Lapsi kertoi että heidän luokslle on tullut uusi oppilas joka sikailee koko ajan

Sanoisin lapselleni, että ruvetkaa koko luokka sikailemaan sitä yhtä kohtaan. Eli ei tätä oppilasta mukaan mihinkään jos ei osaa ja niin kauan kun ei osaa käyttäytyä. Kaikkea ei AINA tarvitse ymmärtää ja sietää. Tämä merkillinen sietämisen kulttuuri koskee aina vain näitä muiden hermoille käyviä. Heidän tokikaan ei tarvitse koskaan sietää esim. ikävystymistä tai pakottautumista yleisiin sääntöihin muiden mieliksi, koska heille annetaan aina spesiaalioikeuksia.

Olen sitä mieltä,että ulkonäön, harrastusten, vaatteiden, oppimisvaikeuksien yms. vuoksi ei saa KETÄÄN kiusata tai syrjiä ja tämä on taottu lapsilleni päähän jo hyvin varhain. Oppi on mennytkin perille ja lapseni puolustaa näitä helposti alakynteen jääviä, palautetta on päiväkodin ja koulun puolesta tullut usein ja lapsi on tukilapsena ollut jo päiväkodissa.

Silti mielestäni ei tarvitse lapsenkaan loputtomiin kärsiä ja yrittää sietää leikeissä ja ryhmätehtävissä yhtä kaiken aina pilaavaa oppilasta. Jos ei osaa olla edes auttavasti yhteisten sopimusten ja sääntöjen mukaan, ei muidenkaan tarvitse sitten loputtomiin yrittää ja okkoot sitten yksin. Tämmöinen lapsi ei koskaan opi ihmisten tavoille jos joka paikassa (kotona, koulussa, ikätoverien seurassa) saa jatkuvasti asiat läpi paskalla käytöksellä ja häiriköinnillä. Pitäisi jo lapsesta asti oppia sosiaalisesti hyväksyttävä käytös ja myös seuraukset siitä jos ei sitä noudata. Yksin jäät jos olet aina vain se ikävä ja häiriköivä tyyppi.

Antaisin lapselleni luvan tässä kohtaa vapaasti osoittaa mielipiteensä ja en välittäisi jos koulusta tulee palautetta ettei voi kieltäytyä esim. olemasta paritehtävissä tämän häirikön pari, istumaan vieressä jne. Kyllä voi jos lapsen oma opiskelu ja oikeus työrauhaan ja oppimiseen siitä kärsii. Eli jos ei koulu voi asialle mitään, sitten vanhemmat yhdessä tätä asiaa ajamaan. Älkää vähätelkö kotona lapsen harmia, vaan olkaa tukena ja osoittakaa, että hänellä on oikeus olla pahalla mielellä tuollaisesta käytöksestä ja oiekus vaatia työrauhaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä sama tilanne, mutta 8. luokalla.

Tytön luokalle tuli seiskalla ala-asteensa pienluokalla ollut adhd-oppilas, joka on nyt reilun vuoden terrorisoinut luokkaa. Häiriköi päivittäin metelöimällä ja lyömällä toisia oppilaita. Tätä tyyppiä ei saada millään kuriin tai siirrettyä takaisin yleisopetusluokalta pienluokkaan.

Ihan älytöntä, että yksi oppilas saa riehua koulussa miten tykkää diagnoosinsa varjolla. Luokanvalvojakin on hiljainen tossukka, joka vain hyssyttelee tuota ongelmaa ja samalla kieltäytyy tekemästä yhtäkään luokkaretkeä tuon ongelmaoppilaan takia.

Mitä luulet opettajan asialle voivan?! Ei opettajilla ole enää mitään kurinpidollisia oikeuksia. Pakko katsoa vierestä vaan kun oppilas riehuu. Koskea et saa. Hyvä kun katsoa saa.

No johan toi on nähty, ettei opettaja voi asialle mitään kun tätä on kuitenkin jatkunut reilun vuoden. Itse ajattelin tehdä jokaisesta tyttööni kohdistuneesta lyönnistä rikosilmoituksen. Ei kai tässä muita keinoja ole käytettävissä.

Käske jonkun pojalle ulkonäöllisesti tuntemattoman karskin äijän käydä puhuttelemassa kotimatkalla tai vapaa-ajalla siitä miten koulussa käyttäydytään. Pieni pelko persiiseen, jotta muut saavat rauhan.

Mä en millään voi ymmärtää tätä integroimista.

Adhd-lapsi häpeää kun koulu ei suju, ja muut valittavat häiriöstä. Haluaisi osata olla rauhallinen, pystyy keskittymään paremmin kun oppilaita vähän ja saa opettajalta paremmin apua. Muut luokassa tahtoisivat keskittyä tekemään tehtäviä ja oppimaan, mutta eivät voi kun yksi häiritsee.

Opettaja tuntee riittämättömyyttä, kun aina luokassa on joku joka ei opi vaikka tahtoisi.

Resursseja ei ole, joten osa-aikainen koulunkäyntiavustajakin erotettiin.

Kenen kannalta tämä nyt on hyvä? Ei kenenkään.

Sano lapsellesi, että alkavat jäättää tämän yhden pois leikeistä ja vääntävät sille rautalangasta miksi ei pääse mukaan. Eli että mukaan pääsee sitten kun lopettaa itse sen muiden kiusaamisen.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin lapselleni, että ruvetkaa koko luokka sikailemaan sitä yhtä kohtaan. Eli ei tätä oppilasta mukaan mihinkään jos ei osaa ja niin kauan kun ei osaa käyttäytyä. Kaikkea ei AINA tarvitse ymmärtää ja sietää. Tämä merkillinen sietämisen kulttuuri koskee aina vain näitä muiden hermoille käyviä. Heidän tokikaan ei tarvitse koskaan sietää esim. ikävystymistä tai pakottautumista yleisiin sääntöihin muiden mieliksi, koska heille annetaan aina spesiaalioikeuksia.

Olen sitä mieltä,että ulkonäön, harrastusten, vaatteiden, oppimisvaikeuksien yms. vuoksi ei saa KETÄÄN kiusata tai syrjiä ja tämä on taottu lapsilleni päähän jo hyvin varhain. Oppi on mennytkin perille ja lapseni puolustaa näitä helposti alakynteen jääviä, palautetta on päiväkodin ja koulun puolesta tullut usein ja lapsi on tukilapsena ollut jo päiväkodissa.

Silti mielestäni ei tarvitse lapsenkaan loputtomiin kärsiä ja yrittää sietää leikeissä ja ryhmätehtävissä yhtä kaiken aina pilaavaa oppilasta. Jos ei osaa olla edes auttavasti yhteisten sopimusten ja sääntöjen mukaan, ei muidenkaan tarvitse sitten loputtomiin yrittää ja okkoot sitten yksin. Tämmöinen lapsi ei koskaan opi ihmisten tavoille jos joka paikassa (kotona, koulussa, ikätoverien seurassa) saa jatkuvasti asiat läpi paskalla käytöksellä ja häiriköinnillä. Pitäisi jo lapsesta asti oppia sosiaalisesti hyväksyttävä käytös ja myös seuraukset siitä jos ei sitä noudata. Yksin jäät jos olet aina vain se ikävä ja häiriköivä tyyppi.

Antaisin lapselleni luvan tässä kohtaa vapaasti osoittaa mielipiteensä ja en välittäisi jos koulusta tulee palautetta ettei voi kieltäytyä esim. olemasta paritehtävissä tämän häirikön pari, istumaan vieressä jne. Kyllä voi jos lapsen oma opiskelu ja oikeus työrauhaan ja oppimiseen siitä kärsii. Eli jos ei koulu voi asialle mitään, sitten vanhemmat yhdessä tätä asiaa ajamaan. Älkää vähätelkö kotona lapsen harmia, vaan olkaa tukena ja osoittakaa, että hänellä on oikeus olla pahalla mielellä tuollaisesta käytöksestä ja oiekus vaatia työrauhaa.

Täällä taas kukkahattutädit alapeukuttamasa. Teidänkö mielestä on reilua,että yksi saa häiritä ja kiusata koko luokallista muita oppilaita ja se hyväksytään hiljaisesti? Eli mitään sanktiota siitä ei saisi koitua? Onko vaaka tasapainossa jos 25 joutuu olemaan joka päivä ja joka tunti pahalla mielellä ja stressaantuneita yhden käytöksestä, kunhan yhdelle ei tulisi paha mieli? Missä kohtaa tällä logiikalla lapsi oppii, että huonosta käytöksestä ja muiden kiusaamisesta on ikäviä seurauksia nimenomaan hänelle itselleen? Mikä ihmeen etuoikeus tällä yhdellä on hallita koko luokan tilannetta? Ei aikuistenkaan tarvitse kestää joka päivä tällaista ja teeskennellä kaveria öykkäreiden kanssa.

Ryhmäpaine. Kaikki yhtä vastaan vaatimaan asiallista käytöstä. Ei ole kiusaamista, vaan kohtuullinen pyyntö. Lähtökohta koulussa tulee olla, että luokassa saa pyytää ja vaatiakin työrauhaa. Jos joku kokee tämän kiusaamisena, niin todella ihmettelen.

Halleluja vaan inkluusio! Nykyisin erityisluokkia on monessa kunnassa vain kehitysvammaisille, erityisoppilaat laitetaan ilman aikuisresurssia normaaliluokkiin. Edes se, että oppilas on väkivaltainen, ei takaa lisäresurssia. Siinähän sitä sitten opettaja on yksin jatkuvasti yhtä kaveria valvovana ihmiskilpenä sen yhden erityisen ja muiden välissä yrittäen samalla opettaa. Olkaa ihmiset aktiivisia niiden suuntaan, joilla on valtaa asiaan. Opetusvirasto, ym. pitää saada tietoiseksi asiasta. Mutta jättäkää opettajaparka vihanpurkaustenne ulkopuolelle, syytön hän tilanteeseen on eikä sille mitään lain puitteissa voi. Opettajan jaksamista ei todellakaan auta se, että vanhemmat hyökkäilevät syyttävästi open kimppuun, vaativat ja neuvovat kuin vähä-älyistä. Painostuksen pitää kohdistua oikeisiin tahoihin!

Saisitteko koottua ison joukon vanhempia vaatimaan luokkaan työrauhaa ja koulua puuttumaan asiaan? Joukkovoima on usein tehokkaampaa ja ei menisi valitus vain yhden piikkiin. Koulunkin on helpompi vaatia kotia vastuuseen ja puuttumaan asioihin, kenties ohjaamaan tutkimuskiin jne. kun olisi osoittaa ja sanoa, että iso joukko muita perheitä kokee tämän yhden käytöksen nyt todella ongelmalliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin lapselleni, että ruvetkaa koko luokka sikailemaan sitä yhtä kohtaan. Eli ei tätä oppilasta mukaan mihinkään jos ei osaa ja niin kauan kun ei osaa käyttäytyä. Kaikkea ei AINA tarvitse ymmärtää ja sietää. Tämä merkillinen sietämisen kulttuuri koskee aina vain näitä muiden hermoille käyviä. Heidän tokikaan ei tarvitse koskaan sietää esim. ikävystymistä tai pakottautumista yleisiin sääntöihin muiden mieliksi, koska heille annetaan aina spesiaalioikeuksia.

Olen sitä mieltä,että ulkonäön, harrastusten, vaatteiden, oppimisvaikeuksien yms. vuoksi ei saa KETÄÄN kiusata tai syrjiä ja tämä on taottu lapsilleni päähän jo hyvin varhain. Oppi on mennytkin perille ja lapseni puolustaa näitä helposti alakynteen jääviä, palautetta on päiväkodin ja koulun puolesta tullut usein ja lapsi on tukilapsena ollut jo päiväkodissa.

Silti mielestäni ei tarvitse lapsenkaan loputtomiin kärsiä ja yrittää sietää leikeissä ja ryhmätehtävissä yhtä kaiken aina pilaavaa oppilasta. Jos ei osaa olla edes auttavasti yhteisten sopimusten ja sääntöjen mukaan, ei muidenkaan tarvitse sitten loputtomiin yrittää ja okkoot sitten yksin. Tämmöinen lapsi ei koskaan opi ihmisten tavoille jos joka paikassa (kotona, koulussa, ikätoverien seurassa) saa jatkuvasti asiat läpi paskalla käytöksellä ja häiriköinnillä. Pitäisi jo lapsesta asti oppia sosiaalisesti hyväksyttävä käytös ja myös seuraukset siitä jos ei sitä noudata. Yksin jäät jos olet aina vain se ikävä ja häiriköivä tyyppi.

Antaisin lapselleni luvan tässä kohtaa vapaasti osoittaa mielipiteensä ja en välittäisi jos koulusta tulee palautetta ettei voi kieltäytyä esim. olemasta paritehtävissä tämän häirikön pari, istumaan vieressä jne. Kyllä voi jos lapsen oma opiskelu ja oikeus työrauhaan ja oppimiseen siitä kärsii. Eli jos ei koulu voi asialle mitään, sitten vanhemmat yhdessä tätä asiaa ajamaan. Älkää vähätelkö kotona lapsen harmia, vaan olkaa tukena ja osoittakaa, että hänellä on oikeus olla pahalla mielellä tuollaisesta käytöksestä ja oiekus vaatia työrauhaa.

Täällä taas kukkahattutädit alapeukuttamasa. Teidänkö mielestä on reilua,että yksi saa häiritä ja kiusata koko luokallista muita oppilaita ja se hyväksytään hiljaisesti? Eli mitään sanktiota siitä ei saisi koitua? Onko vaaka tasapainossa jos 25 joutuu olemaan joka päivä ja joka tunti pahalla mielellä ja stressaantuneita yhden käytöksestä, kunhan yhdelle ei tulisi paha mieli? Missä kohtaa tällä logiikalla lapsi oppii, että huonosta käytöksestä ja muiden kiusaamisesta on ikäviä seurauksia nimenomaan hänelle itselleen? Mikä ihmeen etuoikeus tällä yhdellä on hallita koko luokan tilannetta? Ei aikuistenkaan tarvitse kestää joka päivä tällaista ja teeskennellä kaveria öykkäreiden kanssa.

Opetatko lapsesikin nimittelemään muita?

Vierailija kirjoitti:

Et oikein voi tehdä mitään, mistä olisi oikeasti hyötyä. Koulujen resurssit ovat ahtaalla, eikä avustajia riitä jokaiselle tarvitsevalle. Opettaja ei voi oppilasta poistaa luokan ulkopuolelle ilman valvontaa, eli jos ei ole ylimääräistä aikuista vahtimaan, niin oppilaan pitää olla luokassa. Todennäköisesti kyseinen oppilas ei saisi erityisluokkapaikkaa/hänen parhaakseen ajatellaan, että "tavallinen" ympäristö tekee hyvää tms.

Tämä on sitten kumma juttu, koska oppilaat ovat paljonkin ilman valvontaa odottaessaan että opettaja selviytyy luokkaan, ainakin olivat minun kouluaikanani. Ja mihin sitä valvontaa sitten tarvitaan, jos ei kiusaamisen ja väkivallan estämiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Meillä sama tilanne, mutta 8. luokalla.

Tytön luokalle tuli seiskalla ala-asteensa pienluokalla ollut adhd-oppilas, joka on nyt reilun vuoden terrorisoinut luokkaa. Häiriköi päivittäin metelöimällä ja lyömällä toisia oppilaita. Tätä tyyppiä ei saada millään kuriin tai siirrettyä takaisin yleisopetusluokalta pienluokkaan.

Ihan älytöntä, että yksi oppilas saa riehua koulussa miten tykkää diagnoosinsa varjolla. Luokanvalvojakin on hiljainen tossukka, joka vain hyssyttelee tuota ongelmaa ja samalla kieltäytyy tekemästä yhtäkään luokkaretkeä tuon ongelmaoppilaan takia.

Jokaisesta lyönnistä lääkäriin ja rikosilmoitus poliisille. Luulisi tehoavan.

Vierailija kirjoitti:

Halleluja vaan inkluusio! Nykyisin erityisluokkia on monessa kunnassa vain kehitysvammaisille, erityisoppilaat laitetaan ilman aikuisresurssia normaaliluokkiin. Edes se, että oppilas on väkivaltainen, ei takaa lisäresurssia. Siinähän sitä sitten opettaja on yksin jatkuvasti yhtä kaveria valvovana ihmiskilpenä sen yhden erityisen ja muiden välissä yrittäen samalla opettaa. Olkaa ihmiset aktiivisia niiden suuntaan, joilla on valtaa asiaan. Opetusvirasto, ym. pitää saada tietoiseksi asiasta. Mutta jättäkää opettajaparka vihanpurkaustenne ulkopuolelle, syytön hän tilanteeseen on eikä sille mitään lain puitteissa voi. Opettajan jaksamista ei todellakaan auta se, että vanhemmat hyökkäilevät syyttävästi open kimppuun, vaativat ja neuvovat kuin vähä-älyistä. Painostuksen pitää kohdistua oikeisiin tahoihin!

Tätä juuri tarkoitin :) Eli isolla vanhempien joukolla yhteydenotto ja selvityspyyntö tilanteesta suoraan rehtorille tai koulutoimeen. Opettajalla ei ole valtuuksia juuri mihinkään, hän ei tilanteelle yleensä voi mitään. Kurinpidolliset toimet ovat naurettavia ja puhuminen ei näihin tehoa. Eli korkeammalle taholle tiukka tiedustelu miten kauan tämän annetaan jatkua, miten tilanteeseen tullaan puuttumaan jos ei lopu? Miten taataan muille opiskelurauha?

Ei suomalaisesta koulusta voi erottaa oppilasta kuin vähäksi aikaa. Siirtää voi pienryhmään tai huostaanottaa ja sijoittaa toiselle paikkakunnalle, useimmat perheisiin, mutta vaikeimmat tapaukset laitoksiin. Ennen tuollaiset Luojan mieliharmit vietiin kasvatuslaitokseen paljon vähäisemmästäkin syystä - oppimaan "tavoille". Ei niistä laitoksista Herran enkeleitä ulos tullut! Luokkatoverini veli, vilkas ja omapäinen poika, koki tuon kohtalon. Tänä päivänä tuollaisesta oppilaasta todettaisiin vain, että terve vilkas poika. Nykymittapuun mukaan en usko edes, että oli ADHD. Mutta siihen aikaan koululaisten oli oltava kuin pissi sukassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et oikein voi tehdä mitään, mistä olisi oikeasti hyötyä. Koulujen resurssit ovat ahtaalla, eikä avustajia riitä jokaiselle tarvitsevalle. Opettaja ei voi oppilasta poistaa luokan ulkopuolelle ilman valvontaa, eli jos ei ole ylimääräistä aikuista vahtimaan, niin oppilaan pitää olla luokassa. Todennäköisesti kyseinen oppilas ei saisi erityisluokkapaikkaa/hänen parhaakseen ajatellaan, että "tavallinen" ympäristö tekee hyvää tms.

Tämä on sitten kumma juttu, koska oppilaat ovat paljonkin ilman valvontaa odottaessaan että opettaja selviytyy luokkaan, ainakin olivat minun kouluaikanani. Ja mihin sitä valvontaa sitten tarvitaan, jos ei kiusaamisen ja väkivallan estämiseksi?

Meidän täällä kirjoittavien kouluaikaan ei kannata verrata, ajat muuttuvat.

Myös opettajan odottelu välitunnin jälkeen tapahtuu opettajan vastuulla, eli karkeasti sanottuna jos oppilas kuolee sinä aikana niin opettaja on pulassa. Niinpä minä menen luokkaan silloin kun kello soi.

Sama juttu, jos opettaja poistaa oppilaan luokasta. Jos käytävällä tapahtuu jotain tai oppilas karkaa ja jää auton alle, opettaja on pulassa. Oppilaita ei saa jättää valvomatta.

Nykyään ei voi edes jälki-istuntoon jättää ilman, että on kodin kanssa sopinut ajan, milloin olisi mahdollista jäädä koululle. On hienoa sitten kahden viikon kuluttua istuttaa tapahtuneesta, jota oppilas ei enää edes kunnolla muista. Mieti siinä sitten tekosiasi.

Vierailija kirjoitti:

Ei suomalaisesta koulusta voi erottaa oppilasta kuin vähäksi aikaa. Siirtää voi pienryhmään tai huostaanottaa ja sijoittaa toiselle paikkakunnalle, useimmat perheisiin, mutta vaikeimmat tapaukset laitoksiin. Ennen tuollaiset Luojan mieliharmit vietiin kasvatuslaitokseen paljon vähäisemmästäkin syystä - oppimaan "tavoille". Ei niistä laitoksista Herran enkeleitä ulos tullut! Luokkatoverini veli, vilkas ja omapäinen poika, koki tuon kohtalon. Tänä päivänä tuollaisesta oppilaasta todettaisiin vain, että terve vilkas poika. Nykymittapuun mukaan en usko edes, että oli ADHD. Mutta siihen aikaan koululaisten oli oltava kuin pissi sukassa.

Ei nykyisin juuri ole pienryhmiä, eikä niihin voi noin vain siirtää. Se vaatii a) pienryhmäpaikan b)erityisen tuen päätöksen, joka on vaikea saada, koska merkitsee rahanmenoa kunnalle c) oppilaan huoltajien suostumuksen. Myöskään huostaanottoa ei tehdä tuosta noin vaan, voi olla pitkä tai mahdotonkin prosessi. Tiesittehän, että nulyisin ihan tavallisiin luokkiin laitetaan nykyisin lapsia suoraan sairaalakoulusta, kun on todettu, että psykiatrisesta hoidosta ei ollut apua?

Koulu on käytettävissään olevin keinoin ilmeisesti puuttunutkin tähän ongelmaan. Tämä uusi oppilas on saanut yhden luokkakaverin mukaansa hölmöilyyn ja häiriköintiin, ainakin osittain. En ole varma kuinka kolmasluokkalainen voi nousta vaatimaan työrauhaa ja järjestälmällisesti toimia sakinhivuttajana. Mielestäni tämä ei ole nyt oppilaiddn ratkaistavissa oleva ongelma.

Ap

Miksei enää ole tarkkisluokkia? Siellähän noiden häiriköiden paikka olisi. Mahdollisuuksien mukaan sitten tavalliseen luokkaan mukaan joillekin oppitunneilla.

Todella rasittavaa, että oppimishaluisten ja hyvien oppilaiden pitää kärsiä noista perseilijöistä. Mutta niinhän se tässä maassa menee, ettei lahjakkuuksia tueta vaan lahjakas saa rauhassa tylsistyä ja jättää kykynsä käyttämättä.

Enpä haluaisi olla tuollaisessa luokassa. Jo on kumma, eikö opettaja saa tuollaista räkänokkaa kuriin?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin lapselleni, että ruvetkaa koko luokka sikailemaan sitä yhtä kohtaan. Eli ei tätä oppilasta mukaan mihinkään jos ei osaa ja niin kauan kun ei osaa käyttäytyä. Kaikkea ei AINA tarvitse ymmärtää ja sietää. Tämä merkillinen sietämisen kulttuuri koskee aina vain näitä muiden hermoille käyviä. Heidän tokikaan ei tarvitse koskaan sietää esim. ikävystymistä tai pakottautumista yleisiin sääntöihin muiden mieliksi, koska heille annetaan aina spesiaalioikeuksia.

Olen sitä mieltä,että ulkonäön, harrastusten, vaatteiden, oppimisvaikeuksien yms. vuoksi ei saa KETÄÄN kiusata tai syrjiä ja tämä on taottu lapsilleni päähän jo hyvin varhain. Oppi on mennytkin perille ja lapseni puolustaa näitä helposti alakynteen jääviä, palautetta on päiväkodin ja koulun puolesta tullut usein ja lapsi on tukilapsena ollut jo päiväkodissa.

Silti mielestäni ei tarvitse lapsenkaan loputtomiin kärsiä ja yrittää sietää leikeissä ja ryhmätehtävissä yhtä kaiken aina pilaavaa oppilasta. Jos ei osaa olla edes auttavasti yhteisten sopimusten ja sääntöjen mukaan, ei muidenkaan tarvitse sitten loputtomiin yrittää ja okkoot sitten yksin. Tämmöinen lapsi ei koskaan opi ihmisten tavoille jos joka paikassa (kotona, koulussa, ikätoverien seurassa) saa jatkuvasti asiat läpi paskalla käytöksellä ja häiriköinnillä. Pitäisi jo lapsesta asti oppia sosiaalisesti hyväksyttävä käytös ja myös seuraukset siitä jos ei sitä noudata. Yksin jäät jos olet aina vain se ikävä ja häiriköivä tyyppi.

Antaisin lapselleni luvan tässä kohtaa vapaasti osoittaa mielipiteensä ja en välittäisi jos koulusta tulee palautetta ettei voi kieltäytyä esim. olemasta paritehtävissä tämän häirikön pari, istumaan vieressä jne. Kyllä voi jos lapsen oma opiskelu ja oikeus työrauhaan ja oppimiseen siitä kärsii. Eli jos ei koulu voi asialle mitään, sitten vanhemmat yhdessä tätä asiaa ajamaan. Älkää vähätelkö kotona lapsen harmia, vaan olkaa tukena ja osoittakaa, että hänellä on oikeus olla pahalla mielellä tuollaisesta käytöksestä ja oiekus vaatia työrauhaa.

Täällä taas kukkahattutädit alapeukuttamasa. Teidänkö mielestä on reilua,että yksi saa häiritä ja kiusata koko luokallista muita oppilaita ja se hyväksytään hiljaisesti? Eli mitään sanktiota siitä ei saisi koitua? Onko vaaka tasapainossa jos 25 joutuu olemaan joka päivä ja joka tunti pahalla mielellä ja stressaantuneita yhden käytöksestä, kunhan yhdelle ei tulisi paha mieli? Missä kohtaa tällä logiikalla lapsi oppii, että huonosta käytöksestä ja muiden kiusaamisesta on ikäviä seurauksia nimenomaan hänelle itselleen? Mikä ihmeen etuoikeus tällä yhdellä on hallita koko luokan tilannetta? Ei aikuistenkaan tarvitse kestää joka päivä tällaista ja teeskennellä kaveria öykkäreiden kanssa.

Kaikkien lasteni luokille on integroitu näitä erityisiä oppijoita. Jos luokalle on siunaantunut joku erityisen hankala tapaus, olen neuvonut lastani pysyttelemään tästä niin kaukana kuin mahdollista. Koskee erityisesti siirtymätilanteita ja välitunteja. Hyvin on pärjätty. Ei joku kolmasluokkalainen tajua teidän sakinhivutusjuttuja ollenkaan, ihan lapsellisia neuvoja. Ja jos tajyacatkin, niin silloin on teidänkin kotona jotain vikaa.

Pahimmista tyypeistä on aina päästy eroon tavalla tai toisella, ovat muuttaneet, vaihtaneet luokkaa/koulua.