Lue keskustelun säännöt.
Oletko lähtenyt pois Facebookista? Mikä oli pääsyysi siihen?
01.10.2016 |
Itse kyllästyin täysin teennäisiin päivityksiin. Siis sellaisiin, että henkilö hypettää parisuhdettaan, lapsiaan, kotiaan tai arkeaan, vaikka kaikki tietävät totuuden olevan täysin päinvastainen. Siis räikeästi päinvastainen, normaalit positiiviset päivitykset eivät ärsyttäneet. Kyllästyin myös täysin "miksi tykkäsit/et tykännyt tästä/voisitko tykätä mun päivityksestä/liityliityliity ryhmään x nytheti" jnejne painostamiseen. Ihmiset suuttuivat, jos missasin jonkun synttärit siksi etten juuri sinä päivänä ollut kirjautunut sisään, vaikka en ikinä muulloinkaan ollut onnitellut kyseisiä ihmisiä, mm. puolituttuja koulukavereita vuosien takaa, eivätkä hekään minua. Yksinkertaisesti Facebook on niin epäaitoa paskaa, etten lopulta jaksanut enää kirjautua ollenkaan koko palveluun ja lopulta vain lähdin. En oikein ole someihminen.
Kommentit (41)
Se että omassa facebookissa ei saa kirjoittaa omia mielipiteitään ilman että sensuuri iskee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole poistunut. Juuri siksi, että siellä on vain sellaisia kavereita, joista pidän muutenkin ja joiden päivitykset ovat hyväntuulisia, aitoja, hauskoja, aikuismaisia. Ei ulvota asenteellisesti politiikasta, uskonnosta eikä makuasioista, vaikka niistä mielipide olisikin. Kannattaa siis valita sinne seura, jossa viihtyy, eikä kaikkia mahdollisia koiranulkoiluttajan kumminkaimoja.
Kavereita mulla on vain noin sata ja ikää itselläni yli 40.
Lähdin, kun huomasin etten oikeastaan käytä palvelua tai erityisemmin pidä siitä, enkä tykännyt ajatuksesta että minulla "roikkuu" profiili palvelussa johon en koskaan kirjaudu. Sittemmin "jouduin" palaamaan, koska koulujutuista iso osa on siellä - mikään info ei tavoittaisi minua, jos en olisi Facebookissa, vähän huono juttu minusta. Mutta joo, käyn vaan noissa koulun ryhmissä, profiilikuva on piilotettuna jne, muuten en käytä.
Vierailija kirjoitti:
En ole poistunut. Juuri siksi, että siellä on vain sellaisia kavereita, joista pidän muutenkin ja joiden päivitykset ovat hyväntuulisia, aitoja, hauskoja, aikuismaisia. Ei ulvota asenteellisesti politiikasta, uskonnosta eikä makuasioista, vaikka niistä mielipide olisikin. Kannattaa siis valita sinne seura, jossa viihtyy, eikä kaikkia mahdollisia koiranulkoiluttajan kumminkaimoja.
Kavereita mulla on vain noin sata ja ikää itselläni yli 40.
Eli haluat tekopyhän ja esitellyn version ihmisistä.
Et halua että ihmiset puhuvat mistään oikeista asioista etkä halua että ihmiset näyttää tunteitaan. Haluat vain että kaikki on iloisia koko ajan ja että he puhuvat meikeistä, säästä ja uusista kengistä.
Kertoo minkälainen ihminen sinä olet
En ole itse ollut koskaan Facebookissa mutta usea tuntemani ihminen on aivan viime aikoina lähtenyt pois sieltä. Tässä joitain syitä, miksi päättivät tehdä näin:
* huoli omasta yksityisyydestä, osa toimii ammateissa, joissa siviilielämä kannattaa pitää pimennossa
* kyllästyminen jatkuviin pelikutsuihin, testituloksiin, kiertopäivityksiin ja muuhun sälään, mikä alkoi häiritä jo itse yhteydenpitoa kavereiden kanssa.
* ihmisten tahditon käyttäytyminen, mielensäpahoittajat, yleensäkin se, että moni ei lainkaan vaivaudu miettimään, mitä faceen kirjoittelee
* yksinkertaisesti kyllästyminen koko palveluun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se että omassa facebookissa ei saa kirjoittaa omia mielipiteitään ilman että sensuuri iskee.
Kerrotko tarkemmin? Mitä sellaista haluaisit kirjoittaa että se pitää sensuroida?
Minua rupesi yksinkertaisesti inhottamaan se, miten paljon ihmiset rakastavat itseään. Ja kuinka jokainen piti itseään sen himpun verran toisia erinomaisimpana. Varmaan normaali ilmiö, mutta Facebookissa se oikein räiskähteli silmille. Ja hämmensi jotenkin sekin, miten avoimesti ihmiset pitivät itseään kauniina, ja miten avoimesta varakkaat halveksuivat köyhiä, koska köyhyyshän oli aina niiden köyhien oma syy (vaikka itse oli syntynyt rikkaaseen perheeseen ja ponnahduslauta oli sitten ollut jo lähtökohtaisesti noin kilometrin korkeammalla kuin näillä ns. köyhillä).
Mieluummin siis poistuin ja palasin omaan kuplaani, jossa saan kuvitella, että aikuisilla ihmisillä on jo jonkinlaista aivotoimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen facebookissa, mutta en juuri päivitä. "Kavereissa" on liikaa sukulaisia ja muita ihmisiä, joiden en halua tietävän elämästäni mitään. Pelkään, että viestit asetuksista huolimatta pääsevät vuotamaan. Pysyn facebookissa, koska haluan seurata eräitä yhteisöjä ja saada tietoa tulevista tapahtumista.
Läksin kun kyllästyin jatkuviin vokottelu-viesteihin. Lähinnä ukkomiehiltä, usein ystävieni miehiltä vielä. Ja tämän lisäksi selvisi, että omakin mieheni harjoitti tuota kaikkien naisten vonkailua. Rupesi ällöttämään tuo meno, että ihmiset elivät kuin tuo olisi jokin erillinen maailma ja todellisuus, missä voi tehdä mitä vaan. Kun asiaa kummaksuin, selitys oli, että sehän on vaan harmitonta huumoria. Joopa joo, missä kohtaa pitäisi nauraa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä lähdin jo monenmonta vuotta sitten, koska en kokenut saavani siitä mitään iloa tai hyötyä. Ei kukaan oikeasti pidä yhteyttä facebookin kautta. Ja en jaksanut sitä stressausta ja miettimistä alati muuttuvista asetuksista ja yksityisyyssuojasta. En jaksanut jokaisen statuksen kohdalla miettiä, kuka näkee ja sit kuitenki viikon kuluttua facebook on taas uudistunut ja hups! kaikki näkeekin mun viestit! Mulla on kuitenkin ihmisiä, joiden en halua tietäväb nykyistä asuinpaikkaani, typaikkaani, miltä näytän ja mitä teen. Ja mua vähän ihmetyttää et eikö melkein kaikilla kuitenkin ole jotain stalkkereita tai hulluja menneisyydessään? Niin miks se on jollekin niin ihmeellistä, ettei joku halua olla täysin avoimessa tietokannassa?
Myöhemmin piti kuitenkin luoda käyttis uudestaan, koska pomo vaati työkonnunikointia varten. Mutten laittanut mitään tietoja itsestäni, en hyväksy kaveripyyntöjä enkä laita kuvia. Se on mulle vain väline kommunikointiin työasioissa, ei sen enempää.
Terveydenhuollon alalla työskentely. Mitä vähempi susta on googletettavaa, sen parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vakoilu ja kohdennettu mainonta alkoi ärsyttää liikaa.
Yksityisyys oli minullakin yksi iso syy. Unohdin mainita sen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NeverAgain kirjoitti:
Minua rupesi yksinkertaisesti inhottamaan se, miten paljon ihmiset rakastavat itseään. Ja kuinka jokainen piti itseään sen himpun verran toisia erinomaisimpana. Varmaan normaali ilmiö, mutta Facebookissa se oikein räiskähteli silmille. Ja hämmensi jotenkin sekin, miten avoimesti ihmiset pitivät itseään kauniina, ja miten avoimesta varakkaat halveksuivat köyhiä, koska köyhyyshän oli aina niiden köyhien oma syy (vaikka itse oli syntynyt rikkaaseen perheeseen ja ponnahduslauta oli sitten ollut jo lähtökohtaisesti noin kilometrin korkeammalla kuin näillä ns. köyhillä).
Mieluummin siis poistuin ja palasin omaan kuplaani, jossa saan kuvitella, että aikuisilla ihmisillä on jo jonkinlaista aivotoimintaa.
Ihmisten itserakkaus somessa on kyllä niin ällöttävää joten tähän!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole poistunut. Juuri siksi, että siellä on vain sellaisia kavereita, joista pidän muutenkin ja joiden päivitykset ovat hyväntuulisia, aitoja, hauskoja, aikuismaisia. Ei ulvota asenteellisesti politiikasta, uskonnosta eikä makuasioista, vaikka niistä mielipide olisikin. Kannattaa siis valita sinne seura, jossa viihtyy, eikä kaikkia mahdollisia koiranulkoiluttajan kumminkaimoja.
Kavereita mulla on vain noin sata ja ikää itselläni yli 40.
Eli haluat tekopyhän ja esitellyn version ihmisistä.
Et halua että ihmiset puhuvat mistään oikeista asioista etkä halua että ihmiset näyttää tunteitaan. Haluat vain että kaikki on iloisia koko ajan ja että he puhuvat meikeistä, säästä ja uusista kengistä.
Kertoo minkälainen ihminen sinä olet
Miten ihmeessä lainaamastasi tekstistä voi tällaisen mielikuvan saada? 👀😕
Aikansa elänyt formaatti, vanhanaikainen.
Vierailija kirjoitti:
Läksin kun kyllästyin jatkuviin vokottelu-viesteihin. Lähinnä ukkomiehiltä, usein ystävieni miehiltä vielä. Ja tämän lisäksi selvisi, että omakin mieheni harjoitti tuota kaikkien naisten vonkailua. Rupesi ällöttämään tuo meno, että ihmiset elivät kuin tuo olisi jokin erillinen maailma ja todellisuus, missä voi tehdä mitä vaan. Kun asiaa kummaksuin, selitys oli, että sehän on vaan harmitonta huumoria. Joopa joo, missä kohtaa pitäisi nauraa?
Mikähän minussa on vikana, kun minulle ei ole tuollaista tapahtunut koskaan? Eikä tietääkseni kenellekään tutullekaan.
En koskaan liittynytkään. Ilmeisesti säästyin paljolta. :D