Psykologin ammatista tietävät! HELP!

Sinulla ei selvästi ole riittävästi tietoa, mitä tarkoitat kasvatustieteiden opiskelulla. Täsmennä sitä. Mihin sillä olisit tähtäämässä. Opettamiseen, missä, pedagogiset vai sitten minne allalle. Nyt on menossa työelämässä murros, tosi paljon työttömyyttä kasvatustieteilijöillä ja psykologit samoilla mestoilla. Mammalaisten neuvot eivät välttämättä ole ajantasalla. Just on pistetty yliopistolta hallintoihmisetkin pihalle.

Kasvatustieteilijöillä, jotka eivät ole opettajina, vaan siis esim. aikuiskasvatusteitelijöinä, on parempi keskipalkka kuin psykologeilla. Toisaalta laillistettu ammattitutkinto on arvokas. Kasvatustietelijä ei kelpaa psykoterapeutti koulutukseen. Mitä se tähän edes kuuluu? Jotta kukaan voisi mennä psykoterapeuttikoulutukseen, tarvitsee hän vuosien työkokemuksen pitkäaikaisista, kliinisluontoisesta asiakastyöstä, siis hoidollisesta. Mistä kasvatustieteilijä sellaista hommaa? Ei opettajana toimiessaan, ei hallinnon tehtävissä. Vaan hän olisi silloin muun koulutuksen avulla suuntautunut tyyliin jossakin järjestössä auttamistyöhön, jossa on pitkäkestoisia hoitosuhteita esim. psykoterapeutin työparina tai lastensuojelussa tms. Se siis vaatii erityistä suuntautumista. Jos joku oikeasti palaa niin vietävästi nuorena jo, että haluaa terapeutiksi, niin voisi eka hakeutua omaan terapiaansa. Ei ollut ironiaa, vaan rikkinäiset ihmiset muita auttaa. Ja sitten voisi miettiä paremman pohjakoulutuksen auttamistyöhön, esim. sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä voisi olla oikein hyvä, jos tykkää tehdä ihmisten kanssa työtä.

Ehdotan ap:lle tutustumista sosiaalityöntekijän koulutukseen. Sosiaalityöntekijä voi tehdä muutakin kuin olla sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijästä voi tulla psykoterapeutti paremmin kuin opesta. Lisäksi muun alan kasvatustieteilijästä ei tule hevin muuten psykologian opettajaa. Niin ne ope-opinnot vaan menee. Ja jos Helsinkiin meinaat mennä opiskelemaan, niin kasvatustieteistä juuri irtisanottiin melkein koko henkilökunta, niin siellä on opiskelijat aikalailla heitteillä. En menisi sinne opiskelemaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluat tulevaisuudessa satavarman työpaikan ja hyvät tulot, mene lääkikseen. Lääkärinä voit sitten erikoistua psykiatriaan, jos ihmisen mieli kiinnostaa. Myös sairaanhoitajille riittää hyvin töitä. 

Lääkis ei kiinnosta kyllä yhtään! En ikinä pääsisi sinne sisään ja mulla ei ees oo valinnaisina biologiaa, kemiaa tai pitkää matikkaa ;D

Ap

Lyhyellä matikalla voi kyllä päästä sisään psykaan, jos on panostanut paljon tilastomatikkaan ja on hyvä siinä. Kerro pari oppiainetta missä olet hyvä! Se voisi antaa vähän suuntaa...

Olen hyvä ainakin englannissa ja ruotsissa. Psykologia on minulle reaaleista helpointa ja äikkä ja matikka sujuu myös ihan hyvin...

Ap

Ruotsinkielisille psykologeille olisi nyt paljon kysyntää, eli jos pystyisit tekemään töitä ruotsiksi, saisit varmasti heti työpaikan ainakin länsirannikolta!  

No lukion ruotsin pohjalta ei tehdä psykologin töitä ruotsiksi. Kielitaidon pitää oikeasti olla hyvä mikäli haluaa vieraalla kielellä työskennellä psykologin ammatissa.

Toki, mutta sanoinkin vain että jos on hyvä ruotsissa lukiossa niin se voisi luvata hyvää. Tietysti kieltä pitäisi opiskella lisää tai mennä vaikka ruotsiin vaihto-oppilaaksi, mutta lukion ruotsissa pärjääminen voi avata ovia lisää… Ärhäkkää suhtautumista täällä muiden viesteihin..

Vierailija kirjoitti:

Sinulla ei selvästi ole riittävästi tietoa, mitä tarkoitat kasvatustieteiden opiskelulla. Täsmennä sitä. Mihin sillä olisit tähtäämässä. Opettamiseen, missä, pedagogiset vai sitten minne allalle. Nyt on menossa työelämässä murros, tosi paljon työttömyyttä kasvatustieteilijöillä ja psykologit samoilla mestoilla. Mammalaisten neuvot eivät välttämättä ole ajantasalla. Just on pistetty yliopistolta hallintoihmisetkin pihalle.

Kasvatustieteilijöillä, jotka eivät ole opettajina, vaan siis esim. aikuiskasvatusteitelijöinä, on parempi keskipalkka kuin psykologeilla. Toisaalta laillistettu ammattitutkinto on arvokas. Kasvatustietelijä ei kelpaa psykoterapeutti koulutukseen. Mitä se tähän edes kuuluu? Jotta kukaan voisi mennä psykoterapeuttikoulutukseen, tarvitsee hän vuosien työkokemuksen pitkäaikaisista, kliinisluontoisesta asiakastyöstä, siis hoidollisesta. Mistä kasvatustieteilijä sellaista hommaa? Ei opettajana toimiessaan, ei hallinnon tehtävissä. Vaan hän olisi silloin muun koulutuksen avulla suuntautunut tyyliin jossakin järjestössä auttamistyöhön, jossa on pitkäkestoisia hoitosuhteita esim. psykoterapeutin työparina tai lastensuojelussa tms. Se siis vaatii erityistä suuntautumista. Jos joku oikeasti palaa niin vietävästi nuorena jo, että haluaa terapeutiksi, niin voisi eka hakeutua omaan terapiaansa. Ei ollut ironiaa, vaan rikkinäiset ihmiset muita auttaa. Ja sitten voisi miettiä paremman pohjakoulutuksen auttamistyöhön, esim. sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä voisi olla oikein hyvä, jos tykkää tehdä ihmisten kanssa työtä.

Ehdotan ap:lle tutustumista sosiaalityöntekijän koulutukseen. Sosiaalityöntekijä voi tehdä muutakin kuin olla sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijästä voi tulla psykoterapeutti paremmin kuin opesta. Lisäksi muun alan kasvatustieteilijästä ei tule hevin muuten psykologian opettajaa. Niin ne ope-opinnot vaan menee. Ja jos Helsinkiin meinaat mennä opiskelemaan, niin kasvatustieteistä juuri irtisanottiin melkein koko henkilökunta, niin siellä on opiskelijat aikalailla heitteillä. En menisi sinne opiskelemaan...

Sosiaalityöntekijöille riittäisi ainakin paljon töitä.. Avoimia työpaikkoja on lukuisia.

Vierailija kirjoitti:

Mikä vittu siinä on, että psykologeillakin noin hyvä palkka?

Istut perse penkissä terapioimassa paskaa. Voi vittu, on se rankkaa! "Ota se pallo käteen, puristele sitä. Miltä se tuntuu? Mitä tunnet?"

Helvetillistä huuhaata koko psykologia.

Eipä taida ihan tuollaista olla oikea psykologin työ, tuo on sinun väärä mielikuva asiasta. Psykologin työ on arvokasta ja tärkeää. Asiakkaita riittää sinunkaltaistesi lapsista ja kumppaneista.

Vierailija kirjoitti:

Vinkkinä, että työ on oikeasti vaativaa ja rankkaa, joten alalle ei kannata hakeutua selvittääkseen omia henkisiä ongelmiaan. Jotta työtä jaksaa ja pystyy tekemään, niin oman "päänupin" pitäisi olla aika hyvässä kuosissa. Eli henk koht elämän (ongelmien) kautta tullut kiinnostus psykologian ilmiöihin ei ole hyvä syy lähteä opiskelemaan alaa. 

Psykologeilla on ihan samanlaisia ongelmia kuin muillakin ihmisillä. Voi myös hakeutua muuhun kuin terapeuttiseen työhön jos ei halua vuorovaikutuskuormitusta. Työn raskauteen voi sikäli itse vaikuttaa.

T. Psykologi

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä opiskella psykologiksi? Kun voisi opiskella psykiatriksi. Psykologien virka julkisella on ihan koiranvirka - muutaman kerran "puhuvat" potilaan kanssa ja tekevät lääkärin määräämät testit. Mitään lääkkeitä eivät voi määrätä, tehdä hoitoa koskevia päätöksiä ym. vaan ne tekee psykiatri. Palkkauskin esim. HUS:illa on 3050 e (vrt. psykiatri 7000e).

Jos ei ole kiinnostunut lääketieteestä vaan haluaa psykologiksi...aika ankea kuva sinulla sekä psykologin toimenkuvasta että palkkauksesta. Itse olen opiskellut psykologiksi ja psykoterapeutiksi. Yhdistän osa-aikaisen työn julkisella puolella yksityisvastaanottoon. Psykologia oppiaineena antaa sekä terveydenhuollon laillistetun ammattihenkilön pätevyyden että mahdillisuuden toimia esim. rekrytoinnissa, mainossuunnittelussa ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten täällä on sanottu niin panosta tuohon tilastomatikkaan, siitä on jäänyt monen sisäänpääsy kiinni. Kannattaa ottaa kaikki tilastomatikan kurssit lukiossa.

Jos muuten psykoterapeutin työ kiinnostaa niin myös opettaja voi hakeutua psykoterapeuttikoulutukseen, ei ole pakko olla psykologi.

Hei, tää kiinnostais! Mitä tarvitaan, että pääsis opettajana opiskelemaan psykoterapeutiks?

Ja kuinka paljon palkkaa psykoterapeutit saa?

Ap

Teoriassa tuo reitti on mahdollinen, mutta hyvin epätyypillinen. Opettajankoulutuksen ja työkokemuksen jälkeen voi hakeutua psykoterapiakoulutukseen (joka maksaa uuden auton verran ja pitää maksaa itse). Psykoterapeutit on yrittäjiä, joten ne ei saa perinteisessä mielessä palkkaa, vaan yrittäjät saa tuloja, jotka riippuu asiakasmääristä, käyntitaksoista, työtilojen vuokrista, erilaisista eläke ym vakuutusmaksuista jne.. Rikastumaan tuolla työllä ei pääse, ja asiakasmäärät saattaa vaihdella paljonkin.

Voi rikastua, jos on jonkin pääpuolueen kanssa hyvässä yhteistyössä. Silloin kunnilta ja valtiolta tulee paljon työtilaisuuksia. Erityisesti kunnissa puolueet ratkaisevat paljon.

Vierailija kirjoitti:

Mikä vittu siinä on, että psykologeillakin noin hyvä palkka?

Istut perse penkissä terapioimassa paskaa. Voi vittu, on se rankkaa! "Ota se pallo käteen, puristele sitä. Miltä se tuntuu? Mitä tunnet?"

Helvetillistä huuhaata koko psykologia.

Ongelmana on ehkä se, että psykologin työ ei isoilta osin ole pelkkää "terapioimista" ;)

Se on vaativaa asiantuntijatyötä, jossa vaatimuksena on maisterin tutkinto ja työssä jaksaminen vaatii jo aikamoista paineensietokykyä. Oikeuspsykologinen tutkimus (onko joku syyntakeeton vai ei), oppimisvaikeuksien arviointi ja persoonallisuustutkimus ovat kaikkea muuta kuin helppoa, puhumattakaan ihmisten pahan olon sietämisestä. Menetelmät perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja ovat yleisesti luotettavia. Eli se siitä huuhaasta. 

Psykologi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vittu siinä on, että psykologeillakin noin hyvä palkka?

Istut perse penkissä terapioimassa paskaa. Voi vittu, on se rankkaa! "Ota se pallo käteen, puristele sitä. Miltä se tuntuu? Mitä tunnet?"

Helvetillistä huuhaata koko psykologia.

Ongelmana on ehkä se, että psykologin työ ei isoilta osin ole pelkkää "terapioimista" ;)

Se on vaativaa asiantuntijatyötä, jossa vaatimuksena on maisterin tutkinto ja työssä jaksaminen vaatii jo aikamoista paineensietokykyä. Oikeuspsykologinen tutkimus (onko joku syyntakeeton vai ei), oppimisvaikeuksien arviointi ja persoonallisuustutkimus ovat kaikkea muuta kuin helppoa, puhumattakaan ihmisten pahan olon sietämisestä. Menetelmät perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja ovat yleisesti luotettavia. Eli se siitä huuhaasta. 

Ohiksena; ymmärrätkö sinä, mitä paineensietokyvyllä työssä tarkoitetaan? Psykologin paineensietokykyä ei kyllä työssä koetella. Ei hän joudu tekemään nopeita päätöksiä kiireessä, jotka vaikuttavat toisen ihmisen elämään, tai elvyttämään ym. Ehkä jaksamista sellainen pullatyö korkeintaan verottaa.

Psykologi kirjoitti:

Tässä psykologi vuosimallia 2016. 

 - Millaisissa paikoissa psykologin koulutuksella voi työskennellä?

Isoin osa psykologeista työllistyy terveydenhuollon sektoreille; terveyskeskukset, psykiatrian polit ja osasto (kohderyhminä aikuiset, nuoret ja lapset), perheneuvolat, koulut, ammatinvalinta, rekrytointi... Näitä paikkoja ja mahdollisuuksia on paljon.
- Mikä on työllisyystilanne?

Liiton mukaan aika maksimissa mennään, paikkoja on aina auki. Maksimissaan muutamaa prosenttia omien tietojen mukaan, kaikki valmistuneet kaverini ovat työllistyneet heti tai viimeistään parin kuukauden sisällä valmistumisestaan. 
- Mikä on keskimääräinen kuukausipalkka?

Vaihtelee sen mukaan, tekeekö yksityisenä ammatinharjoittajana tai vaikkapa kunnalla. Aloittelevalla psykologilla 3500 euroa yleensä (itselläni oli hieman päälle 3800 euroa) - keskimäärin taitaa kuitenkin olla 4200 euron tienoilla, yksityisillä ammatinharjoittajilla (isolla osalla myös psykoterapeutin pätevyys) yli 6000 euroa. Erot eri alueiden välillä ovat suuria! Isoissa kaupungeissa, joissa tarjontaa on saavat monet tyytyä keskimääräistä kehnompiin palkkoihin ja etuuksiin. Pienemmät paikkakunnat vähän kauempana tarjoavat puolestaan parempaa liksaa.
- Kumpaa on vaikea päästä opiskelemaan: psykologiaa vai kasvatustieteitä?

Psykologiaa, erot prosenttien välillä ovat viime vuosina olleet aika isoja (tilastoja voi googletella).
- Ylipäätänsä, mitä kaikkea psykologit ammatissaan tekevät?

Keskustelutyötä (ja tähän skaalaan kuuluu kaikki vaikeista elämäntilanteista masennukseen, stressiin, ahdistukseen jne jne jne.), psykologista arviointia ja tutkimusta (esim. persoonallisuuden tutkimus terapiaa varten, oppimisvaikeuksien tutkimus koulussa, terapiaan soveltumisen arviointi, rekrytoinnissa arviointi...), muiden ammattiryhmien konsultointi, hoitosuunnitelmien tekeminen...

Esim. HUS:illa psykologin peruspalkka 3050e. Samaa Helsingin kaupungilla. Naurettavan pieni.

Vierailija kirjoitti:

Psykologi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vittu siinä on, että psykologeillakin noin hyvä palkka?

Istut perse penkissä terapioimassa paskaa. Voi vittu, on se rankkaa! "Ota se pallo käteen, puristele sitä. Miltä se tuntuu? Mitä tunnet?"

Helvetillistä huuhaata koko psykologia.

Ongelmana on ehkä se, että psykologin työ ei isoilta osin ole pelkkää "terapioimista" ;)

Se on vaativaa asiantuntijatyötä, jossa vaatimuksena on maisterin tutkinto ja työssä jaksaminen vaatii jo aikamoista paineensietokykyä. Oikeuspsykologinen tutkimus (onko joku syyntakeeton vai ei), oppimisvaikeuksien arviointi ja persoonallisuustutkimus ovat kaikkea muuta kuin helppoa, puhumattakaan ihmisten pahan olon sietämisestä. Menetelmät perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja ovat yleisesti luotettavia. Eli se siitä huuhaasta. 

Ohiksena; ymmärrätkö sinä, mitä paineensietokyvyllä työssä tarkoitetaan? Psykologin paineensietokykyä ei kyllä työssä koetella. Ei hän joudu tekemään nopeita päätöksiä kiireessä, jotka vaikuttavat toisen ihmisen elämään, tai elvyttämään ym. Ehkä jaksamista sellainen pullatyö korkeintaan verottaa.

Itse asiassa olet aika väärässä. Psykologit joutuvat kiireessä tekemään toisten ihmisen elämään suurestikin vaikuttavia päätöksiä. Esim. tekemään kovassa aikapaineessa lausunnon jonkun hlön työkyvystä, mikä vaikuttaa hänen sosiaalietuuksiin. Tai kovassa aikapaineessa tutkimaan jonkun hlön neuropsykologisen tilanteen, mikä vaikuttaa hyvinkin paljon sen henkilön aivovamman hoitolinjauksiin ja kuntoutuspäätöksiin. Tai tekemään nopeita päätöksiä aikapaineessa hovioikeudelle rikoksentekijän mielentilasta tai vaikka raiskatun psyykkisistä vammoista, ja se vaikuttaa sen henkilön tuomioon tai korvausten määrään. Tai jos psykologi toimii ydinvoimasektorilla tai lennonjohdon kehittäjänä, on päätökset hyvinkin monen ihmisen turvallisuuteen vaikuttavia ja kauaskantoisia, ja niitä päätöksiä ei todellakaan ole siinä työssä aikaa vatvoa pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Psykologi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vittu siinä on, että psykologeillakin noin hyvä palkka?

Istut perse penkissä terapioimassa paskaa. Voi vittu, on se rankkaa! "Ota se pallo käteen, puristele sitä. Miltä se tuntuu? Mitä tunnet?"

Helvetillistä huuhaata koko psykologia.

Ongelmana on ehkä se, että psykologin työ ei isoilta osin ole pelkkää "terapioimista" ;)

Se on vaativaa asiantuntijatyötä, jossa vaatimuksena on maisterin tutkinto ja työssä jaksaminen vaatii jo aikamoista paineensietokykyä. Oikeuspsykologinen tutkimus (onko joku syyntakeeton vai ei), oppimisvaikeuksien arviointi ja persoonallisuustutkimus ovat kaikkea muuta kuin helppoa, puhumattakaan ihmisten pahan olon sietämisestä. Menetelmät perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja ovat yleisesti luotettavia. Eli se siitä huuhaasta. 

Ohiksena; ymmärrätkö sinä, mitä paineensietokyvyllä työssä tarkoitetaan? Psykologin paineensietokykyä ei kyllä työssä koetella. Ei hän joudu tekemään nopeita päätöksiä kiireessä, jotka vaikuttavat toisen ihmisen elämään, tai elvyttämään ym. Ehkä jaksamista sellainen pullatyö korkeintaan verottaa.

Tai mitä ajattelet paineensietokyvystä tilanteessa, jossa potilas soittaa kovassa humalassa, että hänellä on lääkkeet nyt kourassa ja aikoo tehdä itsemurhan. Ja psykologin tehtävä on puhua tuo päihtynyt pois siitä suunnitelmasta, että hän on kohta tappanut itsensä. Kyllä siinä on kuule kiire ja ihmisen elämä kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Psykologi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vittu siinä on, että psykologeillakin noin hyvä palkka?

Istut perse penkissä terapioimassa paskaa. Voi vittu, on se rankkaa! "Ota se pallo käteen, puristele sitä. Miltä se tuntuu? Mitä tunnet?"

Helvetillistä huuhaata koko psykologia.

Ongelmana on ehkä se, että psykologin työ ei isoilta osin ole pelkkää "terapioimista" ;)

Se on vaativaa asiantuntijatyötä, jossa vaatimuksena on maisterin tutkinto ja työssä jaksaminen vaatii jo aikamoista paineensietokykyä. Oikeuspsykologinen tutkimus (onko joku syyntakeeton vai ei), oppimisvaikeuksien arviointi ja persoonallisuustutkimus ovat kaikkea muuta kuin helppoa, puhumattakaan ihmisten pahan olon sietämisestä. Menetelmät perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja ovat yleisesti luotettavia. Eli se siitä huuhaasta. 

Ohiksena; ymmärrätkö sinä, mitä paineensietokyvyllä työssä tarkoitetaan? Psykologin paineensietokykyä ei kyllä työssä koetella. Ei hän joudu tekemään nopeita päätöksiä kiireessä, jotka vaikuttavat toisen ihmisen elämään, tai elvyttämään ym. Ehkä jaksamista sellainen pullatyö korkeintaan verottaa.

Paineensietokyky ei välttämättä tarkoita vain nopeiden päätösten tekemistä. Jos sitä tarkemmin miettii, sisältävät aika monet työt paineensietoa. Se voi olla henkisen tai fyysisen rasituksen kestämistä; sitä että et omalla työlläsi pysty vastaamaan kovaan tarpeeseen tai ihmisen apuun vaikka kuinka yrittäisit parhaasi, sitä että joudut haastaviin tilanteisiin, joihin ei ole valmiita ratkaisuja...

Paineensietoa vaatii epävarmuus sekä kovat vaatimukset, ammatista riippumatta.

Psykologi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykologi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vittu siinä on, että psykologeillakin noin hyvä palkka?

Istut perse penkissä terapioimassa paskaa. Voi vittu, on se rankkaa! "Ota se pallo käteen, puristele sitä. Miltä se tuntuu? Mitä tunnet?"

Helvetillistä huuhaata koko psykologia.

Ongelmana on ehkä se, että psykologin työ ei isoilta osin ole pelkkää "terapioimista" ;)

Se on vaativaa asiantuntijatyötä, jossa vaatimuksena on maisterin tutkinto ja työssä jaksaminen vaatii jo aikamoista paineensietokykyä. Oikeuspsykologinen tutkimus (onko joku syyntakeeton vai ei), oppimisvaikeuksien arviointi ja persoonallisuustutkimus ovat kaikkea muuta kuin helppoa, puhumattakaan ihmisten pahan olon sietämisestä. Menetelmät perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja ovat yleisesti luotettavia. Eli se siitä huuhaasta. 

Ohiksena; ymmärrätkö sinä, mitä paineensietokyvyllä työssä tarkoitetaan? Psykologin paineensietokykyä ei kyllä työssä koetella. Ei hän joudu tekemään nopeita päätöksiä kiireessä, jotka vaikuttavat toisen ihmisen elämään, tai elvyttämään ym. Ehkä jaksamista sellainen pullatyö korkeintaan verottaa.

Paineensietokyky ei välttämättä tarkoita vain nopeiden päätösten tekemistä. Jos sitä tarkemmin miettii, sisältävät aika monet työt paineensietoa. Se voi olla henkisen tai fyysisen rasituksen kestämistä; sitä että et omalla työlläsi pysty vastaamaan kovaan tarpeeseen tai ihmisen apuun vaikka kuinka yrittäisit parhaasi, sitä että joudut haastaviin tilanteisiin, joihin ei ole valmiita ratkaisuja...

Paineensietoa vaatii epävarmuus sekä kovat vaatimukset, ammatista riippumatta.

Tähän voisi jatkaa, että paineensietokykyä tarvitaan henkisen rasituksen osalta vaikka työssä jossa on koko ajan väkivallan uhka läsnä (osa psykologin töistä). Tai joissa joutuu kaikki työpäivänsä kuuntelemaan sota-alueilta paenneiden vakavia kidutustraumoja, ja auttaa niiden traumojen kanssa selviämisessä, vaikka työtilanteessa ei ole täysin yhteistä kieltä, et voi tavata henkilöä kuin pari kertaa vaikka tiedät että tarve olisi paljon paljon suurempi, ja ei ole olemassa valmista mallia millä vieraskielistä kidutettua ja ptsd:stä kärsivää auttaisi parilla tapaamisella. Paineensietokykyä vaatii myös se, että työssään vaikuttaa isoihin taloudellisiin asioihin, moni psykologi on näet liikkeenjohdon konsultti yritysmaailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten täällä on sanottu niin panosta tuohon tilastomatikkaan, siitä on jäänyt monen sisäänpääsy kiinni. Kannattaa ottaa kaikki tilastomatikan kurssit lukiossa.

Jos muuten psykoterapeutin työ kiinnostaa niin myös opettaja voi hakeutua psykoterapeuttikoulutukseen, ei ole pakko olla psykologi.

Hei, tää kiinnostais! Mitä tarvitaan, että pääsis opettajana opiskelemaan psykoterapeutiks?

Ja kuinka paljon palkkaa psykoterapeutit saa?

Ap

Teoriassa tuo reitti on mahdollinen, mutta hyvin epätyypillinen. Opettajankoulutuksen ja työkokemuksen jälkeen voi hakeutua psykoterapiakoulutukseen (joka maksaa uuden auton verran ja pitää maksaa itse). Psykoterapeutit on yrittäjiä, joten ne ei saa perinteisessä mielessä palkkaa, vaan yrittäjät saa tuloja, jotka riippuu asiakasmääristä, käyntitaksoista, työtilojen vuokrista, erilaisista eläke ym vakuutusmaksuista jne.. Rikastumaan tuolla työllä ei pääse, ja asiakasmäärät saattaa vaihdella paljonkin.

Voi rikastua, jos on jonkin pääpuolueen kanssa hyvässä yhteistyössä. Silloin kunnilta ja valtiolta tulee paljon työtilaisuuksia. Erityisesti kunnissa puolueet ratkaisevat paljon.

Tämän on ihan höpönlöpöä.