Miksi nainen ei lähde väkivaltaisesta suhteesta?
Tuli mieleen tosta facebookissa kiertävästä suomalaisnaisen kuvasta. Miksi henkihieveriin hakattuna edelleen kuvitellaan, että se oma ah-niin-rakas muuttuu vielä ja parantaa tapansa? Minua piestiin lapsena isäni toimesta niin, että mulla oli lapsena naama ja kädet täynnä äidin läträämää meikkivoidetta mustelmien peitoksi. Olen niin katkeroitunut, että katkaisin välit ja muutin pois heti kun se oli mahdollista.
Mikä siinä parisuhteessa on usein niin ihmeellistä, että pysytään yhdessä? Varsinkin, jos on lapsia? Millainen vanhempi antaa lapsensa katsoa kun äitiä hakataan?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Läheisriippuvaisuus
Läheisriippuvuus-termi keksittiin alun perin vuosikymmeniä sitten sosiaalipsykologisen alkoholismitutkimuksen yhteydessä. Termillä viitataan kahteen ihmiseen, jotka elävät toisiinsa niin vahvasti kietoutuneina, että molempien elämä saa syvemmän merkityksen toisen toiminnan kautta. Läheisriippa ei lähde kävelemään, koska suhteessa on jotain, joka tuo sisäisen vahvuuden ja merkityksen hänen elämäänsä. Ulkopuolisten on hankala nähdä saati ymmärtää kahdenkeskisten suhteiden riippuvuuspelejä.
Jos sut on täysin nujerrettu, erotettu ystävistä ja suvusta, estetty rahan käyttö ja saatu uskomaan ettei kukaan muu sinusta piittaa kuin minä, pahoinpitelijä, niin et sinä pysty lähtemään.
Ja tää on se ainut tapa, millä joku ap:n kaltainen vellipöksy kumppaninsa pitää.
Mun ystävä on oikeasti fiksu ja vahva nainen, mutta siellä ulkokuoren alla on myös epävarmuutta ja itsetunto-ongelmia. Joten jokin häntäkin piti väkivaltaisessa suhteessa, ajatus siitä että on jotenkin itse syyllinen siihen väkivaltaan, häpeä sekä siitä että mies on väkivaltainen että siitä, miksi ei heti huomannut varoitusmerkkejä. Halu uskoa siihen että miehen lupaukset paremmasta pitävät. Ja toki sekin että mies uhkasi vahingoittaa itseään jos toinen lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Jos sut on täysin nujerrettu, erotettu ystävistä ja suvusta, estetty rahan käyttö ja saatu uskomaan ettei kukaan muu sinusta piittaa kuin minä, pahoinpitelijä, niin et sinä pysty lähtemään.
Ja tää on se ainut tapa, millä joku ap:n kaltainen vellipöksy kumppaninsa pitää.
Miksi ihmeessä se tilanne pitää päästää tuohon pisteeseen asti?! Heti kun mies (ja ihan yhtälailla nainenkin) tekee jotain älytöntä, niin goodbye! Aika harvassa taitaa olla ne häiden jälkeen mulkuks muuttuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sut on täysin nujerrettu, erotettu ystävistä ja suvusta, estetty rahan käyttö ja saatu uskomaan ettei kukaan muu sinusta piittaa kuin minä, pahoinpitelijä, niin et sinä pysty lähtemään.
Ja tää on se ainut tapa, millä joku ap:n kaltainen vellipöksy kumppaninsa pitää.
Miksi ihmeessä se tilanne pitää päästää tuohon pisteeseen asti?! Heti kun mies (ja ihan yhtälailla nainenkin) tekee jotain älytöntä, niin goodbye! Aika harvassa taitaa olla ne häiden jälkeen mulkuks muuttuvat.
Koska nainen kasvatetaan siihen, että jos jokin on pielessä niin se tarkoittaa sitä ettet yrittänyt tarpeeksi. Olit jollain tavalla huono ja ei voi luovuttaa vaan pitää jäädä korjaamaan tilanne. Meillä on hyvin syvällä se, että ainoastaan nainen on vastuussa parisuhteesta, sen onnistumisesta ja vastuussa miehensä teoista ja tunteista sekä perheen yleisestä tunneilmastosta.
Naurattaa nämä, jotka kuvittelevat, että miehen väkivalta loppuu suhteesta lähtemällä. Paras rako lähteä on silloin, kun miehellä on sivusuhde. Mies saattaa silloin siirtyä hakkaamaan seuraavaa ja hyvällä onnella unohtaa entisen naisen.