Tuntemattomat avautuu herkästi - normaalia?
Tänään yksi keski-ikäinen mies valitti, kuinka vaimo on koko ajan töissä ja hänen elämänsä on tyhjää.
Kerran yksi puolituttu opiskelukaveri avautui syömishäiriöstään. Ihan yhdenäkin. Samassa pöydässä olevat ihmiset kuvittelivat, että meillä on läheinen suhde ja hänen lähdettyään sanoivat, että kai olen kaverini tukena.
Muutama mies on avautunut runkkausriippuvaisuudestaan.
Moni avautuu minulle, koska vihaa jotakin ihmistä. Joillakin on rahahuolia. Joidenkin sukulainen on pahasti sairas. Joku on puhunut itsemurhasta.
Teini, joka kertoo, ettei hänellä ole kotiintuloaikoja, mikä on toisaalta kivaa, mutta toisaalta sääli ja tuntuu, ettei äiti välitä.
He on ihmisiä, joita en tunne. Mä en tiedä heidän nimiään. Ja suurin osa on vaikuttanut melko normaaleilta. Eri lukunsa ne tyypit, joilla on näkyvämpiä ongelmia.
Ei siinä mitään. Kyllä mä kuuntelen. Mutta onko tää yleistä, että tuntemattomalle voi avautua?
Jotkut ihmiset on sellaisia, esim. minä ja anoppi kans. Jospa joku tuntemattomalle avautunut tulisi kertomaan, mistä on tunnistanut ihmisen, jolle on hyvä avautua.