsensa ovat jo koulussa, eivätkä ole ikinä käyneet esim. Mäkkärissä syömässä.
Itseäni kieltämättä vähän ahdistaisi noin pienet kuviot, mutta toisaalta, jos ei ole ikinä missään käynyt, niin ei paremmasta tiedä....